Tuuli, Tuulia, Hilda

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Yksityisarkisto paljastaa saksalaiskenraalin ajatukset Mannerheimista – ”Kaksijakoinen persoona”

IS HISTORIA
Erich Buschenhagen oli keskeinen yhteysmies, kun Suomi ja Saksa suunnittelivat sotilaallista yhteistyötä sodassa Neuvostoliittoa vastaan. IS pääsi tutustumaan sotasyyllisyysoikeuden kohutodistajaksi joutuneen saksalaiskenraalin yksityisarkistoon Berliinissä.
Jalkaväenkenraali Erich Buschenhagen (1895–1994) toimi välirauhan aikana ja jatkosodan alussa – tuolloin vielä everstinä – saksalaisen armeijaryhmän esikuntapäällikkönä Oslossa ja Rovaniemellä. Buschenhagen neuvotteli Päämajan korkeimpien upseerien kanssa talvella ja keväällä 1941 Suomen liittymisestä mukaan Hitlerin suureen idän-sotaretkeen.

Vuoden 1946 alussa Buschenhagenista tuli Helsingissä alkaneen sotasyyllisyysoikeudenkäynnin kohutodistaja. Syyttäjä Toivo Tarjanne esitti hänen kertomuksensa Suomen liittymisestä sotaan keskeisenä todisteena Suomen entistä poliittista johtoa vastaan.


Kenraalin yksityisarkisto on perikunnan hallussa Berliinissä. IS pääsi syyskuussa tutustumaan arkiston asiakirjoihin, kirjeenvaihtoon ja kenraalin pojan Klaus Buschenhagenin (1933–2012) julkaisemattomaan muistelmateokseen. Niistä piirtyy kuva Neuvostoliiton sotavankeudessa kovia kokeneesta yleisesikuntaupseerista, joka ei olisi halunnut todistajanlausunnollaan vahingoittaa Suomen entistä valtiojohtoa. Arkistosta käy myös ilmi, miten Buschenhagen suhtautui ylipäällikkö Mannerheimiin.

 

Hän tervehti minua näin: Nyt me saimme teidät kiikkiin.

Syksyllä 1944 Romaniassa puna-armeijan vangiksi joutunutta Buschenhagenia kuulusteltiin pahamaineisissa Lubjankan ja Butyrkan vankiloissa Moskovassa. Hän kertoi kuulustelijoilleen muun muassa, että kenraaliluutnantti Erik Heinrichs olisi neuvotellut saksalaisten kanssa yhteistyöstä jo joulukuussa 1940 Zossenissa, Saksan maavoimien ylijohdossa.

Helmikuussa 1941 Buschenhagen puolestaan teki tiedustelumatkan Suomeen, saattajanaan Päämajan operaatiopäällikkö Kustaa Tapola. Viralliset neuvottelut käytiin toukokuussa Salzburgissa ja kesäkuun alussa Helsingissä, jolloin sovittiin jo konkreettisista toimista.

Kuulustelupöytäkirja päättyy näin:

”Loppuyhteenvetona huomautan, että Saksan puolustusvoimien ylijohdon ja yleisesikunnan taholta ei Suomen yleisesikuntaa kohtaan ole harjoitettu minkäänlaista painostusta, vaan että Suomen yleisesikunta neuvottelujen alusta alkaen osoitti suurta valmiutta osanoton suhteen sotaan Neuvostoliittoa vastaan Saksan puolella ja että se vapaaehtoisesti suostui Saksan ehdotuksiin.”

Buschenhagen ei saanut ystäviä

Neuvostoliiton johtama liittoutuneiden valvontakomissio toimitti kenraalin todistajalausunnon pikavauhtia Helsinkiin tammikuussa 1946. Se putosi kuin pommi Säätytalolla istuneeseen sotasyyllisyysoikeuteen – kenraali näytti todistavan, että Suomi oli halukkaasti ja jo hyvissä ajoin liittymässä Saksan rinnalla sotaan.


