Torsti

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Valitse elämä: "Elämäni hajosi, mutta onnistuin rakentamaan sen uudelleen"

Juoksin makuuhuoneeseen. Rojahdin polvilleni sängyn ääreen. Rukoilin Jumalaa: älä anna sen tapahtua, kirjoittaa Irene (nimi muutettu). 
Olen äärimmäisen onnellinen nelikymppinen nainen, ja nautin jokaisesta hetkestä tässä ja nyt. Kymmenen vuotta sitten asiat olivat toisin.

Minulla oli selvä suunnitelma. Jaksaisin kituutella kiinni elämässä seuraavat kuukaudet, kunnes lapseni olisi syntynyt. Sitten tappaisin itseni. Näin olisi parempi kaikille: lapselle, miehelleni ja vanhemmilleni. He pääsisivät kertaheitolla eroon minusta, ihmisestä, josta ei olisi yhtään mihinkään, ihmisestä, jolla ei ole arvoa elää tässä maailmassa.

Näin minä ajattelin tuolloin. Sairastin vakavaa depressiota, enkä tuossa tilanteessa edes ymmärtänyt olevani sairas, vaikka depressio oli minulle tuttu tauti jo entuudestaan. Ironisesti tiesin, miten pääsen siitä nopeasti eroon. Vakava depressio on kuitenkin pirullinen sairaus: muissa sairauksissa ihmisellä on tahtotila parantumiseen, mutta depressio vetää syvälle mustaan aukkoon. Tahtotilaa parantumiseen ei ole, eikä kykyä sairauden tunnistamiseen.

Minun depressioni parantuu lääkityksellä nopeasti. Olin todennut sen jo parissa edellisessä depressiojaksossa. Ongelma vain oli se, että olin tehnyt lääkkeiden syönnin aloittamisesta aina mahdottoman asian. Olin liian kunnianhimoinen syömään mitään mielialalääkkeitä; kyllähän ilman niitä piti pärjätä. Edellisellä depressiokerralla aviomieheni istui päälläni ja tunki lääkkeet kurkkuuni. Rakas, nyt on taas aika aloittaa lääkitys. Myönnyin viimein voimattomana. Kuukauden päästä olin taas kiinni elämässä.

Sitten tulin raskaaksi. Minun pitää suojella lastani, ajattelin, ja lopetin lääkkeiden käytön, vaikka lääkärit vakuuttivat että lääkkeiden syönti on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin depressio. Halusin olla hyvä äiti. Muutaman kuukauden jaksoinkin olla ”hyvä lääkkeetön äiti”. Sitten tapahtui taas vajoaminen pohjalle. En jaksanut liikkua, en jaksanut syödä, en jaksanut mitään. Moni luulee masentuneen ihmisen olevan äärimmäisen surullinen. En ollut surullinen. Minulla ei ollut tunteita, ei voimia. Makasin vain sängyssä ja jaksoin hengittää siitä velvollisuudesta, että kasvatan lasta sisälläni.

Itse en taaskaan tiedostanut masennustani. Lähipiiri tunnisti, kuinka olisi voinut olla tunnistamatta. Suuri tuki minulle masennuksessa oli mieheni lisäksi oma äitini. Hän kävi luonani, laittoi minulle ruokaa ja valoi uskoa elämään. Olin aina ollut äidin tyttö, ja se, että äitini tuki pohjalla olevaa tytärtään oli päivänpaiste risukasaan.

Neuvolassakin oli huomattu masentuneisuuteni. Minut laitettiin jonoon, ekstrakäynnille Kätilöopistoon tarkastukseen. Jono oli pitkä ja olotilani pahentui. En jaksanut, ja viimein neuvolatäti lähetti minut pikaisesti Kättärille konsultaatioon.

En jaksanut lähteä itse, joten äitini tuli mukaan. Ensiksi keskustelin muutaman terapeutin kanssa. Itkin ja kerroin aikomuksestani tappaa itseni kun lapsi syntyy. Minua kehotettiin aloittamaan taas masennuslääkitys, mutta kieltäydyin siitä urheasti vedoten raskauteeni. Sitten pääsin gynekologille, sain ultraäänikuvat lapsestani käteeni. Gynekologi totesi äidilleni, että nyt tyttärenne tarvitsee perheen tukea. ”Jos akuuttia hätää tulee, viekää tyttärenne Hesperian sairaalaan”, äidilleni sanottiin. Vain kuolleen ruumiini yli, ajattelin, minua ei mielisairaalaan viedä! Vähänpä tiesin tuolloin tulevasta. Äiti vei minut Kätilöopistolta kotiin, laittoi taas ruokaa ja aneli minua aloittamaan masennuslääkkeiden käytön. Tietenkin kieltäydyin. Lähtiessään luotani äiti halasi minua, mutta en jaksanut halata häntä takaisin.

