Keijo

Kotimaa

Valikko

Kotimaa

”Kaupunkilaisten toimintaa ei otettu riittävän vakavasti” – Tutkija: VR:n makasiinien muistoseinää ei pitäisi purkaa

VR:n makasiinit olivat ensin teollistuvan Helsingin tärkein tavara-asema ja sitten kaupunkilaisten yhteinen olohuone. Nyt 117-vuotiaasta rakennuksesta on jäljellä raunio, eikä kohta ehkä enää sitäkään.
Ristiaidan takana on palanen mennyttä Helsinkiä. Punatiilisen raunion toinen pääty on peitetty pressulla. Kasvillisuus nuolee rakennelmaa kaikkialta.

Muuta ei VR:n makasiineista ole jäljellä, ja kohta tämäkin jäänne saatetaan purkaa. Yksien mielestä se on ruma roska, toiset puolustavat sitä historiallisena monumenttina.

Kaunis raunio ei olekaan, ja se edustaa eri maailmaa kuin ympärillä olevat kiiltävät lasirakennukset täällä Töölönlahdella, Helsingin päärautatieaseman läntisellä pihalla.

Raunion edessä ruohikossa astelee tutkija Anja Kervanto Nevanlinna. Hän on Suomen Kaupunkitutkimuksen Seuran puheenjohtaja, arkkitehtuurihistorian dosentti Helsingin yliopistolla ja makasiinipätkän säilyttämisen puolustaja. Hänen mielestään raunioon pitäisi suhtautua kuin arvokkaaseen veistokseen – eihän kukaan ehdota Ateenan tai Roomankaan raunioita purettaviksi.

– Se muistuttaa meitä historiasta. Jos se puretaan, tästä tulee samanlainen kuin mikä tahansa alue missä tahansa. Italialaiset ovat taitavia rakentamaan tukijärjestelmiä, jotka suojaavat raunioiden muotoa mutta eivät ole vaaraksi ympäristölleen. Sieltä voisi ottaa mallia, Nevanlinna ehdottaa.

 

Se muistuttaa meitä historiasta. Jos se puretaan, tästä tulee samanlainen kuin mikä tahansa alue missä tahansa.

Nevanlinna kävi 1960-luvulla hakemassa makasiineilta eli Töölön tavara-asemalta junarahtipaketteja. Tutkija muistelee, että silloin raunion kohdalla oli lämmittämättömiä varastotiloja. Kun tavara-asema oli 1990-lukuun mennessä muuttunut kirpputoriksi ja pienyrittäjien toimipisteeksi, ekokauppa Ruohonjuuren tilat ulottuivat Eduskuntatalon edustalta lähes tähän asti.

Silloin makasiinit olivat historiallinen osa kaupungin identiteettiä, ja niiden tulevaisuudesta oli tullut kaupunkipolitiikan kuuma peruna.

Kasvavan kaupungin hermokeskus

Tavara-asema valmistui Töölönlahden eteläpäähän vuonna 1899, 37 vuotta sen jälkeen kun Helsinki sai rautatien. Kaksi 146 metrin punatiilimakasiinia rakentui 630 000 tiiliharkosta. Alue oli laitakaupunkia: Eduskuntatalo rakennettiin makasiinien itäpuolelle vasta 1931.

– Isot teollisuuslaitokset sijoitettiin aina kaupungin reunoille, koska suuria tontteja ei ollut keskustassa. Tämäkin oli reuna-alueella eikä Töölöä vielä ollut olemassa, Nevanlinna sanoo.

Pääkaupunki teollistui valon nopeudella ja tavara-asema toimi tavaraliikenteen välityspisteenä. Rahtitavara tuli Eteläsatamasta satamarataa pitkin makasiineille, josta junat kuljettivat ne edelleen muualle maahan. Makasiinien laidoilla oli hevosia ja myöhemmin autoja, joilla yhteys sisäkaupunkiin toimi.

