Anna, Anne, Anu

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

”Sörnäisten valtioneuvosto” kokoontui selliosastoonsa 70 vuotta sitten

HISTORIA
Kahdeksan Suomen sodanaikaista johtajaa sai tuomion sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä helmikuussa 1946. Sitten alkoivat pitkät vuodet omassa selliosastossa Helsingin keskusvankilassa.

NUIJA kopsahti pöytään Helsingin Säätytalolla 21. helmikuuta 1946. Suurta huomiota herättänyt sotasyyllisyysoikeudenkäynti oli ohi.

”Asia on loppuun käsitelty. Pyydän asianosaisia poistumaan. Istunto on päättynyt”.

Tuomitut lähtivät Säätytalosta poliisien saattamana. Oli kirkas ja kylmä talvipäivä. Säätytalon ulkopuolella oli väkeä, mutta mielenilmauksia ei esiintynyt.

Sotasyyllisyysoikeus katsoi, että syytetyt oli tuomittava sotasyyllisyyslain ensimmäisen pykälän nojalla ”virka-aseman väärinkäyttämisestä valtakunnan vahingoksi”. Taannehtivasti laadittu sotasyyllisyyslaki määritteli rangaistaviksi henkilöt, jotka ”vaikuttivat ratkaisevalla tavalla” Suomen joutumisen sotaan Neuvostoliiton ja Britannian kanssa tai ”estivät sodan aikana rauhan aikaansaamista”.

Entinen tasavallan presidentti Risto Ryti sai 10 vuotta kuritushuonetta. Muut saivat vankeutta: entinen pääministeri Jukka Rangell kuusi vuotta, entinen ministeri Väinö Tanner viisi ja puoli vuotta, entinen pääministeri Edwin Linkomies samoin viisi ja puoli, entinen Suomen Berliinin-suurlähettiläs Toivo Kivimäki viisi vuotta, entinen ulkoministeri Henrik Ramsay kaksi ja puoli, ja entiset ministerit Antti Kukkonen ja Tyko Reinikka kumpikin kaksi vuotta.

Oikeus määräsi vapaana olleen Kukkosen vangittavaksi ja muut tuomitut pidettäviksi edelleen vangittuina. Kaikki kahdeksan passitettiin kärsimään rangaistustaan Helsingin keskusvankilaan Sörnäisiin.

Pienen siirtymäajan jälkeen syytetyt saivat oman osastonsa vankilasta. Se sai lempinimen ”Sörnäisten valtioneuvosto”. Tuomitut asuivat ja ulkoilivat eristettyinä muista vangeista – ainoastaan osaston arkiaskareissa auttaneet luottovangit eli ”hovimestarit” tapasivat heitä säännöllisesti.

Ryti sairasteli vankilassa

Risto Rytin kohdalla oikeus piti asianhaaroja raskauttavina ja langetti entiselle tasavallan presidentille sen vuoksi muita selvästi ankaramman kuritushuonerangaistuksen.

Ryti suhtautui oikeudenkäynnin päättymiseen miltei helpottuneesti. Ainakin näin voi päätellä valokuvasta, jossa juuri tuomionsa kuullut presidentti astuu ulos Säätytalosta. Hän heilauttaa kättä puolisolleen Gerdalle ja tyttärelleen Evalle. Suu on hymyssä.

Kuritushuone oli vuoden 1889 rikoslaissa säädetty vapausrangaistus, johon tuomittuja vankeja pidettiin aluksi yksinäissellissä ja ankarammissa oloissa kuin tavanomaisessa vankeudessa. Kirjaimellista ”kuritusta” heille ei kuitenkaan annettu. Kuritushuonerangaistus poistui Suomen lainsäädännöstä vasta vuonna 1975.

Kuritushuonetuomiosta huolimatta Ryti sai käyttää vankilassa siviilipukua, kuten muutkin tuomitut. Vankilaolot olivat muutenkin samat kuin muilla. Tuomitut saivat tehdä kirjallisia töitä.