Seuraavana aamuna puhelin soi. Vastasin. Puhelimessa oli isäni. Juttelin aina yleensä äitini kanssa, joten isän soitto oli yllättävää. Muistan vieläkin puhelun.
”Hei, mitä kuuluu?”, kysyin isältäni
”Ei hyvää”, totesi isä. Äitisi on lähtenyt tekemään itsemurhaa, löysin juuri hänen kirjeensä. Hän on kadonnut.”

 

Tuolla hetkellä maailmani romahti.



Juoksin makuuhuoneeseen. Rojahdin polvilleni sängyn ääreen. Rukoilin Jumalaa: älä anna sen tapahtua.  Mieheni oli juuri käymässä ulkona, kun puhelu tuli. Tultuaan kotiin hän löysi kotoa hysteerisen vaimonsa. Olin päättänyt tuolloin, että lähden etsimään äitiäni. Olin varma, että vielä löytäisin hänet. Pakotin mieheni ajamaan äitini kotikaupunkiin, pakkasin koiran mukaan autoon. Koira saisi auttaa äidin etsinnöissä.

Ajoimme jonkin matkaa. Mieheni soitti äidin kännykkään. Poliisi vastasi puhelimeen: äiti oli kuollut. Viimeinenkin toive siitä, että äiti olisi voinut olla hengissä, hävisi. Tuolloin päätin, että minäkin lähden. Minä ja vauvani lähdemme äitini perässä. Yritin repiä ranteeni auki, mutta työkalut autossa olivat vähissä. Miesparkani ajoi samaan aikaan autoa, soitti terapeutilleni tästä hätätilanteesta ja yritti estää minua tappamasta itseäni. Terapeuttini neuvoi viemään minut Hesperian sairaalaan. Siellä mieheni kirjoitti minut sisään sairaalaan, itse en sairaalaan olisi halunnut.

Aloitin sairaalassa taas masennuslääkkeiden syömisen. Tällä kertaa omasta tahdostani. Tai oikeastaan kuolleen äitini tahdosta. Kolmessa viikossa pääsin pois sairaalasta, koska masennukseni alkoi haihtua. Pääsin taas kiinni elämään, tai niin kiinni, kun siihen voi läheisen ihmisen itsemurhan jälkeen päästä. Ihana tyttövauva syntyi 4 kuukauden päästä. Minusta tuli ensimmäistä kertaa äiti. Toinen lapseni syntyi kahden vuoden päästä tästä tapahtumasta.

Olen päättänyt, että olen lapsilleni parempi äiti kuin oma rakas äitini oli minulle. En lähde tästä maailmasta oman käden kautta. En voi särkeä läheisiäni enkä erityisesti lapsiani tekemällä jotain niin kauheaa kuin äitini teki itselleen ja ennen kaikkea läheisilleen - ja minulle.

Tietenkin koin syyllisyyttä äitini itsemurhasta: jos en olisi ollut masentunut, olisiko äiti jaksanut?
Tietenkin koin myös katkeruutta äitini itsemurhasta: lapsillani ei ole isoäitiä, minulla ei ole ollut äitiä auttamassa ja neuvomassa lasteni kasvatuksessa.

Olen katkera äidilleni: Miksi äiti kannusti minua syömään masennuslääkkeitä, jos itse kieltäytyi niistä? Lääkkeet olisivat pelastaneet hänet. Olen katkera äidilleni: Miten hän kehtasi hajottaa depressiota sairastavan ja raskaana olevan tyttärensä maailman!

Läheisen itsemurhasta selviämien on rankka juttu. Nyt tapahtumasta on yli kymmenen vuotta, ja vieläkin asiasta kirjoittaminen sattuu. Elämäni hajosi, mutta olen onnistunut rakentamaan sen uudelleen, pala palalta. Oikeastaan olen ylpeä itsestäni. Olen selvinnyt helvetin rankasta tapahtumasarjasta. Olen oikeastaan pelastunut, ja elän nyt elämän jatkoaikaa - onnellista sellaista.

