Anna, Anne, Anu

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

Suomalainen opiskelija söi sipsin Kaliforniassa – alku huikealle bisnestarinalle kotimaassa

IS-reportaasi
Ahvenanmaan teollisuuden kivijalka Taffel uhkaa hajota jättiläisen jalan alla pieniksi murusiksi. Perunalastutehtaan säilymisestä saarelaisten käsissä on taisteltu ennenkin. Nyt tappio on lähellä.
Hentoisen lumisateen peittämälle piha-alueelle jää kahdet jalanjäljet. Kulkijoiden askeleet lastauslaitureilta kohti tehtaan pääovea ovat hitaat ja hapuilevat. Hiljaisia herroja, miehiä mietteissään. Heillä olisi paljon sanottavaa, mutta lupaa puhua ei ole. Tehtaanjohtaja Christer Söderström ja henkilöstöpäällikkö Kjäll Weckström kantavat harteillaan valtavaa taakkaa, vaikka päätäntävaltaa heillä ei koko Ahvenanmaata askarruttavaan asiaan olekaan.

Ovi aukeaa ja sulkeutuu miesten perässä. Ahvenanmaalaisen teollisuuden kirkkaan helmen, 46-vuotiaan perunalastu- ja ranskanperunatehtaan tulevaisuuden yllä leijailee niin suuria kysymysmerkkejä, etteivät ulkopuoliset vieraat ole juuri nyt tervetulleita jykevien seinien sisäpuolelle.

Toisenlaista se on aiemmin ollut. Haraldsbyssä sijaitseva tehdas on ollut kauan luokkaretkeläisten suosikkikohde. Lämpimiä sipsejä suoraan hihnalta ja keltainen Taffelin lippis läksiäislahjaksi mukaan – ne ovat niitä pysyviä muistijälkiä aika monen koululaisen lapsuudesta.

Uusille sukupolville kokemuksia ei välttämättä enää suoda.


Taffelin ja Oolannin tuotteita valmistavan tehtaan omistava norjalainen Orkla-päivittäistavarajätti ilmoitti viime viikolla aloittavansa yhteistoimintaneuvottelut. Voittoa se teki 2015 nelisensataa miljoonaa euroa, mutta kulurakenteessa on firman suurimpien päättäjien mielestä viilattavaa. Erityisesti tulilinjalla on tehdas Ahvenanmaalla. Yhtenä vaihtoehtona on, että sen ovet naulataan pysyvästi kiinni ja viimeinen sammuttaa valot.

– Konsernissa on laaja ja raskas tehdasverkosto. On liian paljon pienehköjä tehtaita ja päällekkäisyyksiä. Se johtaa tehottomuuteen, sanoo Orklan Suomen-toimitusjohtaja Pasi Flinkman.

– Tällä hetkellä iso osa rahoista, jotka yrityksemme haluaisi sijoittaa investointeihin, menee nykyisten toimintojen ylläpitoon. Korostan kuitenkin, että tehtaan lopettaminen on vain yksi vaihtoehto. Käymme läpi nyt kaikkia mahdollisia vaihtoehtoja.

Mutta miksi juuri Ahvenanmaan-tehdas on saneerauspäätöksiä tekevien tähtäimessä? Orklan verkostoon kuuluu yli sata yksikköä, joista varsinkin Latvian Riikaan on viime aikoina panostettu paljon. Syy on pörssiyhtiön toimintalogiikan mukainen: kokonaiskustannusten ja tuotto-odotusten suhde on firman laskelmien mukaan siellä otollinen.

– Tehdas Ahvenanmaalla on tehokas, mutta onko siihen mielekästä ja kannattavaa investoida jatkossakin, Flinkman pyörittelee.

Kuutisenkymmentä vuotta sitten eräs toinen mietti vähän samanlaisia asioita. Hänen visiotaan epäiltiin ja sille jopa naureskeltiin. Liian modernia, sanottiin. Ei onnistu, väitettiin.

Pahasti olivat väärässä, nuo tuon ajan tuomaat.



Ahvenanmaalla vuonna 1924 syntynyt Knut Mattsson, ahvenanmaalaisen rakennusmiehen ja kotiäidin poika, kävi koulunsa pitkän kaavan kautta. Ylioppilastutkinnon jälkeen opinnot jatkuivat ensin Turussa Åbo Akademissa ja sen jälkeen vielä Yhdysvalloissa, Kalifornian yliopistossa.

Siellä hän sai ensimmäisen kerran eteensä perunalastun, laittoi sen suuhunsa ja maistoi mahdollisuuden.