– Tavara-aseman kautta helsinkiläiset saivat päivittäin lähimaaseudulta maitoa vielä 1950-luvulla, Nevanlinna kertoo.


Tiilimakasiinit suunnitteli arkkitehti Bruno Granholm. Suunnitelma oli kaukaa viisas: kokonaisuudelle jätettiin varaa kasvaa kaupungin mukana. Vuonna 1906 Helsingin väkiluku ylittikin sadantuhannen rajapyykin. Pohjoinen makasiini laajentui 1908 ja 1917, eteläpääty 1930 ja pohjoinen toimistopääty 1940-luvulla. Makasiinit olivat sekä kaupungin kasvun mahdollistaja että sen seuraus.

– Siinä vaiheessa Helsingin väkiluku kaksinkertaistui 20 vuoden välein, Nevanlinna toteaa.

1886 tavara-aseman kautta kulki 231,1 tuhatta tonnia tavaraa ja vuonna 1910 jo 756,6 tuhatta tonnia. Laitos työllisti ihmisiä kellon ympäri, ja työntekijä saattoi paiskia 260 tuntia kuukaudessa. Oloissa ei aina ollut kehumista. Vuonna 1900 Suomen Rautatieläisyhdistys pyysi työläisille parempaa valaistusta. 1974 työläiset kantelivat tavarapihan sosiaalitiloista oikeuskanslerille ja valittivat peseytymistilojen puutteesta, ja 1981 he valittivat kylmyydestä.

Tavarankäsittely siirtyi, makasiini jäi

Toisen maailmansodan jälkeinen Helsinki oli rikkinäinen mutta optimistinen kaupunki. Vuoden 1946 alueliitos laajensi pääkaupunkia entisestään, ja tavara-aseman toiminta vilkastui edelleen.

Makasiinien asema kuitenkin horjui 1950-luvulta lähtien. 1966 kaupunginvaltuusto siirsi maitse liikkuvan tavaran varastoinnin Pasilaan. Iskuja tuli lisää 1970-luvulla, kun konttikuljetukset yleistyivät ja rahtikuljetukset harvenivat. VR siirsi kappaletavaran käsittelyn Pasilaan, ja lopulta rakennukset jäivät tyhjilleen 1988.

Helsingin keskusta oli siirtynyt Senaatintorin ja Kauppatorin kortteleista Rautatie­aseman ympäristöön. Makasiinit olivat muuttuneet laitakaupungin lastauskeskuksesta ajan hampaan syömäksi, arvokasta keskikaupunkitilaa vieväksi rasitteeksi.


Helsinki ei tiennyt, mitä tehdä punatiilisillä mammuteilla. Museovirasto souti ja huopasi: 1980-luvulla se esitti rakennusten säilyttämistä, mutta 1990-luvulla ne eivät päässeet viraston luetteloon suojeltavista rautatierakennuksista. 2000-luvun alussa virasto taas esitti rakennusten säilyttämistä kulttuurihistoriallisten merkitysten vuoksi.

– Virastossa vaihtui johto ja kanta siihen, millaiset rakennukset ovat säilytettäviä: sellaiset, jotka ovat kuuluisan arkkitehdin suunnittelemia ja arvioitu kansallisen kulttuurin ilmentymiksi – vai voisiko teollisuusrakennus, joka on alkujaan tuotettu ihan arkista käyttöä varten, kuitenkin olla arvokas? Nevanlinna kuvailee.

Vaikka tuulet tuiversivat tavara-aseman ympärillä, se vakiintui kaupunkilaisten ja turistien olohuoneeksi. VR vuokrasi tyhjät tilat ulkopuolisille, ja makasiineille muuttivat muun muassa ekokauppa Ruohonjuuri, taiteilijajärjestö Muu ry ja valokuvausstudio Magito.