Syyttäjä Tarjanne käytti lausuntoa ankaraan hyökkäykseen syytettyjä vastaan, mikä ei tuonut Buschenhagenille ystäviä Suomessa. Hänen katsottiin puukottaneen entisiä aseveljiään selkään.

Buschenhagenin lausunto oli kuitenkin epätarkka. Hänen mainitsemansa Heinrichsin neuvottelumatkan ajankohta ei pitänyt paikkaansa – oikeasti Heinrichs kävi Zossenissa vasta tammikuun lopussa 1941. Puolustus onnistui tämän ja muiden virheiden vuoksi murentamaan lausunnon uskottavuutta.

”Nyt me saimme teidät kiikkiin”

Vapauduttuaan sotavankeudesta kenraali kertoi, ettei hän antanut kiisteltyä lausuntoaan vapaaehtoisesti. Hän onnistui pitämään neuvottelunsa suomalaisten kanssa tyystin salassa sen jälkeen kun hän oli joutunut sotavangiksi. Neuvostoliittolaiset kuulustelijat saivat tiedon Buschenhagenin Suomen-matkoista vasta silloin, kun hänen nimensä tuli ilmi Säätytalon oikeussalissa joulukuussa 1945.

Venäläisille tuli kiire saada tähtitodistaja puhumaan. Painostus oli erittäin kovaa, käy ilmi kenraalin yksityisarkistoon tallennetusta kirjeestä historioitsija Arvi Korhoselle.

”Kun niin sanottu sotasyyllisyysoikeudenkäynti suomalaisia valtiomiehiä vastaan oli alkanut Helsingissä, minut vietiin joulupäivänä uudelleen sen saman NKVD-upseerin eteen, joka oli kuulustellut minua Butyrkan ja Lubjankan vankiloissa Moskovassa. Hän tervehti minua näin: Nyt me saimme teidät kiikkiin”, Buschenhagen kirjoitti vuonna 1965.

NKVD oli Neuvostoliiton pelätty sisäasiain kansankomissariaatti ja turvallisuuspalvelu KGB:n edeltäjä.

”Hän laittoi eteeni raportin oikeudenkäynnistä Helsingissä. Siellä todistajiksi kutsutut suomalaiset kenraalit olivat maininneet minun nimeni ja kertoneet vierailuistani Suomeen”, kenraali kertoi kirjeessään.


”En pystynyt enää väistämään asiaa. Seurasi loputtomia kuulusteluja, jotka neuvostoliittolainen osapuoli toteutti tunnetuilla menetelmillään. Kuulusteluissa otettiin esille uusimmat tiedot Helsingin oikeudenkäynnistä, ja kuulustelija laati pöytäkirjan ja loppuyhteenvedon venäjän kielellä. Siitä jätettiin vastalauseistani huolimatta pois kaikki lausunnot, jotka olivat venäläisille epämieluisia.”

Buschenhagen kertoi korostaneensa kuulustelijoille, että Suomi oli valmis sotilaalliseen yhteistyöhön Saksan kanssa vain siinä tapauksessa, että se joutuisi Neuvostoliiton hyökkäyksen kohteeksi.

Venäjänkielinen, NKVD:n mieleiseksi laadittu kuulustelupöytäkirja käännettiin sitten saksaksi, ja Buschenhagen joutui allekirjoittamaan sen.


Paine oli hermoja raastava

Buschenhagen ei halunnut kuvailla tarkemmin, millaisen painostuksen kohteeksi hän joutui.

”Joka ei ole itse ollut NKVD:n vankina, ei pysty täysin kuvittelemaan, mitä hienostuneita menetelmiä neuvostoliittolaiset kuulustelijat käyttävät”, kenraali kertoi.