Tänään, kymmenen vuotta tapauksen jälkeen minulla on aivan ihanat lapset ja aivan ihana aviomies, joka rakastaa vaimoaan niin paljon, että oli valmis kirjoittamaan vaimonsa  tarvittaessa hoitoon. Minulla on ihana koti, ihana työ, ihania ystäviä. Ennen kaikkea olen selvinnyt hyvin vakavasta depressiosta – kiitos masennuslääkkeiden, joita olen nyt käyttänyt jo 10 vuotta, ja joiden ansiosta en ole sairastanut depressiota 10 vuoteen.  Tulen syömään loppuelämäni masennuslääkkeitä. Se on pieni ”hinta” siitä, että saan elää tasapainoista elämää, josta osaan nauttia menneisyyden kokemusten ansiosta aivan eri tasolla.

Toivon, että tämä tarinani voisi auttaa masennuksesta kärsiviä, elämän ja kuoleman rajamailla keikkuvia ihmisiä voittamaan elämänsä takaisin. Minä sain pitää elämäni: parannuin pahasta masennuksesta, kiitos lääkityksen, terapian ja sairaalahoidon.

Myös sinä voit parantua masennuksesta. Elämä on mysteeri: koskaan ei voi tietää mitä upeita asioita se tuo tullessaan. Ikävät asiat ovat sitä varten, että ne auttavat meitä arvostamaan elämän pikku tapahtumia, pieniä onnen hetkiä. Kun on sairastanut vakavaa depressiota ja selvinnyt siitä, osaa arvostaa pienenpieniä iloja elämässä.


Älkää syyllistäkö masennuslääkkeiden käyttäjiä!




Tuntuu ikävältä, että masennuslääkkeiden käyttöä arvostellaan ja käyttäjiä suoraan sanottuna syyllistetään. Miksi näin on juuri masennuslääkkeiden kanssa? Eihän esimerkiksi diabeetikkoja arvostella insuliinin käytöstä? Itse uskon, että osa masennuksista johtuu aivokemiallisista ongelmista, joita voidaan hoitaa esimerkiksi serotoniinin takaisinoton estäjillä (uudet masennuslääkkeet).  Oma masennukseni on hoitunut hyvin lääkityksellä. Lääkitykseni ei ole aiheuttanut minulle muita sivuoireita kuin että näen paljon vilkkaampia unia. Muuhun elämään se ei ole vaikuttanut.

Masennuslääkkeiden käyttäjiä syyllistävissä keskusteluissa vilahtavat lauseet: ”Lääkkeitä vain popsitaan, kun ei osata ratkaista ongelmia muuten”;  ”Vedetään onnellisuuspillereitä ja haetaan hypeä”;  ”Tainnutetaan nuppi pillereillä”.  On valitettavaa, sillä tällainen keskustelu voi nostaa kynnystä aloittaa lääkkeiden käyttö masennuksessa, jossa lääkkeistä olisi todellakin hyötyä. Itselläni, kunnianhimoisella naisella, lääkkeiden käyttöä esti juuri kyseinen yhteiskunnan negatiivinen asenne lääkkeitä kohtaan.

Pahimmillaan jopa psykoterapeutit ovat lääkkeiden käyttöä vastaan, mikä mielestäni on hyvin epäeettistä. Toivon, että media uskaltaa nostaa enemmän esille tarinoita siitä, miten lääkkeet todellakin pelastavat ihmisiä, niin masennuksessa kuin muissakin sairauksissa. Minun elämäni jatkoaika on masennuslääkkeiden ansiosta - uskon, että äitini elämä olisi ollut pidempi, jos hän olisi suostunut käyttämään lääkitystä.

Toivon myös, että terveydenhoidon puolella masennuspotilaiden hoitoon pääsy nopeutuu ja masennus otetaan huomattavasti vakavammin. Olen sitä mieltä, että pakkohoidon kynnystä tulee alentaa. Moni masentunut ei koe olevansa sairas, tai ei halua parantua. Tämä on valitettava piirre tässä sairaudessa. Masentunut ei siis välttämättä pyydä hoitoon pääsyä, tai voi jopa vastustaa sitä viimeiseen asti, kuten minäkin tein. Minut lopulta pelasti psykiatri, joka käytännössä määräsi minut äitini itsemurhan jälkeen pakkohoitoon. Olen muistanut kiittää psykiatria tästä. Hän auttoi pelastamaan henkeni.

