Sampsa

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Risto Rytin puolustuspuheesta 70 vuotta: tällainen oli presidentin testamentti suomalaisille

HISTORIA
Sotasyyllisyysoikeuteen joutunut entinen tasavallan presidentti tiesi jo etukäteen, että hänet tuomittaisiin syylliseksi.

KAHDEKSAN jatkosodan ajan johtavaa poliitikkoa joutui syytettyjen penkille Helsingin Säätytalolla marraskuun puolivälissä 1945. Suuren sotasyyllisyysoikeudenkäynnin syytetty numero yksi oli entinen tasavallan presidentti Risto Ryti, joka aloitti puolustuspuheensa 13. joulukuuta 1945.

Suomen kohtalonvuosien johtajan puheet sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä olivat hänen henkinen testamenttinsa Suomen kansalle. Nämä puheenvuorot kuuluvat Suomen poliittisen historian merkittävimpiin.


Suomalaiset eivät päässeet tutustumaan suoraan tähän testamenttiin pitkään aikaan. Suomen tiedotusvälineet saivat siteerata Rytin puheista tuoreeltaan vain pääkohtia, sillä valvontakomissio esti tekstien julkaisemisen lyhentämättömänä – oikeuden pöytäkirjaan ne toki liitettiin. Kokonaisuudessaan puheet julkaistiin kirjan muodossa vasta vuonna 1989.

 

Minulla on hyvä omatunto. Olen aina koettanut voimieni ja parhaan ymmärrykseni mukaan pyyteettömästi palvella maatani ja toivon jossakin muodossa voivani tehdä sitä tulevaisuudessakin. Mutta isänmaan palveluksessa ei paikka ole ratkaiseva, vaan tahto. Se voi yhtä hyvin käydä päinsä vankilassa kuin presidentin linnassa.

RYTI aavisti jo etukäteen, että hänet tuomittaisiin syylliseksi ja että hänen puheensa joutuisi sensuurin hampaisiin. Hän tiesi puhuvansa historiankirjoitusta varten.

– Olemme toimineet parhaan ymmärryksemme mukaan maamme ja kansamme parhaaksi; olemme vakuuttuneet – ja uskomme historian tulevan tunnustamaan oikeaksi – että toimintamme linja oli ainoa mahdollinen, jos mieli säilyttää Suomen itsenäisyys ja maamme koskemattomuus, Ryti sanoi alkupuheenvuorossaan.

Se oli taitavaa ja huolella harkittua retoriikkaa. Yhdessä puolustusasianajaja Hjalmar Procopén kanssa laadittu teksti korosti valtiojohdon valinnanvapauden kapeutta ja Suomen vaikeaa asemaa kahden suurvallan puristuksessa: Saksan ja Neuvostoliiton.


ON KUIN Ryti olisi puhunut myös suoraan meille, 2010-luvun suomalaisille:

– Minä en usko, että Suomen kansa on vihannut Venäjää tai sen kansoja tai että Venäjän kansat ovat vihanneet suomalaisia. Mutta sitä vastoin voidaan ehkä sanoa, että Suomen kansa on pelännyt venäläisiä ja tuntenut itsensä turvattomaksi suuren naapurinsa rinnalla.

Rytin lailla suoraan jälkipolville puhui Väinö Tanner, sanoo Helsingin yliopiston Suomen historian professori Henrik Meinander IS:lle.

– Tanner kääntyi avoimesti jälkipolvien ja historiantutkijoiden puoleen ja sanoi, ettei hänen puolustuspuheellaan ole mitään merkitystä tässä oikeudenkäynnissä. On aivan ilmeistä, että Ryti kirjoitti puheensa samalla tavalla, Meinander sanoo.


– He ymmärsivät ihan oikein, että näitä puheita tultaisiin lukemaan siinäkin tapauksessa, että Suomi olisi menettänyt itsenäisyytensä.

Professori Meinanderin mukaan Ryti kantoi jo talvisodan pääministerinä suuren vastuun Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Toinen keskeinen ulkopolitiikan toimija oli Tanner, mutta Rytin merkitys kasvoi mitä pidemmälle talvisota eteni.

 

Olemme toimineet parhaan ymmärryksemme mukaan maamme ja kansamme parhaaksi.