Buschenhagenin mukaan puolalaisen papin Walter J. Ciszekin kuvailemat kauhukokemukset Lubjankassa vastasivat täysin hänen omiaan. Ciszek oli amerikkalaissyntyinen jesuiitta, joka joutui NKVD:n käsiin Puolassa vuonna 1940. Ciszek on kertonut muun muassa, kuinka häntä pahoinpideltiin kumipampuin, valvotettiin, huumattiin, pidettiin nälässä ja kuulusteltiin kaikkina vuorokauden aikoina. Puolen vuoden kuluttua hän ”tunnusti” olleensa Saksan vakooja.

 

Joka ei ole itse ollut NKVD:n vankina, ei pysty täysin kuvittelemaan, mitä hienostuneita menetelmiä neuvostoliittolaiset kuulustelijat käyttävät.

Buschenhagen oli selvästi pahoillaan sekä pöytäkirjasta pois jätetyistä kohdista että siihen jääneistä virheistä. Hän pyysi Arvi Korhosta ottamaan huomioon sen, että virheet olivat seurausta ”vuosia kestäneestä kovasta sielullisesta ja ruumiillisesta rasituksesta sekä sodan aikana että erityisesti Butyrkan ja Lubjankan vankiloissa, NKVD:n kuulustelujen hermoja raastavassa paineessa”. Hänellä ei myöskään ollut muistinsa tueksi mitään papereita.

Virheet vaikuttivat lopulta siihen, ettei kuulustelupöytäkirja saanut syyttäjän toivomaa ratkaisevaa painoarvoa, kun oikeus harkitsi tuomioita.

Venäläiset halusivat tietoa

Kenraalin poika, liikemies Klaus Buschenhagen tunsi isänsä ja tämän elämäntarinan hyvin.

”Venäläiset olisivat oikein mielellään halunneet tietää, pakotimmeko me suomalaiset sotaan vai tulivatko he sittenkin mukaan vapaaehtoisesti. Isäni oli näissä kuulusteluissa, ja myös keskusteluissa minun kanssani, sillä kannalla, että suomalaisten motiivi oli epäilemättä sekoitus näitä molempia”, Klaus Buschenhagen kirjoittaa omaelämäkerrallisessa kirjassaan, joka jäi pöytälaatikkoon. Kirjan käsikirjoitus on nyt perikunnan hallussa.

”Suomalaiset toivoivat saavansa menetetyt alueet takaisin ja myös uusia alueita lähtemällä sotaan voittoisan Saksan rinnalla. Toisaalta myös me saksalaiset annoimme suunnattoman suuren arvon sille, että suomalaiset olivat meidän liittolaisiamme”, Klaus Buschenhagen pohti.


Marski oli ”kaksijakoinen persoona”

Neuvottelujensa aikana Buschenhagen tapasi ainakin kahdesti marsalkka Mannerheimin. Hän ilmoittautui ylipäällikölle Päämajassa helmikuussa 1941, ja Marski otti hänet vastaan kotonaan Helsingin Kaivopuistossa saman vuoden kesäkuun alussa. Keskustelut Marskin kanssa jäivät ilmeisesti muodollisiksi ja lyhyiksi.

Mannerheim ei sodan jälkeen muistanut Kaivopuiston-tapaamista ollenkaan, mutta Buschenhagenin mieleen se jäi hyvin. Näin siitä kertoi Klaus Buschenhagen muistelmakirjassaan:

”Isäni tehtävänä oli neuvotella Suomen asevoimien silloisen komentajan marsalkka Mannerheimin kanssa Suomen liittymisestä sotaan Saksan rinnalla. Se oli oikeastaan diplomaattinen tehtävä, joka sopi yleisesikuntaupseerille.


Kysymys oli siitä, liittyykö Suomi sotilaallisesti meidän puolellemme, ja jos liittyy, kuinka asian vaatima logistiikka piti hoitaa”, kirjoittaa Klaus Buschenhagen.

