Saimi Hoyer: Samoilu helpottaa korkkarikävelyä

Saimi Hoyer on yksi upouusista kansallispuistokummeista. Hän on viettänyt kaikki lapsuutensa kesät isänsä kotiseudulla Punkaharjulla.

Mummo on opettanut hänet sienestämään ja marjastamaan aivan pikkutytöstä lähtien.

- Rakastan metsää ja erityisesti sienestäminen on intohimoni. Talvisin käyn metsässä hiihtämässä ja kesällä patikoimassa, Saimi Hoyer yllättää.

Saimin sielunmaiseman voisi kuvitella olevan Pariisin kaduilla ja hienoissa seurapiiritapahtumissa, mutta näin ei ole. TV-kasvo, juontaja ja toimittaja viihtyy erinomaisesti myös yksin metsässä kaukana kaupungin hälystä ja ihmisistä.

- Jos en pääse metsään säännöllisin väliajoin, minusta tulee sietämätön. Läheiseni tietävät tämän. Kun alan käydä ylikierroksilla sieltä tulee junalippu maalle ja käsky pitää vapaapäivä, Saimi nauraa.

Saimi lähti viiden vuoden jälkeen Suomen Huippumalli haussa -ohjelmasta. Tämä pyöräytti käyntiin huhumyllyn ja epäilyt siitä, että perheeseen odotetaan kolmatta lasta. Saimi pyörittää taas kiharaista, punaista hiuspehkoaan, nauraa ja vakuuttaa, ettei lisää lapsia ole luvassa. Sen sijaan pieni muutos elämään kyllä.

 - Kesästä lähtien Punkaharjun asunnosta tulee meille vuodeksi enemmän koti kuin loma-asunto. Työkeikkani ja ystäväni tuovat minut toki usein Helsinkiin, Saimi kertoo.

Hän on pikkuhiljaa viettänyt yhä enemmän aikaa maalla ja nyt on aika käydä uusien ja erilaisen työprojektien kimppuun.

- Aika aikaansa kutakin. Huippis oli mieletön matka ja opin valtavasti paitsi tv-työstä myös monista muista asioista. Tässä elämänvaiheessa haluan laajentaa työkenttääni ja tehdä uudenlaisia töitä. Siksi valitsin tämän kansallispuistokummiudenkin, koska haluan olla enemmän luonnossa ja puhua Suomalaisen luonnon merkityksestä laajemminkin, Saimi miettii.

Hoyerin perheen vapaa-ajan asunto on Puruveden rannalla ja sen välittömässä lähipiirissä heräsi aikaisemmin keväällä talviunilta karhu, ilveksen jälkiä on nähty ja havaintoja on myös villisioista.

Saimi ja Thomas Hoyerin lapset 5-vuotias Kaspar ja 3-vuotias Hektorkin ovat jo pian täysiä luonnossa liikkujia. Saimi antaa heidän upottaa käsiään multaan ja kiipeillä puissa sekä löytää omaa tekemistä luonnon keskeltä. Mökin pihassa pojat eivät saa vielä keskenään olla, koska järvi on pihapiirissä ja siellä asuu ainakin ukin kertomusten mukaan näkki.

- Siitä olen ylpeä, että lapset tuntevat jo kymmenen sienilajiketta, marjat, puput ja lintuja. Minusta on hauskaa opettaa heitä. Metsä on mieletön puuhamaa ja huvipuisto, jossa vain mielikuvitus on tekemisen rajana, Saimi sanoo.

Saimille ulkoilu on elämäntapa, mutta metsässä liikkuminen on nyt megatrendi.

- Suosittelen naisille ehdottomasti luonnossa kulkemista liikuntamielessä. Epätasaisessa maastossa samoilu treenaa jalkojen lihaksia ja helpottaa korkokengillä kävelemistä, lisäksi se kehittää ryhtiä. Puhumattakaan siitä, että kunto kohenee muutenkin, eikä tarvitse mennä salille.

Metsässä liikkuminen auttaa parantamaan ja ehkäisemään stressiä, mutta myös kehittymään henkisesti. Saimi ei halaile puita, mutta tietää niistä väreilevän energiaa. Metsässä voi kokea olevansa osa luontoa.