Vuonna 1940 Suomi alkoi suuntautua kohti Saksaa, joka suursodan rintamilla miehitti nopeaan tahtiin Tanskan ja Norjan ja kukisti Ranskan. Neuvostoliitto puolestaan nielaisi ja sovjetisoi Baltian. Samaan aikaan Saksa kiinnostui lämmittämään suhteita Suomeen.

– Maaliskuussa 1940 solmitusta talvisodan rauhasta alkoi tasapainoilun aika, jolloin Ryti johti käytännössä maan ulkopolitiikkaa Mannerheimin kanssa. Mannerheim, Tanner ja Ryti runnoivat käytännössä jo talvisodan loppuvaiheessa läpi Suomen valinnat, Meinander sanoo.


ENSIMMÄINEN suuri valinta välirauhan aikana oli valtakunnanmarsalkka Göringin asiamiehen Joseph Veltjensin elokuussa 1940 esittämä kauttakulkusopimus, joka salli Saksan joukkojen loma- ja huoltoliikenteen Suomen Perämeren satamien kautta Pohjois-Norjaan ja takaisin. Sopimus solmittiin syyskuussa.

Näin Ryti oikeussalissa:

– Syyttäjä on asettunut sille kannalle, että saksalaisten sotavoimien kysymyksessä olevasta kauttakulkusopimuksesta aiheutunut oleskelu maassamme olisi ollut syynä sotatoimien aloittamiseen Neuvostoliiton taholta Suomea vastaan kesäkuussa 1941 ja että sota siten määrättiin ennakolta jo syksyllä 1940, silloin kun saksalaisten läpikulkuun suostuttiin. Tämä on mielestäni lievimmin sanoen suurta liioittelua, presidentti lausui.

Oikeudenkäynnissä käsiteltiin sitä, missä vaiheessa kauttakulkusopimus oli tullut hallituksen tietoon ja kuka siitä oli vastuussa: poliittinen johto vai sotilasjohto.

– Kukaan ei muistanut sitä. Mannerheim ei muistanut esitutkinnassa, eikä Ryti. Rytin mukaan Mannerheimilta olisi kysytty asiasta, kertoo Meinander.


TODELLISUUDESSA sisäpiiri kokoontui jo samana iltana keskustelemaan kauttakulusta – ja ilmeisesti hyväksymään asian.

– Tästä ei kerrottu mitään sotasyyllisyysoikeudessa.

Näin J.K. Paasikivi päiväkirjassaan Veltjensin kirjeestä:

”Kl 9 illalla Seurahuoneella Rydin puheen jälkeen läsnä Mannerheim, Ryti, Witting, Walden ja minä. Mannerheim antoi minun lukea kirjeen, jonka oli saanut lähetin kautta Kivimäeltä. Saksa näyttää olevan meistä kiinnostunut. Keskusteltiin paljon politiikasta.”

Loppuvuodesta 1940 Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov vaati Berliinissä suoraan Hitleriltä lupaa hoidella Suomen, mutta Hitler sanoi ei. Paine Suomea kohtaan kasvoi.

Joulukuun puolivälissä 1940 Ryti valittiin presidentiksi, ja hänen edeltäjänsä Kyösti Kallio kuoli dramaattisesti Helsingin rautatieasemalla. Samaan aikaan Suomi kävi Neuvostoliiton kanssa tiukkoja neuvotteluja Petsamon nikkelivarantojen hallinnasta.

Meinanderin mukaan Saksan kiinnostus Suomea kohtaan johtui nimenomaan Petsamosta – Saksan nikkelintuonti Kanadasta oli katkennut eikä Euroopassa ollut muita suuria varantoja kuin Petsamo.

– Juuri samaan aikaan Ryti ja Mannerheim saivat tietää, että operaatio Barbarossaa oli alettu suunnitella. Kenraali Paavo Talvela sai silloin Göringiltä tiedon, että Saksa suunnittelee hyökkäyssotaa. Tämä viesti vaikutti ratkaisevasti Suomen neuvottelustrategiaan Petsamon kysymyksessä.