”Isäni kertoi sodan jälkeen usein kohtaamisestaan kuuluisan marsalkan kanssa. Mannerheimhan oli poikkeuksellisen valovoimainen poliittinen persoonallisuus, jota saattoi verrata oikeastaan vain ranskalaiseen Joseph Fouchéen.”

Vertaus on suomalaiselle hämmentävä. Fouché oli Napoleon Bonaparten kovaotteinen ja omapäinen poliisiministeri Pariisissa.

”Mannerheimin on täytynyt olla erittäin kokenut henkilö, jonka luonteessa oli sekä koppavuutta että jaloja ja askeettisia piirteitä. Hän ei missään nimessä ollut Saksan ystävä. Aivan ensimmäisenä hänellä luonnollisesti oli mielessään maansa etu – sehän oli hänen tehtävänsä”, jalkaväenkenraalin poika kirjoittaa.

”Isäni sai Mannerheimilta yhden korkeimmista suomalaisista kunniamerkeistä, ja hän kuvasi tätä aina mitä suurimmalla kunnioituksella, mutta myös tavalla, joka antaa marsalkasta kuvan perin pohjin kaksijakoisena hahmona.”

Artikkeli on yhdistelmä jutuista, jotka on julkaistu 15.10.2015 ilmestyneessä Syytetyt-erikoislehdessä ja 17.10.2015 ilmestyneessä Ilta-Sanomien viikonvaihdenumerossa.

IS Historia -sarja kertoo joka sunnuntai historian käännekohdista ja niihin liittyvistä ihmiskohtaloista.

Upseerina molemmissa maailmansodissa

- Erich Buschenhagen syntyi 8. joulukuuta 1895 Strassburgissa. Sotilasuransa hän aloitti keisarillisen armeijan upseerioppilaana maaliskuussa 1914.

- Ensimmäisessä maailmansodassa Buschenhagen palveli vänrikkinä ja luutnanttina viestipataljoonassa.

- Ammattisotilaan ura jatkui Weimarin tasavallassa ja Kolmannessa valtakunnassa. Toisen maailmansodan syttyessä Buschenhagen oli eversti, ja hän otti osaa Puolan-sotaretkeen jalkaväkirykmentin komentajana. Pian seurasi Norjan-sotaretki ja komennus Suomeen. Buschenhagen ylennettiin kenraalimajuriksi 1. elokuuta 1941.

- Kesäkuussa 1942 Buschenhagen sai komennuksen divisioonankomentajaksi Ranskaan ja sieltä itärintamalle maaliskuussa 1943. Hän jäi puna-armeijan sotavangiksi Romaniassa elokuussa 1944, jalkaväenkenraalina ja armeijakunnan komentajana. Sotavankeudessa hän istui 11 vuotta.

- Buschenhagen kuoli 13. syyskuuta 1994.
  • Historia

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Turun moottoritiellä suuri liikenneonnettomuus – mukana useita ajoneuvoja, tie poikki

    2. 2

      Näitä tuotteita Suomen vaarallisimmat vangit himoitsevat selleihinsä Riihimäen vankilan omasta kaupasta

    3. 3

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    4. 4

      Tuskien taival: Kohutun Adrian Solanon MM-hiihto alkoi karmealla tavalla – matka jäi lopulta kesken

    5. 5

      ”Maailman täydellisin nainen” Kelly, 37, paljastaa luomukurvinsa kiusoittelevassa kylpykuvassa: ”Täydellinen tiimalasivartalo”

    6. 6

      Nyt on huono ajokeli! Lounais-Suomessa jopa kymmeniä onnettomuuksia tunnissa, useita rekkoja jumissa

    7. 7

      Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

    8. 8

      Äiti nukkui 18-vuotiaan poikansa kanssa lusikassa ja netti kohahti – asiantuntija näkee asiassa ihan toisen ongelman