Ryti vapautui vankilasta 19. toukokuuta 1949, presidentti Paasikiven myöntämän armahduksen jälkeen, ja sai takaisin vankeusrangaistuksen yhteydessä menettämänsä kansalaisluottamuksen.

Sörnäisissä Ryti ei tässä vaiheessa enää istunut – hän oli ollut lokakuusta 1948 lähtien hoidettavana Kivelän sairaalassa Helsingissä.

Ryti ei pystynyt sairastelun vuoksi kirjoittamaan enää muistelmiaan ja jatkoi elämäänsä eläkeläisenä Kaivopuiston kodissaan. Presidentti sai monia tunnustuksia, kuten Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan korkeimman kunniamerkin. Valtioneuvosto myös maalautti hänen muotokuvansa 1952.

Presidentti kuoli 25. lokakuuta 1956. Hänet haudattiin valtiollisin menoin Hietaniemen hautausmaalle.

Tästä hänet tuomittiin:

- Antoi suostumuksensa sotilaallisiin keskusteluihin Saksan kanssa toukokuun 1941 lopulla.

- Antoi eduskunnalle sodanjulistuksen veroisen tiedonannon jatkosodan alkamisesta Neuvostoliittoa vastaan.

- Aiheutti toiminnallaan Britannian sodanjulistuksen Suomelle. Sotatila astui voimaan 7. joulukuuta 1941.

- Rauhan estäminen: Torjui Yhdysvaltain elokuussa ja lokakuussa 1941 sekä maaliskuussa 1943 tarjoaman mahdollisuuden päästä neuvottelukosketukseen Neuvostoliiton kanssa. Hylkäsi Neuvostoliiton keväällä 1944 esittämät rauhanehdot.

- Solmi Rytin-Ribbentropin sopimuksen, jossa sitoutui jatkamaan sotaa Saksan rinnalla kesäkuun lopussa 1944.

Rangell laati jumppaohjelman

Jatkosodan alkupuolen pääministeri ja Rytin pitkäaikainen luottomies Jukka Rangell tuomittiin kuudeksi vuodeksi vankeuteen.

Rangell selvisi vankeusajastaan suhteellisen hyvin. Vanhana urheilijana ja urheilujohtajana hän kehitti tuomituille hauskan ja hyödyllisen voimisteluohjelman, johon sisältyi muun muassa ”dervishien pompotusta” ja ”Reinikan polskaa”.

Rangell pääsi ehdonalaiseen vapauteen 21. helmikuuta 1949. Saman vuoden toukokuun 19. päivänä presidentti armahti hänet tuomion jäljelle jääneestä osasta.

Rangellin pankkiura jatkui pankkiyhdistyksen asiamiehenä ja myöhemmin Kansallis-Osake-Pankin johtokunnassa. Hän toimi lukuisissa luottamustehtävissä ja palasi myös Kansainvälisen olympiakomitean jäseneksi. Rangell oli myös Suomen olympiakomitean puheenjohtaja.

Eläkkeelle Rangell jäi Kansallis-Osake-Pankista vuonna 1964. Hän kuoli sotasyyllisiksi tuomituista viimeisenä 12. maaliskuuta 1982.

Tästä hänet tuomittiin:

- Antoi suostumuksen sotilaallisiin keskusteluihin Saksan kanssa toukokuun lopulla 1941.

- Antoi jatkosodan alkamista koskevan, sodanjulistuksen veroisen tiedonannon eduskunnalle.

- Aiheutti toimillaan Britannian sodanjulistuksen.

- Torjui Yhdysvaltain rauhanaloitteen lokakuussa 1941.

Tanner kirjoitteli sellissä

Sotasyyllisyysoikeus katsoi, että Väinö Tanner pitkäaikaisena ministerinä ja poliittisen johdon sisärenkaan jäsenenä oli vaikuttanut keskeisesti Suomen kohtaloon.