- Kun oppii olemaan myös yksin ja on sinut itsensä kanssa, tulee paremmin toimeen erilaisten  ihmisten parissa. Siitä on hyötyä monessa asiassa, Saimi vinkkaa. 

Kansallispuistokummit luonnonsuojelun puolesta

Saimi Hoyer, Patrik Borg, Mikko ”Peltsi” Peltola, Fatbardhe Hetemaj ja Lauri Tähkä ovat Suomen ensimmäiset kansallispuistokummit. Metsähallituksen luontopalvelulla on tarkoitus lisätä kummien avulla kansallispuistojen tunnettavuutta ja ihmisten aitoa ja pitkäkestoista hyvinvointia Suomen kauneimpien maisemien avulla. Kansallispuistot, joita Suomessa on kaikkiaan 37, ovat oivallisia matkailukohteita ulkomaalaisille sekä kotimaisille turisteille. Lähes jokaisella suomalaisella on kansallispuisto sopivan etäisyyden päässä.

Luontoliikunnan ei tarvitse olla fyysisesti rasittavaa tuottaakseen hyvinvointi- ja terveysvaikutuksia. Jo 10 minuutin oleilu luonnossa laskee verenpainetta, 20 minuuttia kohentaa mielialaa, tunti parantaa tarkkaavaisuutta ja kaksi tuntia auttaa elimistön puolustusmekanismeja elpymään.

- Meillä Suomessa ihannoidaan liikaa sykettä nostavaa kuntoliikuntaa. Paljon tärkeämpää on nauttia liikunnasta, joka tuntuu itsestä mielekkäältä ja on hauskaa tehdä. Moni asiakkaani yllättyy positiivisisesti, kun sanon luonnossa kävelemisen riittävän liikunnaksi pari kertaa viikossa, ravitsemusterapeutti Patrik Borg kannustaa.

Hänelle itselleen luonnossa liikkuminen on aina ollut tärkeää. Varsinkin sienien ja marjojen kerääminen syksyisessä metsässä, mutta myös koiran ulkoiluttaminen . Patrik on pian 4-vuotiaan Luukaksen ja 8 kuukauden ikäisen Liian isä.

- Kyllähän pienten lasten kanssa elämä on aika ajoin raskasta. Mutta kun ottaa heidät mukaan luontoon tuntuu siltä kuin aika kuluisi kuin siivillä. Koko perheen on paljon helpompi olla ulkona kuin sisällä dvd:n ja videopelien ääressä.

Innostus luonnossa liikkumiseen ”tartutetaan” lapsiin alle 12-vuotiaana. Metsähallituksessa haaveena on, että äitiyspakkauksiin liitetään kansallispuistojen reitit, jotka sopivat rattaiden kanssa liikkumiseen.

Televisio- ja radiojuontaja, toimittaja Mikko ”Peltsi” Peltola pitää maastopyöräilystä ja kalastamisesta. Luonto ja sen säilyminen koskemattomana ovat hänelle sydämen asioita.

- En ymmärrä miten vielä tänä päivänäkin on niin paljon piittaamattomuutta luontoa kohtaan. Olen esimerkiksi laittanut viestiä kauppaketjuille, etteivät ne myisi Itämeren lohta. Sen pitää rauhassa saada taivaltaa pohjoiseen lisääntymään, Peltsi räyhää.

Onneksi haastattelu tehdään Nuuksiossa ja luonnossa liikkuminen rauhoittaa Peltsin hermoja. Hänellä on kaksi pientä lasta ja hän toivoo heistäkin kasvavan ulkoilmaihmisiä. Peltsin mielestä ei ole mitään syytä, miksi luontoon ei voisi mennä koko perheen voimin. Kansallispuistoissa reitit on merkitty selkeästi, eikä metsässä eksy muutenkaan, jos vähänkin käyttää päätään.

- Kyllä lyhytkin metsässä käyminen antaa mielenrauhaa, koska hälyä ja kiirettä ei ole. Se on myös totta, että tunti liikuntaa antaa kaksi tuntia lisää energiaa. Päivä alkaa aivan eri tavalla, kun käy aamulla lenkillä.