Makasiineista tuli kaupunkitapahtumien keskipiste. Riennot ulottuivat Tuska-metallimusiikkifestivaalista teatteriesityksiin sekä 1992–1998 toimineeseen kirpputoriin, joka toi kaupunkiin uudenlaista sykettä. Makasiinit olivat myös vuoden 2000 kulttuuripääkaupunkihankkeen keskeinen näyttämö.

Niin Helsinkiin tuli annos mannermaista, yhteisöllistä meininkiä. Ilman Kaapelitehtaan ja makasiinien valjastamista kuhiseviksi kulttuuriolohuoneiksi kaupunki ei välttämättä tänään olisi niin monivirikkeinen kuin se on.

– Kaikki tiesivät, missä makasiinit ovat. Monet kävivät siellä Helsingissä vieraillessaan ja kaupunkikulttuuri sai monipuolisemmat kasvot.


Adressi jätettiin huomiotta

Kevättalvella 1995 kaupunki ilmoitti valtiolle, että Töölönlahdella olisi tilaa uudelle musiikkitalolle. Sen rakentaminen tarkoittaisi makasiinien purkua.

Makasiineja puolustavan kansalaisadressin allekirjoitti 42 000 ihmistä ja vuonna 2000 rakennusten ympärille levittäytyi 7 000 ihmisen jono vaatimaan niiden säilyttämistä. Kuntavaaleissa makasiineja äänekkäästi puolustanut vihreät nousi Helsingin toiseksi suurimmaksi puolueeksi.

Vuonna 2002 kaupunginvaltuusto kuitenkin hyväksyi Musiikkitalon rakentamisen.

– Kaupunkilaisten toimintaa ei otettu riittävän vakavasti, Nevanlinna arvostelee.

– Yli 40 000 allekirjoittajaa on prosentuaalisesti enemmän kuin eduskunta edellyttää kansalaisaloitteiden käsittelyyn, mutta heidät ohitettiin.

Siitä on nyt kymmenen vuotta, kun Nevanlinna näki ikkunastaan savua.

– Ranskalainen luennoitsija kertoi Kaupunkitutkimuksen päivillä Pariisin lähiöiden mellakoista. Ajoin hänet lentokentälle makasiinien ohi ja sanoin, että tästä alueesta on kova kiista käynnissä. Illalla näin ikkunasta, että sieltä nousee savu.


Makasiinien eteläpääty paloi poroksi tulipalossa 5. toukokuuta 2006. Syy ei ole vieläkään selvinnyt. Nevanlinna pitää mahdollisena, että teko oli tahallinen tai seurausta vartioinnin vähäisyydestä. Kuukautta aikaisemmin nuoret olivat sytyttäneet ratapihalle kokon ja järjestäneet mellakan.

Rippeet purettiin nykyistä rauniota lukuun ottamatta. Viime viikon torstaina Helsingin kiinteistölautakunta hyväksyi muistomerkin, jossa ei ehkä ole jäljellä tiilenmurustakaan alkuperäisestä rakennuksesta.

 

Täältähän on jo purettu lähes koko teollinen historia. Mielestäni olisi tärkeää, että siitä jäisi jotakin jäljelle.

Nevanlinnaa ajatus huolestuttaa.

– Täältähän on jo purettu lähes koko teollinen historia. Mielestäni olisi tärkeää, että siitä jäisi jotakin jäljelle.

Nevanlinna muistaa kulta-ajan makasiinit koristelemattomana raakatilana, jossa tavaraliikenne kulki jonotusjärjestelmän ja rutinoituneen henkilökunnan voimalla tehokkaasti.

– Kaikki sujui hyvin. Siellä oli tavallisen arjen arvokas tuntu.





Artikkelin lähteinä on käytetty Kimmo Oksasen kirjaa Makasiinit 1899–2006 (HS 2006) ja Anja Kervanto Nevanlinnan kirjaa Voimat jotka rakensivat Helsinkiä 1945–2010 (Otava 2012).