Syyttäjä Toivo Tarjanne vaati Tannerille rangaistusta myös tämän välirauhan ja jatkosodan aikana pitämistä puheista, jotka olivat Tarjanteen mukaan vaikuttaneet jatkosodan syttymiseen ja estäneet rauhaa. Oikeus hylkäsi syyttäjä tämän osan syytekirjelmästä.

Tanner joutui Sörnäisten vankilassa rajoittamaan tupakointiaan normaalista 15 sikarin päiväannoksesta huomattavasti pienempään määrään sikareita tai piipputupakkaa. Vanha valtiomies ja kestovaikuttaja käytti aikaansa kirjoittamiseen: hän tuotti vankilassa noin 2 000 sivua julkaistua tekstiä.

Tanner pääsi ehdonalaiseen vapauteen 21. marraskuuta 1948. Hän astui Sörnäisten vankilasta ulos tyylilleen uskollisena, paksu sikari suussa.

Armahduksen tuomion jäljelle jääneestä osasta Tanner sai 19. toukokuuta 1949.

Tanner palasi vankeusvuosien jälkeen politiikkaan. Hänelle kaavailtiin jopa sosiaalidemokraattien presidenttiehdokkuutta vuoden 1950 vaaleissa, mutta valintaa pidettiin ulkopoliittisesti mahdottomana.

Tanner nousi eduskuntaan vuoden 1951 eduskuntavaaleissa ja toimi mm. valtiovarainvaliokunnan ja Sdp:n eduskuntaryhmän puheenjohtajana. Seuraavat vaalit Tanner jätti väliin, mutta vuonna 1957 hänet valittiin Sdp:n puheenjohtajaksi ja hän teki paluun eduskuntaan seuraavan vuoden vaaleissa. Tanner luopui Sdp:n puheenjohtajuudesta 1963.

Tanner kuoli Helsingissä 19. huhtikuuta 1966.

Tästä hänet tuomittiin:

- Suhtautui väärällä tavalla Britannian uhkavaatimukseen ja aiheutti näin toimillaan Britannian sodanjulistuksen.

- Rauhan estäminen: Torjui Yhdysvaltain rauhanaloitteet 1941 ja 1943 sekä hylkäsi kevään 1944 rauhanehdot.

Linkomies äksyili vankilassa

Edwin Linkomies toimi jatkosodan jälkipuoliskon pääministerinä. Linkomies piti tehtävänään Suomen irrottamista Saksan rinnalla käydystä sodasta.

Vankilassa Linkomies oli luonteensa mukaisesti äkkipikainen ja helposti suuttuva. Hän ei ollut suosittu sellinaapuri.

Linkomies pääsi ehdonalaiseen vapauteen 21. marraskuuta 1948. Armahduksen tuomion jäljelle jääneestä osasta hän sai 19. toukokuuta 1949.

Professori ja vanha latinisti jatkoi vapautumisen jälkeen yliopistouraansa. Hänet vihittiin oikeustieteen kunniatohtoriksi. Helsingin yliopiston rehtoriksi hänet nimettiin 1956 ja kansleriksi 1962. Hän kuoli 8. syyskuuta 1963 Helsingissä.

Tästä hänet tuomittiin:

- Rauhan estäminen: Torjui Yhdysvaltain rauhanaloitteen 1943 ja hylkäsi Neuvostoliiton kevään 1944 rauhanehdot.

- Kannatti Rytin-Ribbentropin sopimuksen solmimista.

Kivimäki oli vain virkamies

Suomen entisen Saksan-suurlähettilään Toivo Kivimäen saamaa syytettä pidettiin alun perin juridisesti heikoimpana kahdeksikosta, sillä virkamiehen asemassa Kivimäki toteutti vain Helsingissä laadittua politiikkaa.

Oikeus kuitenkin tuomitsi Kivimäen viideksi vuodeksi vankeuteen.