– Ne olivat siellä 50-luvun lopussa ihan uusi juttu. Perunalastuja syötiin joka puolella, nuoret varsinkin, 92-vuotias Mattsson muistelee.

Suomessa sipsejä ei tunnettu, mutta Ruotsista niitä jo vähän myöhemmin sai. Olisiko tässä vastaus Ahvenanmaata uhkaavaan maaltamuuttoon Ruotsiin? Teollisten työpaikkojen määrä oli tuolloin autonomisella alueella mitätön. Menestyvä tehdas voisi luoda vakautta ja työllistää samalla myös maanviljelijöitä, Mattsson mietti yhdessä Pehr-Olof Böckelmanin ja Lars Mattssonin kanssa.

Aikaa kului, ja idea kyti mielessä. Vihdoin, useiden vuosien kypsyttelyn ja etukäteisvalmistelun jälkeen kolmikko perusti toukokuussa 1969 Chips Ab:n. Seuraavana vuonna avautui tehdas.

– En minä ajatellut rahaa itselleni, vaan tarkoituksena oli luoda hyvinvointia tälle alueelle, Ahvenanmaalle, Mattsson alleviivaa kumartuen etukenoon tuolillaan.

Yksin maarianhaminalaisessa palvelutalossa asuvan patruunan muisti takavuosien tapahtumista on hämmästyttävän tarkka. Puheenparsi soljuu erilaisten aasinsiltojen kautta eteenpäin, ja siihen sekoittuu niin vakavoitumisia kuin pitkiä naurunremakoitakin.

– Kyllä ne olivat mielenkiintoisia aikoja, Mattsson huokaa.



Huokaus on myös 36-vuotiaan Jonas Lundbergin ensimmäinen reaktio, kun häntä pyytää kuvailemaan tuntemuksiaan epävarmuuden keskellä. Ahvenanmaan perunanviljelijöiden puheenjohtaja rakentaa parhaillaan omakotitaloa samaan pihapiiriin, jossa asuvat hänen vanhempansa ja isoäitinsä, noin kymmenen kilometrin päähän tehtaasta. Ulkoa rakennus näyttää valmiilta, mutta sisällä on vielä viilattavaa. Kesäksi sinne pitäisi perheen päästä.

Lapset ovat pieniä, vanhempi viiden ja nuorempi yksivuotias.

– Olihan se Orklan tiedote valtava yllätys, todella ikävä yllätys, Lundberg luonnehtii viime viikolla julki tullutta viestiä, jossa kerrottiin tehtaaseen kohdistuvasta lakkautusuhasta.

Hän tuottaa yritykselle vuosittain lähes miljoona kiloa perunaa. Yhteensä Orkla ostaa ahvenanmaalaisilta viljelijöitä vuosittain 25 miljoonaa kiloa raaka-ainetta. Viljelijöitä on kuutisenkymmentä.

– Monet ovat viime vuosina investoineet paljon, koska näkymät ovat yrityksestä saatujen viestien mukaan olleet hyvät. Yhteistyö Orklan kanssa on toiminut, mitä nyt tietenkin hinnoista väännetty, mutta hyvin on mennyt, Lundberg sanoo.

Nyt ei mene hyvin. Nyt pelottaa. Myös Lundberg, vanhempiensa tilaa jatkava perheenisä, kuuluu isoja investointeja tehneisiin viljelijöihin.

– Sellaiset 150 000 euroa., hän laskee.

Hän opiskeli it-alaa Tukholmassa yliopistossa ja oli töissä Ålandsbankenissa sen jälkeen vuosina 2003–2008. Siitä saakka Lundberg on ollut maanviljelijä. Vaikka ajat ovat kovat, nuorta miestä ei kaduta.

– En ole it-hommiin palaamassa. Kyllä tästä selvitään, hän vakuuttelee.

– Tehtaalla on niin valtava merkitys koko Ahvenanmaalle, että varmasti ihan jokainen täällä on valmis tekemään kaikkensa, että se säilyy.

Mutta riittääkö sekään? Ei siihen ole vastauksia. Tai ehkä Norjan pääkonttorissa jo tietävät, mutta eivät vielä kerro.

– Aika vähän Orklalta on mitään tietoa tullut. Spekuloiminen on vaikeaa ja turhaa. Me viljelijät yritämme vaikuttaa poliitikkoihin, josko he sitten pystyisivät viemään tätä suotuisaan suuntaan.



Ensimmäisen kauden kansanedustaja, Eckerössä syntynyt Mats Löfström, 32, on yksi heistä, joihin katseet kohdistuvat.