Masennuspotilaan hoitoa ei myöskään tule jättää omaisten hartioille. Jossain tapauksessa myös omaiset voivat tarvita hoitoa ja vahvistusta masentuneen vierellä. Vakavasti masentunut potilas tarvitsee aina ammattiauttajan apua. toisaalta on tärkeää, että masentuneen omaiset saavat tietoa ammattiauttajalta potilaan tilasta ja siitä, miten he voivat parhaiten olla masentuneen tukena.

Ja vielä suurkiitokset Ilta-Sanomille tämän rohkean asian esille nostamisesta ja ennen kaikkea positiivisten selviytymistarinoiden kertomisesta. Omassa depressiossani yksi valonpilkahdus oli se, kun törmäsin kaupungilla Neil Hardwickiin kuvaamassa uutta elokuvaa. Hardwick oli jokin aika aiemmin kirjoittanut kirjan pahasta depressiostaan. Neilin nähdessäni muistan ajatelleeni: Jos tuo mies on selvinnyt pahasta depressiosta ja pystyy taas työskentelemään minäkin selviydyn tästä.

Irene.

Juttu on osa Ilta-Sanomien ja Mielenterveyden keskusliiton Valitse tänään elämä -kampanjaa itsemurhia vastaan. Jos koet, että tästä jutusta voi olla apua jollekin läheisellesi, lähetä juttu eteenpäin.

Näin haet apua

  • Jos tunnet tarvitsevasi apua mielenterveysongelmiin, kerro asiasta terveyskeskuslääkärille tai työterveyslääkärille
  • Kunnan tehtävä on huolehtia ammattiavun tarjoamisesta asukkailleen. Pienillä paikkakunnilla psykiatrisille poliklinikoille eli mielenterveystoimistoihin voi hakeutua suoraankin. Isommissa kaupungeissa hoidon tarpeen arvioi perusterveydenhuollon lääkäri, joka tarvittaessa kirjoittaa lähetteen esimerkiksi psykiatriselle poliklinikalle.
  • Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin päivystää numerossa 01019-5202 ma–pe klo 09–06, la klo 15–06 ja su klo 15–22. Arkipäivään osuvina juhlapäivinä päivystetään lauantaiaikataulun mukaisesti.
  • Kirkon ylläpitämä Palveleva puhelin vastaa numerossa 01019-0071 suomenkielisille ja 01019-0072 ruotsinkielisille. Päivystysajat ovat su–to klo 18–01, pe–la 18–03. Ruotsinkielinen päivystys joka ilta klo 20–24.
  • Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja nuorten puhelin päivystää numerossa 116 111. Normaalit päivystysajat ovat ma–pe klo 14–20 ja la–su klo 17–20. Puhelu on täysin ilmainen, eikä puhelinlaskussasi näy merkintää Lasten ja nuorten puhelimeen soitetuista puheluista.
  • Helsinki Mission Aamukorva vastaa aamun hiljaisina ensitunteina. Päivystys joka aamu klo 5–9 numeroissa 09-2528 2730 tai 045-341 0504.
  • Valitse elämä

Näitä luetaan!

  1. 1

    Norjalaiset raivostuivat Emil Iversenin nöyryyttämisestä suorassa lähetyksessä

  2. 2

    Mieti ennen kuin ostat: Uudesta Nokia 3310 -puhelimesta paljastui paha puute

  3. 3

    Tunnistatko nuoret kuvissa? Saattavat liittyä päiväkodin tulipaloon Espoossa

  4. 4

    Poliisilla uusi tieto kadonneesta 33-vuotiaasta Harrysta – vihjeitä kaivataan yhä

  5. 5

    ”Uimarenkaat omasta takaa” Katri Sorsan rehellinen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

  6. 6

    Aino-Kaisa Saarinen kertoo hetkestä, jolloin hänen unelmansa romahti: ”Vastauksena oli hiljaisuus”

  7. 7

    Marianne ja Jouni jättivät hyvät työt ja muuttivat kaupungista pikkukylälle – ”Tällä on ollut todella kallis hinta”

  8. 8

    Petter Northugin viesti tv-kameran edessä Emil Iversenille: ”Hyvä, että kaadoit myös suomalaisen”

  9. 9

    Helsinkiläismies eli niin kuin naistenlehdissä kehotettiin – tässä kuvassa hän lataa kotona akkuja

  10. 10

    Nokian murhaepäily: 17-vuotiaan tytön kuolinsyy selvisi

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Iivo Niskanen paljasti Ylellä, mitä sanoi Norjan tähtihiihtäjälle maalissa – Sami Jauhojärvi latasi perään täyslaidallisen

  2. 2

    Emil Iversen perusteli törmäykseen johtanutta ratkaisuaan – menikö kohuttu tilanne todellakin 50–50?