”Oho”, pääsi Kivimäeltä, kun hän kuuli tuomionsa.

Kivimäki pääsi ehdonalaiseen vapauteen 21. elokuuta 1948. Hän sai 19. toukokuuta 1949 armahduksen tuomionsa jäljelle jääneestä osasta.

Päästyään vankilasta Kivimäki jatkoi työtään siviilioikeuden professorina vuoteen 1956 saakka. Hänet nimitettiin myös Suomen tiedeakatemian jäseneksi ja hän sai myös Turun yliopistolta kunniatohtorin arvonimen. Kivimäki jäi eläkkeelle professorin virasta 1956. Hän kuoli 6. toukokuuta 1968.

Tästä hänet tuomittiin:

- Lähetti Berliinistä Suomen ulkopoliittiselle johdolle raportteja, jotka olivat yksipuolisia ja jotka eivät sisältäneet kirjoittajan omaa käsitystä raporttien tietojen luotettavuudesta. Raportit johtivat siten harhaan Suomen ulkopoliittista johtoa.

Ramsay hymyili aina

Henrik Ramsay joutui tuomiolle Rangellin hallituksen toisena kansanhuoltoministerinä ja Linkomiehen hallituksen ulkoministerinä. Hänet tuomittiin samoin perusteluin kuin Linkomies.

Ramsay oli Sörnäisten vankilassa kohtalotovereidensa arvostama keskustelukumppani, jolla oli laaja sivistyspohja. Hän kirjoitti vankilassa useita kirjoja muun muassa lempiharrastuksestaan purjehduksesta. Positiivinen elämänasenne näkyi Ramsaysta ulospäin – hän oli ”mies joka hymyili aina”.

Ramsay pääsi ehdonalaiseen vapauteen 24. joulukuuta 1947. Hän palasi Suomen Höyrylaiva osakeyhtiön toimitusjohtajaksi 1948 ja oli mukana myös Suomen ulkomaankauppaliiton työvaliokunnassa.

Ramsayn elämä katkesi rakkaan harrastuksen parissa. Hän kuoli purjehdusretkellä Visbyssä 25. heinäkuuta 1951.

Tästä hänet tuomittiin

- Rauhan estäminen: Torjui Yhdysvaltain rauhanaloitteen 1943 ja hylkäsi kevään 1944 rauhanehdot.

- Oli mukana päättämässä Rytin-Ribbentropin sopimuksen solmimisesta.

Kukkonen kärsi sydänvaivoista

Pastori, maanviljelijä ja maalaisliiton poliitikko Antti Kukkonen oli opetusministerinä hallituksen ulkoasiainvaliokunnan jäsen. Oikeus katsoi hänen siten vaikuttaneen Suomen ulkosuhteisiin. Puolustuksen argumentti Kukkosen jäämisestä sivuraiteelle keskeisestä päätöksenteosta ei vakuuttanut oikeutta.

Vankeusaikanaan Kukkonen sairastui vakavasti. Hän joutui Kivelän sairaalaan sydäntaudin vuoksi yli vuodeksi.

Ehdonalaiseen vapauteen Kukkonen pääsi 21. syyskuuta 1947. Kukkonen toipui sairaalassa vielä seuraavaan vuoteen asti ja jatkoi toipumista maatilallaan Pielisensuussa.

Kukkonen palasi politiikkaan: hänet valittiin maalaisliiton kansanedustajaksi vuoden 1954 vaaleissa ja hän istui eduskunnassa kahdeksan vuotta. Kukkonen sai myös rovastin arvonimen ja toimi SOK:n hallintoneuvoston puheenjohtajana. Hän kuoli Joensuussa 14. helmikuuta 1978.

Tästä hänet tuomittiin:

- Oli mukana laatimassa jatkosodan alkamista koskenutta, sodanjulistuksen veroista tiedonantoa eduskunnalle.

- Aiheutti toimillaan Britannian sodanjulistuksen.