– Kaikki täällä pelkäävät nyt suurta katastrofia, joka tehtaan lakkauttaminen koko Ahvenanmaalle kieltämättä olisi. Tämä on iso taloudellinen kysymys, mutta sen lisäksi tehtaalla on valtava symbolinen arvo ja merkitys niin alueen ihmisille kuin ulkopuolisillekin, Löfström sanoo.

Hän on Ahvenanmaalla käymässä Helsingistä. Omalla kylällä on visiitin aikana yksi puheenaihe ylitse muiden.

– Täydellisenä yllätyksenä nämä tiedot ovat tulleet. Orkla on ollut vastuullinen omistaja tähän saakka, mutta on kylmä fakta, että mitä kauempana yrityksen johto istuu, sen vieraantuneemmaksi se tulee paikallisesta todellisuudesta.

Löfström kertoo kirjelmöineensä yrityksen pääkonttoriin Osloon asiasta. Myöhemmin hänen on tarkoitus myös matkustaa sinne muiden paikallisten poliittisten päättäjien kanssa tapaamaan yrityksen isoja johtajia.

Tehtaassa työskentelee tällä hetkellä 103 työntekijää. Noin kuudenkymmenen viljelijän lisäksi alihankinnasta saa tuloja satakunta ihmistä.

– 250 työpaikan menettäminen olisi tälle alueelle todella iso pommi, Löfström näkee ja vertaa tilannetta Helsinkiin.

– Sieltä kun lähtisi yhdessä rysäyksessä yhtäkkiä yli 5 000 työpaikkaa niin puhuttaisiin samasta suhteesta.



Jossittelu on nykyisyyden muuttamisen kannalta ajanhukkaa, mutta asioiden ymmärtämisessä se voi olla toisinaan hyvä työkalu. Knut Mattsson sanoi kaksi vuotta sitten Nya Åland -lehden haastattelussa, että ”ei ole ihan riskitöntä Ahvenanmaan kannalta, että tehtaan omistaa iso kansainvälinen pörssiyritys.” Mattsson näki, että tilanteet voivat muuttua hyvin yllättäen ja nopeasti – niin kuin nyt on käynyt.

Pahin skenaario on, että tehtaan toiminta päättyy, eikä se ole pörssiyhtiöstä annettuja lausuntoja tulkiten edes se epätodennäköisin vaihtoehto.

Mattsson toimi Chips Ab:n hallituksen puheenjohtajana vuosina 1969–1992. Sinä aikana tehtiin paljon oikeita, ahvenanmaalaisten etua palvelevia ratkaisuja. Yksi tärkeimmistä oli vuoden 1987 valtataistelu. Tuolloin ahvenanmaalaisten yritysten rintama löi Fazerin.

Fazer vastasi yrityksen alkutaipaleella perunalastujen myynnistä ja markkinoinnista. Se hallinnoi myös isoa osaa firman osakepotista. Myös tanskalainen De Danske Spritfabrikker omisti siivun Chips Ab:sta.

– Sain kuulla eri reittejä pitkin, että Fazer on hankkimassa Spritfabrikkerin osakkeita itselleen. Jos kauppa olisi toteutunut, se olisi taannut Fazerille osake-enemmistön, Mattsson muistelee.

Niin ei saanut tapahtua, Mattsson päätti. Hän keräsi saarelaiset isot yritykset samaan koalitioon, ja lopulta ahvenanmaalaiset ostivat Spritfabrikkerin Chips-osakkeet.

– Sen jälkeen Fazerilta soitettiin ja kysyttiin, josko ostaisimme heidänkin osakkeensa. Me ostimme, ja koko osakekanta oli kauppojen jälkeen Ahvenanmaalla.

– Se oli kallis kauppa, mutta kannatti tehdä. Firmalla meni hyvin, suunta oli koko ajan ylöspäin. Johtaja Sture Carlson teki erinomaista työtä firmassa, samoin moni muu.

Vuotta myöhemmin Chips Ab listautui Helsingin pörssiin. Se oli Mattssonin mukaan iso virhe.

– Tarvitsimme rahaa investointeihin, Mattsson perustelee tuolloista ratkaisua.

– Jälkikäteen ajateltuna päätös oli tyhmä. Menetimme Ahvenanmaalla täyden kontrollin yrityksen asioihin.

Jos lähti osa kontrollista, niin liikevaihto kehittyi kovaa vauhtia. Chips myös laajeni useilla yritysostoilla. Vuonna 2000 liikevaihto oli lähes 250 miljoonaa euroa ja työntekijöitä Pohjoismaissa ja Baltiassa lähes tuhat.