– Göring kertoi, että sotaan lähdetään ja että jos Suomi haluaa säilyä hengissä, on sen syytä liittyä hyökkäykseen. Göring viestissään esitti siis samalla uhkauksen Suomelle. Tilannehan oli se, että sekä Suomi että Ruotsi olivat kahden diktatuurin ympäröimiä.

Meinanderin mukaan Saksa tarvitsi Petsamon nikkelin lisäksi koko Itämeren hallintaansa. Jos Suomi ei olisi myöntynyt yhteistyöhön, Saksa olisi ottanut haluamansa väkisin.

Göring-kontaktista Ryti ei puhunut oikeussalissa.

– Ryti ei tietenkään kertonut kaikkea, mitä tapahtui. Länsimaisessa oikeusjärjestelmässä on syyttäjän tehtävänä osoittaa rikosten tapahtuneen. Syytetyn velvollisuus se ei ole, hänen velvollisuutensa on vain puhua totta, Meinander sanoo.


SAKSA aloitti operaatio Barbarossana tunnetun massiivisen hyökkäyksen Neuvostoliittoon 22. kesäkuuta 1941. Neuvostoliiton pommitettua Suomen aluetta 25. kesäkuuta 1941 hallitus antoi eduskunnalle tiedonannon, joka totesi Suomen olevan sodassa.

Suomi luopui pohjoismaisesta puolueettomuudestaan ja liittyi sotaan Saksan rinnalla. Valtiojohdon oletus oli se, että Saksa murskaa Neuvostoliiton.


Rytin puolustuspuheen keskeisiä argumentteja oli se, että Suomi kävi jatkosodassa omaa, erillistä puolustustaisteluaan ja että jatkosotaa ei olisi syttynyt ilman talvisotaa. Näin Ryti oikeuden edessä:

– Suomen kansa taisteli päättäväisyydellä ja urhoollisuudella, joka oli vertojaan vailla, omien päämääriensä puolesta; nämä olivat itsenäisyytemme pelastaminen ja maamme koskemattomuuden säilyttäminen.

Ryti jatkoi näin järkähtämättömästi omalla linjallaan: hän oli läpi koko jatkosodan kutsunut sitä Suomen omaksi puolustussodaksi.

– Tämä viesti oli nimenomaan suunnattu länsimaihin ja Skandinaviaan. Saksalaisten kanssa puhuessaan hän ei tätä korostanut, sattuneesta syystä. Suomi oli täysin riippuvainen Saksan tuesta, ei ainoastaan sotilaallisesti vaan ihan taloudellisestikin. Sieltä tuli elintarvikkeita ja viljaa, Meinander sanoo.


PUOLUSTUS korosti myös sitä, ettei Suomi solminut poliittista liittosopimusta Saksan kanssa.

Mutta entä jatkosodan päätös ja kesän 1944 uhkapeli? Rytin ja Procopén mukaan Suomi ei silloinkaan tehnyt liittosopimusta: Presidentin kirje valtakunnankansleri Adolf Hitlerille kesäkuussa 1944, kuuluisa Rytin-Ribbentropin sitoumus, ei ollut valtiollinen liittosopimus.

– Allekirjoittamalla Ribbentrop-selityksen tahdoin estää sotilaallisen katastrofin ja maan miehityksen, jotka mielestäni olisivat merkinneet kansallemme hirvittävää onnettomuutta, enkä suinkaan rauhan aikaansaamista, joka päinvastoin toimintani kautta tuli mahdolliseksi pienemmin vaurioin, Ryti perusteli oikeudessa sitoumuksen antamista.

– Virkavalani ja velvollisuuteni Suomen valtion päämiehenä tekivät muunlaisen menettelyn mahdottomaksi.


Professori Meinander on pitkälti samalla kannalla kuin Ryti.

– Saksalla oli niin vahva ote Suomesta, että olisi ollut Suomelle riski irtautua siinä vaiheessa sodasta. Saksalaisilla oli vielä silloin hallussaan koko Pohjois-Suomi ja Baltia. Myös Itämeri oli Saksan ”sisämeri”. Elintarvikehuolto oli vielä silloin auki. Vaara siitä, että Suomi olisi joutunut kahden rintaman sotaan, oli ilmeinen, Meinander pohtii.