- Torjui Yhdysvaltain rauhanaloitteen 1941.

Reinikka oli vilkas ja sosiaalinen

Pankkimies ja entinen toinen valtiovarainministeri Tyko Reinikka joutui syytteeseen, sillä hän oli hallituksen ulkoasiainvaliokunnan jäsen ja saksalaissuuntauksen kannattaja. Hänet tuomittiin pääasiassa rauhan estämisestä.

Reinikan oli vaikea kestää vapaudenriistoa, sillä hän oli luonteeltaan vilkas ja sosiaalinen. Hän pääsi ehdonalaiseen vapauteen 21. syyskuuta 1947.

Vapauduttuaan Reinikka palasi entiseen toimeensa Kansallis-Osake-Pankin johtokunnanjäseneksi. Hän pysyi virassa aina eläkkeelle siirtymiseensä asti vuoteen 1956.

Aktiivisesti puoluepolitiikkaan Reinikka ei palannut, mutta hän toimi monissa luottamustehtävissä. Ministerin arvonimen hän sai 1951.

Reinikka kuoli Helsingissä 18. tammikuuta 1964.

Näistä hänet tuomittiin:

- Torjui Yhdysvaltain rauhanaloitteen 1941.

- Hylkäsi Neuvostoliiton rauhanehdot keväällä 1944.

- Oli mukana päätöksenteossa Rytin-Ribbentropin sopimuksesta.

Nämä syytteet kaatuivat kokonaan

Oikeuskansleri, syyttäjä Toivo Tarjanteen laatimassa syytekirjelmässä oli useita kohtia, joita oikeus ei lukenut kenenkään tuomitun syyksi:

- Suomen pitäminen sotatilassa huolimatta talvisodan päättäneestä Moskovan rauhansopimuksesta. Sotatilan jatkumisen vuoksi puolustusvoimien vahvuutta ei laskettu rauhan ajan kokoonpanoon.

- Puolustusvoimien ylipäällikkyyden pitäminen Mannerheimilla välirauhan aikana. Syyttäjän mukaan ylipäällikkyys olisi pitänyt luovuttaa takaisin tasavallan presidentille.

- Saksan joukkojen kauttakulun salliminen syksyllä 1940. Saksalaisjoukkojen kauttakulkua ei syytekirjelmän mukaan myöskään valvottu riittävästi.

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Äidin tekemä Excel-taulukko paljasti kylmän totuuden Nikon tilanteesta – näin poika kuittasi 50 000 € velat

    2. 2

      Naapuri järkyttyi Vuosaaren yöllisestä tragediasta – ”He olivat reippaita lapsia”

    3. 3

      Sharon Osbourne piti häkellyttävän puheenvuoron Saara Aallosta – outo Afganistan-vertaus: ”Saara on taistelija”

    4. 4

      Suuri lihapullatesti oli yhden pienen pyörykän ylivoimaa – ”Heittämällä paras”

    5. 5

      Psykoosiin ajautunut Kanye West palasi julkisuuteen muuttuneena – ensimmäinen kuva räppäristä poistettiin Instagramista nopeasti

    6. 6

      Aasialaismiehen passikuva hylättiin äärimmäisen kiusallisesta syystä

    7. 7

      Tennistähti Henri Kontisen Emilia-rakas, 23, on häikäisevä ilmestys – mallikaunotar julkaisee rohkeita kuvia Instagramissa

    8. 8

      Näin Patrik Laine asuu Winnipegissä – ”Just ja just osaan käyttää mikroa”

    9. 9

      Poliisi kertoi lisää Vuosaaren tragediasta: nuorin uhri 2-vuotias, suurimmat tuhot saunassa

    10. 10

      ”Salainen” kuva hovista julki – herttuatar Catherine säteili yltäkylläisessä tiarassa, iltapuku korosti timmiä vyötäröä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    2. 2

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    3. 3

      Suuri lihapullatesti oli yhden pienen pyörykän ylivoimaa – ”Heittämällä paras”