Tuota menoa Mattsson tosin tarkkaili etäältä. Hän siirtyi viettämään eläkepäiviä Floridaan 1992.

– Sture (konsernijohtaja Carlson) otti vastuun myös hallituksen puheenjohtajuudesta, kun jättäydyin syrjään, Mattsson sanoo.

– Se oli sopiva aika jäädä pois. Olin luvannut vaimolle, että muutamme Yhdysvaltoihin, kun hän pääsee eläkkeelle. Rakensimme sinne talon ja vietimme Floridassa kuusi kuukautta vuodesta.



Orkla alkoi hankkia vuosituhannen taitteessa Chipsin osakkeita. Sillä oli kannasta 20,4 prosenttia ja äänistä 14,2 prosenttia, kun vuoden 2004 lopussa jysähti kunnolla. Uutiset kertoivat, että Orkla tarjoutuu ostamaan koko Chipsin osakekannan. Arvopaperi”-lehti otsikoi, että ”Iso Orkla nielaisee Chipsin”.

Niin siinä sitten kävikin. Osakkeenomistajat hyväksyivät 402 miljoonan euron ostotarjouksen. Korollisia velkoja yhtiöllä oli kaupantekohetkellä noin 80 miljoonaa. Orklan markkina-arvo oli tuolloin yli kymmenkertainen Chipsiin verrattuna.

Orkla vannotti, että sipsien ja snacksien tuotanto Ahvenanmaalla säilyy. Chipsin konttorin Maarianhaminassa se tosin lopetti lähes heti kaupan varmistuttua. Myös Helsingin pörssistä Chips irtautettiin.

– Soitin Sturelle ja sanoin, että myyminen oli typerintä mitä voi tehdä. Ei hän niistä sanoistani silloin pitänyt, tuli vähän surulliseksikin, mutta olemme taas ystäviä, Mattsson sanoo ja naurahtaa lempeästi.

Suomen-toimitusjohtaja Pasi Flinkmanin mukaan päätös tehtaan kohtalosta tehdään huhtikuun alussa. Siihen saakka monet joutuvat riippumaan löysässä hirressä. Kansanedustaja Löfströmin mielestä juuri nyt voisi olla oikea aika perustaa saarelle uusi perunalastutehdas.

– Jos vanha loppuu, sieltä ruuvataan varmasti jokainen mutteri irti, ettei sinne voi perustaa kilpailevaa toimintaa. Suomalaiset haluavat kuitenkin ihan varmasti jatkossakin kotimaisia sipsejä, joten uusi alku – miksi ei? Löfström pohtii.

– Täällä on kuitenkin valmiina kaikki mahdollinen osaaminen, eikä kuitenkaan välttämättä haluta muuttaa työn perässä esimerkiksi Latviaan.

Jos on Löfström toiveikas, niin Mattsson ei uuteen, ison konsernin ulkopuoliseen ahvenanmaalaiseen tehtaaseen oikein usko.

– Ei olisi enää sitä vahvaa tavaramerkkiä, vaikeaa olisi, Mattsson hymähtää.

Päivittäisillä kävelylenkeillään Mattsson törmää säännöllisesti ihmisiin, jotka pysäyttävät hänet.

– Monet kysyvät edelleen, että miksi te myitte sen tehtaan. Vastaan, että minulta ei kannata kysyä, vastauksia ei ole antaa.

Ota kantaa

Pidätkö sipseistä?

Kyllä 85% Ei 15%
Ääniä yhteensä 20325

Virstanpylväitä

1969: Knut Matsson, Pehr-Olof Böckelman ja Lars Matsson perustavat Chips Ab:n.

1970: Tehdas Haraldsbyssä avataan. Myynti- ja markkinointioikeus Fazerilla.

1979: Chipsin kukoistukseen nostanut Sture Carlson töihin yhtiöön.

1986: Tuoteperhe laajenee. Yhtiö alkaa valmistaa mm. ranskanperunoita. Oolannin-tavaramerkki lanseerataan.

1987: Valtataistelu osakkeista päättyy ahvenanmaalaisen rintaman voittoon.

1988: Noteerataan Helsingin pörssissä.

1989: Puolet ruotsalaisen OLW:n osakekannasta siirtyy kaupassa Chips Ab:lle.

1992: Knut Mattsson siirtyy eläkkeelle. Sture Carlsonista tulee hallituksen puheenjohtaja ja konsernijohtaja.

1993: Yritys laajenee itään, muun muassa Venäjälle ja Baltiaan, sekä Ruotsiin.

1998: Chips ostaa loput 50 prosenttia OLW:n osakkeista.