– Rytillä oli Mannerheimin ja ulkoministeri Ramsayn tuki. Romahdus rintamilla oli edellisinä viikkoina ollut niin täydellinen. Mistä voitiin olla varmoja? Kesti kauan ennen kuin tilanne saatiin hallintaan.

 

Suomen kansa taisteli päättäväisyydellä ja urhoollisuudella, joka oli vertojaan vailla, omien päämääriensä puolesta; nämä olivat itsenäisyytemme pelastaminen ja maamme koskemattomuuden säilyttäminen.

Sitoumuksen turvaama Saksan sotilaallinen tuki oli ratkaisevan tärkeää, Meinander sanoo.

– Talin-Ihantalan taistelussa suurin osa ilmaiskuista oli saksalaisten tekemiä. Niillä saatiin katkaistua neuvostoliittolaisten huoltoyhteydet. Ja sitten saatiin sinkoja käyttöön. Sen vaikutus taistelumoraaliin on luettavissa monista pataljoonien historiikeista.


MIKÄ sitten pelasti Suomen miehitykseltä ja kommunismilta? Meinanderin mukaan tekijöitä oli useita.

– Ensinnäkin se, että meidän valtiojohto kaikesta huolimatta piti tilanteen hallinnassa, vaikka esiintyi jo hermoilua ja psykosomaattisia oireita. Väinö Tanner piti sosiaalidemokraatit hallituksessa. Samalla meidän asevoimamme selviytyi tilanteesta – Saksan tuella. Tämä on ollut asia, jota suomalaisten on ollut vaikea myöntää, varsinkin kun Saksa hävisi sodan, ja Auschwitz paljastui.



VIIMEISEN sanan saa Risto Ryti, joka lausui loppupuheenvuorossaan seuraavaa:

– Suomen hallitus ei halunnut sotaa, päinvastoin se pyrki sitä välttämään. Mutta olosuhteet ja tapahtumien pyörteet olivat voimakkaammat kuin se. Olimme kuin myllynkivien välissä.

Sotasyyllisyysoikeus antoi tuomionsa 21. helmikuuta 1946. Presidentti Ryti sai syytetyistä pisimmän tuomion: 10 vuotta kuritushuonetta. Rytin kohdalla oikeus piti asianhaaroja raskauttavina.

Risto Ryti pääsi vapaaksi toukokuussa 1949. Hän kuoli 67-vuotiaana lokakuussa 1956.
Kirjalliset lähteet: Kyösti Lallukka (toim.): Risto Rytin puolustus; Tuomo Polvinen: J.K. Paasikivi, Valtiomiehen elämäntyö 3

Artikkeli on julkaistu Ilta-Sanomien erikoislehdessä Syytetyt, joka ilmestyi 15. lokakuuta 2015.

Sotasyyllisyysoikeudenkäynti

- Syyskuun 1944 välirauhansopimuksen 13. artikla vaati Suomea sitoutumaan ”yhteistoimintaan Liittoutuneiden valtojen kanssa sotarikoksista syytettävien henkilöiden pidättämiseksi ja tuomitsemiseksi”.

- Neuvostoliiton johtama valvontakomissio edellytti, että Suomi tuomitsee ne poliittiset johtajat, jotka olivat vastuussa Suomen liittymisestä jatkosotaan Saksan rinnalla ja ”rauhan estämisestä”. Tätä varten eduskunta hyväksyi erityisen sotasyyllisyyslain, jonka vaikutus oli taannehtiva ja joka siten loukkasi oikeusperiaatteita.

- Sotilaat oli lähtökohtaisesti rajattu syytettävien joukosta pois.

- Marraskuun puolivälistä 1945 helmikuuhun 1946 kestänyt sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli luonteeltaan täysin poliittinen. Oikeus tuomitsi Risto Rytin lisäksi syyllisiksi entiset pääministerit Jukka Rangellin ja Edwin Linkomiehen, entiset ministerit Väinö Tannerin, Henrik Ramsayn, Antti Kukkosen ja Tyko Reinikan sekä entisen Berliinin-suurlähettilään Toivo Kivimäen. He saivat eripituisia vankeusrangaistuksia.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    2. 2

      Arman Alizad valitsi Linnan juhlien parhaat pukeutujat – 5 napakymppiä: ”Näytti Kreikan kuningattarelta”

    3. 3

      Uutuuskirja: Miksi Adolf Ehrnrooth ammutti tykeillä omia miehiään?