    9. 9

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    10. 10

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    2. 2

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    3. 3

      Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

    4. 4

      Anu Saagim haukkui Maria Veitolaa rumaksi suorassa lähetyksessä – Veitola harmistui studioyleisön reaktiosta: ”Yleisö nauraa ja taputtaa”

    5. 5

      Kolmen lapsen yh-äidille annettiin tv-sarjassa 30 000 euroa – törsäsi lähes kaiken neljässä viikossa hajuvesiin ja vaatteisiin: ”Olen pettynyt”

    6. 6

      Patrik Laine varasti show’n Torontossa – 30 maalia täyteen

    7. 7

      Brittiaristokraatti Lady Victoria, 40, ilmestyi gaalaan yläosattomissa: Läpikuultava verkkoasu paljasti aivan kaiken: ”Käytännössä alasti”

    8. 8

      Video: Kajaanin hyppyrimäki räjähti näyttävästi

    9. 9

      Lukiolaistytön viattomasta kuvasta paljastui härski yllätys – mokasta kasvoi maailmanlaajuinen someilmiö

    10. 10

      Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Prisman kassamyyjä sai pyörätuolimiehen itkemään Helsingissä – jonossa ollut Jatta riensi apuun: ”Olin niin kiukkuinen”

    2. 2

      MTV: Saara Aalto kärsii kiusallisesta ja kivuliaasta naistentaudista: ”Ei parannuskeinoa”

    3. 3

      Pekka Vähäsöyrinki tunnusti Mika Myllylän haudalla, milloin dopinginkäyttö alkoi: ”Siinä hetkessä annoin periksi”

    4. 4

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    5. 5

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    6. 6

      Stubb opetti Trumpille faktoja Ruotsista – viesti sytytti kiivaan keskustelun

    7. 7

      Tutkijat tekivät pelottavan löydön merenpohjasta 10 kilometrin syvyydestä

    8. 8

      Kanadan hurmuriministeri sai Ivanka Trumpin pasmat sekaisin – flirttaileva kuva leviää vauhdilla

    9. 9

      Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

    10. 10

      Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Turun moottoritiellä suuri liikenneonnettomuus – mukana useita ajoneuvoja, tie poikki

    2. 2

      Näitä tuotteita Suomen vaarallisimmat vangit himoitsevat selleihinsä Riihimäen vankilan omasta kaupasta

    3. 3

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    4. 4

      Tuskien taival: Kohutun Adrian Solanon MM-hiihto alkoi karmealla tavalla – matka jäi lopulta kesken

    5. 5

      ”Maailman täydellisin nainen” Kelly, 37, paljastaa luomukurvinsa kiusoittelevassa kylpykuvassa: ”Täydellinen tiimalasivartalo”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    2. 2

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    3. 3

      Traaginen onnettomuus Helsingissä – työkoneen kauha osui kävelijään, nainen kuoli vammoihinsa

    4. 4

      Anu Saagim haukkui Maria Veitolaa rumaksi suorassa lähetyksessä – Veitola harmistui studioyleisön reaktiosta: ”Yleisö nauraa ja taputtaa”

    5. 5

      Kolmen lapsen yh-äidille annettiin tv-sarjassa 30 000 euroa – törsäsi lähes kaiken neljässä viikossa hajuvesiin ja vaatteisiin: ”Olen pettynyt”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Prisman kassamyyjä sai pyörätuolimiehen itkemään Helsingissä – jonossa ollut Jatta riensi apuun: ”Olin niin kiukkuinen”

    2. 2

      MTV: Saara Aalto kärsii kiusallisesta ja kivuliaasta naistentaudista: ”Ei parannuskeinoa”

    3. 3

      Pekka Vähäsöyrinki tunnusti Mika Myllylän haudalla, milloin dopinginkäyttö alkoi: ”Siinä hetkessä annoin periksi”

    4. 4

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    5. 5

      Julkkiksilta sataa tukea rumaksi haukutulle Maria Veitolalle – Rakel Liekiltä tyhjentävä kommentti

    6. Näytä lisää