2000: Pohjoismaiden ja Baltian markkinajohtaja snacks-tuotteissa. Liikevaihto n. 250 miljoonaa, henkilöstöä n. 1 000.

2005: Omistus norjalaiselle Orklalle. Osakkeet pois Helsingin pörssistä.

2016: Orkla ilmoittaa yt-neuvotteluista. Tehtaan toiminta uhkaa päättyä. Asia ratkeaa huhtikuun aikana.

Lähde: www.orkla.fi

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Äidin tekemä Excel-taulukko paljasti kylmän totuuden Nikon tilanteesta – näin poika kuittasi 50 000 € velat

    2. 2

      Naapuri järkyttyi Vuosaaren yöllisestä tragediasta – ”He olivat reippaita lapsia”

    3. 3

      X Factor -finaalin kappaleet julki – Saara Aalto esittää 80-luvun jättihitin

    4. 4

      Suuri lihapullatesti oli yhden pienen pyörykän ylivoimaa – ”Heittämällä paras”

    5. 5

      Psykoosiin ajautunut Kanye West palasi julkisuuteen muuttuneena – ensimmäinen kuva räppäristä poistettiin Instagramista nopeasti

    6. 6

      Aasialaismiehen passikuva hylättiin äärimmäisen kiusallisesta syystä

    7. 7

      Hämmästyttävä keksintö panee puhelimella soittamisen uusiksi

    8. 8

      Ylirasittunut Simon Cowell sairastui juuri ennen X Factor -finaalia – tuomari saattaa jättää lähetyksen väliin

    9. 9

      Tennistähti Henri Kontisen Emilia-rakas, 23, on häikäisevä ilmestys – mallikaunotar julkaisee rohkeita kuvia Instagramissa

    10. 10

      Poliisi kertoi lisää Vuosaaren tragediasta: nuorin uhri 2-vuotias, suurimmat tuhot saunassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    2. 2

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    3. 3

      Suuri lihapullatesti oli yhden pienen pyörykän ylivoimaa – ”Heittämällä paras”

    4. 4

      Aasialaismiehen passikuva hylättiin äärimmäisen kiusallisesta syystä

    5. 5

      Psykoosiin ajautunut Kanye West palasi julkisuuteen muuttuneena – ensimmäinen kuva räppäristä poistettiin Instagramista nopeasti

    6. 6

      Kolme lasta ja äiti kuolivat tulipalossa Helsingin Vuosaaressa – näin tapahtumat etenivät

    7. 7

      Moni kärsii tietämättään kakkostyypin diabeteksen esiasteesta – lisää äkkikuoleman vaaraa

    8. 8

      Yhden hitin eläketurva – tässä on joululaulu, joka tuo kirjoittajilleen edelleen 590 000 euron vuosittaiset rojaltitulot

    9. 9

      Aktiivisen työttömän tuloista lähtee ensi vuonna jopa 200 €/kk – ”Työttömän taloudessa järkyttävän suuri summa”

    10. 10

      Äidin tekemä Excel-taulukko paljasti kylmän totuuden Nikon tilanteesta – näin poika kuittasi 50 000 € velat

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    4. 4

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    5. 5

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    6. 6

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    7. 7

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    8. 8

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    9. 9

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    10. 10

      Linnan jatkoilla nousi hässäkkä – Heikki Lampela ja Hanna Kärpänen sisään vahvassa juhlatunnelmassa: ”Haluan seikkailuja”

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Äidin tekemä Excel-taulukko paljasti kylmän totuuden Nikon tilanteesta – näin poika kuittasi 50 000 € velat

    2. 2

      Naapuri järkyttyi Vuosaaren yöllisestä tragediasta – ”He olivat reippaita lapsia”

    3. 3

      X Factor -finaalin kappaleet julki – Saara Aalto esittää 80-luvun jättihitin

    4. 4

      Suuri lihapullatesti oli yhden pienen pyörykän ylivoimaa – ”Heittämällä paras”

    5. 5

      Psykoosiin ajautunut Kanye West palasi julkisuuteen muuttuneena – ensimmäinen kuva räppäristä poistettiin Instagramista nopeasti

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    2. 2

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    3. 3

      Suuri lihapullatesti oli yhden pienen pyörykän ylivoimaa – ”Heittämällä paras”

    4. 4

      Aasialaismiehen passikuva hylättiin äärimmäisen kiusallisesta syystä

    5. 5

      Psykoosiin ajautunut Kanye West palasi julkisuuteen muuttuneena – ensimmäinen kuva räppäristä poistettiin Instagramista nopeasti

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    4. 4

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    5. 5

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    6. Näytä lisää