    4. 4

      Sekava mies uhkasi vastaantulijaa Porvoossa – nyrkkeilytaustainen uhattu ei päästänyt karkuun

    5. 5

      Aasialaismiehen passikuva hylättiin äärimmäisen kiusallisesta syystä

    6. 6

      Kolme lasta ja äiti kuolivat tulipalossa Helsingin Vuosaaressa – näin tapahtumat etenivät

    7. 7

      Moni kärsii tietämättään kakkostyypin diabeteksen esiasteesta – lisää äkkikuoleman vaaraa

    8. 8

      Yhden hitin eläketurva – tässä on joululaulu, joka tuo kirjoittajilleen edelleen 590 000 euron vuosittaiset rojaltitulot

    9. 9

      Aktiivisen työttömän tuloista lähtee ensi vuonna jopa 200 €/kk – ”Työttömän taloudessa järkyttävän suuri summa”

    10. 10

      Psykoosiin ajautunut Kanye West palasi julkisuuteen muuttuneena – ensimmäinen kuva räppäristä poistettiin Instagramista nopeasti

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    4. 4

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    5. 5

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    6. 6

      Tuulenvire paljasti Donald Trumpin omituisen ”asumokan” – netti sekosi lentokentältä napatusta kuvasta

    7. 7

      Perhesyyt eivät painaneet? Mika Salolla teoria Nico Rosbergin lopettamisesta: ”Kukaan ei tajua sitä…”

    8. 8

      Todelliset syyt, joiden vuoksi naiset voihkivat seksin aikana

    9. 9

      Raivostunut Matti Nykänen perui keikkansa Kanarialla – ravintola joutui maksumieheksi: ”V**ut minä mitään keikkaa vedä”

    10. 10

      Linnan jatkoilla nousi hässäkkä – Heikki Lampela ja Hanna Kärpänen sisään vahvassa juhlatunnelmassa: ”Haluan seikkailuja”

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Äidin tekemä Excel-taulukko paljasti kylmän totuuden Nikon tilanteesta – näin poika kuittasi 50 000 € velat

    2. 2

      Naapuri järkyttyi Vuosaaren yöllisestä tragediasta – ”He olivat reippaita lapsia”

    3. 3

      Sharon Osbourne piti häkellyttävän puheenvuoron Saara Aallosta – outo Afganistan-vertaus: ”Saara on taistelija”

    4. 4

      Suuri lihapullatesti oli yhden pienen pyörykän ylivoimaa – ”Heittämällä paras”

    5. 5

      Psykoosiin ajautunut Kanye West palasi julkisuuteen muuttuneena – ensimmäinen kuva räppäristä poistettiin Instagramista nopeasti

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    2. 2

      Saara Aallon kilpakumppanit pahoissa vaikeuksissa – tuleeko finaalilähetyksestä katastrofi?

    3. 3

      Suuri lihapullatesti oli yhden pienen pyörykän ylivoimaa – ”Heittämällä paras”

    4. 4

      Sekava mies uhkasi vastaantulijaa Porvoossa – nyrkkeilytaustainen uhattu ei päästänyt karkuun

    5. 5

      Aasialaismiehen passikuva hylättiin äärimmäisen kiusallisesta syystä

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Poliisi IS:lle: Tällainen tausta Imatran epäillyllä 23-vuotiaalla kolmoismurhaajalla on

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Hänellä oli Linnan juhlien rohkein iltapuku – IS:n lukijat äänestivät illan räväyttävimmän pukeutujan

    4. 4

      Salkkarit-kaunotar rohkeassa kuvassa – rinnat paistavat läpi henkäyksen ohuesta asusta

    5. 5

      Robinin, 18, Linnan juhlat -asussa mukana yksityiskohta, joka jäi monilta huomaamatta – presidentiltä erityinen pyyntö kättelyjonossa

    6. Näytä lisää