    4. 4

      Suomen 50 halutuinta osoitetta – löytyykö omasi listalta?

    5. 5

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    6. 6

      Järkyttävä tragedia golfin huipputurnauksessa – ”Kaikki ovat shokissa ja järkyttyneitä”

    7. 7

      Nico Rosbergilta avoin tunnustus väleistä Lewis Hamiltoniin

    8. 8

      X Factor -finalistin kotiinpaluujuhla kalpeni selvästi Saara Aallolle – Helsinki-hysteriassa moninkertainen yleisömäärä

    9. 9

      ”Loheton lohi” on tämän hetken suurin ruokahitti – tärkeä ainesosa ostettiin loppuun kaupoista

    10. 10

      Hillitön Suomi-mainos kerää huomiota maailmalla: ”Kukaan järjissään oleva ei tulisi Helsinkiin marraskuussa…”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Linnan jatkoilla nousi hässäkkä – Heikki Lampela ja Hanna Kärpänen sisään vahvassa juhlatunnelmassa: ”Haluan seikkailuja”

    2. 2

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    3. 3

      Matti Vanhasen tyrmäävä naisystävä Heidi säväytti Linnassa – sahaperijättären mekko paljasti dekolteen

    4. 4

      Poptähti Robinilla, 18, Linnan juhlien erikoisin puku ja eriparikengät – katso kuva! Aikoo maistella kuuluisaa boolia

    5. 5

      X Factor -finalistin kotiinpaluujuhla kalpeni selvästi Saara Aallolle – Helsinki-hysteriassa moninkertainen yleisömäärä

    6. 6

      Linnan juhlien paljastavimmat iltapuvut – paljasta pintaa ja syviä kaula-aukkoja! Kuka räväytti eniten?

    7. 7

      Järkyttävä tragedia golfin huipputurnauksessa – ”Kaikki ovat shokissa ja järkyttyneitä”

    8. 8

      Kuka on Linnan juhlien kuningatar – äänestä!

    9. 9

      Kansanedustaja Tytti Tuppuraista, 40, ei ole tunnistaa – asteli Linnaan tyrmäävänä tiukassa punaisessa mekossa

    10. 10

      Patrik Laine syö legendoja aamupalakseen – tämä kuva tekee hänelle kunniaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    4. 4

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    5. 5

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    6. 6

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    7. 7

      Nainen teki ”pettämistestin” poikaystävälleen – lopputulos ei ilahduttanut, videolla jo 6 miljoonaa katselukertaa

    8. 8

      Eija, 32, huomasi vauvansa olevan erilainen – elämä muuttui pikkuhiljaa painajaiseksi

    9. 9

      Linnan jatkoilla nousi hässäkkä – Heikki Lampela ja Hanna Kärpänen sisään vahvassa juhlatunnelmassa: ”Haluan seikkailuja”

    10. 10

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    2. 2

      Arman Alizad valitsi Linnan juhlien parhaat pukeutujat – 5 napakymppiä: ”Näytti Kreikan kuningattarelta”

    3. 3

      Uutuuskirja: Miksi Adolf Ehrnrooth ammutti tykeillä omia miehiään?

    4. 4

      Suomen 50 halutuinta osoitetta – löytyykö omasi listalta?

    5. 5

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Linnan jatkoilla nousi hässäkkä – Heikki Lampela ja Hanna Kärpänen sisään vahvassa juhlatunnelmassa: ”Haluan seikkailuja”

    2. 2

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    3. 3

      Matti Vanhasen tyrmäävä naisystävä Heidi säväytti Linnassa – sahaperijättären mekko paljasti dekolteen

    4. 4

      Poptähti Robinilla, 18, Linnan juhlien erikoisin puku ja eriparikengät – katso kuva! Aikoo maistella kuuluisaa boolia

    5. 5

      X Factor -finalistin kotiinpaluujuhla kalpeni selvästi Saara Aallolle – Helsinki-hysteriassa moninkertainen yleisömäärä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      7 yleisen syövän varhaiset varoitusmerkit – tunnista ajoissa

    4. 4

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    5. 5

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    6. Näytä lisää