  3. 3

    Sliipatun pukumiehen kodista paljastui mykistävä yllätys – toukat ryömivät isännöitsijää vastaan

  4. 4

    Iivo Niskasen kaatanut Emil Iversen haluaa kotiin Lahden MM-kisoista – Norjan päävalmentajalta täystyrmäys

  5. 5

    Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla

  6. 6

    Petter Northugin viesti tv-kameran edessä Emil Iversenille: ”Hyvä, että kaadoit myös suomalaisen”

  7. 7

    Skandaali Oscareissa! Väärä elokuva julistettiin voittajaksi – paras elokuva olikin Moonlight

  8. 8

    4 eri mitoilla varustettua miestä avautuu seksielämästään: ”Teen parhaani sillä, mitä minulla on”

  9. 9

    Mitkä sääret! Julmaa kritiikkiä saanut Hanna Sumari, 58, tanssi ylpeänä minimekossa – esitys meni mönkään: ”Olit pihalla koko ajan”

  10. 10

    Nokia 3310 tekee paluun! Uudet Nokia-puhelimet pähkinänkuoressa: Neljä laitetta, poikkeuksellinen Android-ratkaisu

  11. Näytä lisää
  1. 1

    Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

  2. 2

    Helsinkiläinen Nina, 44, avautuu isäpuolen järkyttävistä teoista: ”Äiti katseli vierestä, mutta ei koskaan puuttunut”

  3. 3

    Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

  4. 4

    Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

  5. 5

    Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla

  6. 6

    Tarkista ja kuuntele: Mikä oli Suomen listaykkösenä, kun sinä synnyit?

  7. 7

    Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

  8. 8

    4 eri mitoilla varustettua miestä avautuu seksielämästään: ”Teen parhaani sillä, mitä minulla on”

  9. 9

    Anu Saagim haukkui Maria Veitolaa rumaksi suorassa lähetyksessä – Veitola harmistui studioyleisön reaktiosta: ”Yleisö nauraa ja taputtaa”

  10. 10

    Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on kuollut

  11. Näytä lisää

Näitä luetaan!

  1. 1

    Norjalaiset raivostuivat Emil Iversenin nöyryyttämisestä suorassa lähetyksessä

  2. 2

    Mieti ennen kuin ostat: Uudesta Nokia 3310 -puhelimesta paljastui paha puute

  3. 3

    Tunnistatko nuoret kuvissa? Saattavat liittyä päiväkodin tulipaloon Espoossa

  4. 4

    Poliisilla uusi tieto kadonneesta 33-vuotiaasta Harrysta – vihjeitä kaivataan yhä

  5. 5

    ”Uimarenkaat omasta takaa” Katri Sorsan rehellinen kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Iivo Niskanen paljasti Ylellä, mitä sanoi Norjan tähtihiihtäjälle maalissa – Sami Jauhojärvi latasi perään täyslaidallisen

  2. 2

    Emil Iversen perusteli törmäykseen johtanutta ratkaisuaan – menikö kohuttu tilanne todellakin 50–50?

  3. 3

    Sliipatun pukumiehen kodista paljastui mykistävä yllätys – toukat ryömivät isännöitsijää vastaan

  4. 4

    Iivo Niskasen kaatanut Emil Iversen haluaa kotiin Lahden MM-kisoista – Norjan päävalmentajalta täystyrmäys

  5. 5

    Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla

  6. Näytä lisää
  1. 1

    Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

  2. 2

    Helsinkiläinen Nina, 44, avautuu isäpuolen järkyttävistä teoista: ”Äiti katseli vierestä, mutta ei koskaan puuttunut”

  3. 3

    Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

  4. 4

    Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

  5. 5

    Marika saa Espanjassa pitkiä katseita – suomalaiset nimet, jotka eivät toimi ulkomailla

  6. Näytä lisää