Kommentit

    Näytä lisää
    Kommentointi on päättynyt

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tällainen on Ähtärin susiaitaus: varoituskyltissä paljonpuhuva kuva – verkkoaidan luo helppo päästä

    2. 2

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    3. 3

      Anu Saagim haukkui Maria Veitolaa rumaksi suorassa lähetyksessä – Veitola harmistui studioyleisön reaktiosta: ”Yleisö nauraa ja taputtaa”

    4. 4

      Ylen kuuluttaja Maria Jungner liukastui pahasti – joutuu sairauslomalle: ”Polvelle kävi vähän pahemmin”

    5. 5

      Patrik Laine valtavan mediamylläkän keskellä – ”Aika väsynyttä”

    6. 6

      Kannattaako sukkia käyttää nukkuessa?

    7. 7

      Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

    8. 8

      Sudet tarttuivat 7-vuotiaaseen poikaan Ähtärin eläinpuistossa – vammat vakavia

    9. 9

      Lukiolaistytön viattomasta kuvasta paljastui härski yllätys – mokasta kasvoi maailmanlaajuinen someilmiö

    10. 10

      Huippukokin pari niksiä: Näin syntyy fantastinen makaronilaatikko

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

    2. 2

      Sudet tarttuivat 7-vuotiaaseen poikaan Ähtärin eläinpuistossa – vammat vakavia

    3. 3

      Huippukokin pari niksiä: Näin syntyy fantastinen makaronilaatikko

    4. 4

      Rakastunut Olli Lindholm kertoo ensi kertaa: Tällainen on uusi naisystävä Eveliina, 35: ”En ole koskaan tavannut hänen kaltaistaan”

    5. 5

      Emmerdalesta tuttu näyttelijä kihlautui Britannian väkivaltaisimman ja vaarallisimman vangin kanssa: ”Olen rakastunut häneen”

    6. 6

      Hurjat rakkauskilot: Vaimo jättää Askon WhatsApp-viestillä yhtäkkiä: ”Miksei soittanut ja kysynyt, voidaanko nähdä?”

    7. 7

      Teinitytön murhasta epäilty vangittiin – näytti oikeussalissa keskisormea

    8. 8

      Kimmo, 47, heräsi yöllä karmeaan jysähdykseen – rekan lava syöksyi läpi talon seinästä: ”Ajattelin, että nyt sortuu torppa”

    9. 9

      WhatsAppiin tärkeä uudistus - saattaa muuttaa sen käytön täysin

    10. 10

      Lukiolaistytön viattomasta kuvasta paljastui härski yllätys – mokasta kasvoi maailmanlaajuinen someilmiö

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Prisman kassamyyjä sai pyörätuolimiehen itkemään Helsingissä – jonossa ollut Jatta riensi apuun: ”Olin niin kiukkuinen”

    2. 2

      Tutkijat tekivät pelottavan löydön merenpohjasta 10 kilometrin syvyydestä

    3. 3

      MTV: Saara Aalto kärsii kiusallisesta ja kivuliaasta naistentaudista: ”Ei parannuskeinoa”

    4. 4

      Pekka Vähäsöyrinki tunnusti Mika Myllylän haudalla, milloin dopinginkäyttö alkoi: ”Siinä hetkessä annoin periksi”

    5. 5

      Nuori mies jäi kiinni pettämisestä nololla tavalla – typerä töppäys sosiaalisessa mediassa kavalsi

    6. 6

      Stubb opetti Trumpille faktoja Ruotsista – viesti sytytti kiivaan keskustelun

    7. 7

      Kanadan hurmuriministeri sai Ivanka Trumpin pasmat sekaisin – flirttaileva kuva leviää vauhdilla

    8. 8

      Vuosikymmeniä mietityttänyt arvoitus ratkesi – Harri Kirvesniemi kertoo, miksi hiihti aina pää kenossa

    9. 9

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    10. 10

      Nokialla pahoinpidelty 17-vuotias tyttö on kuollut

    11. Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tällainen on Ähtärin susiaitaus: varoituskyltissä paljonpuhuva kuva – verkkoaidan luo helppo päästä

    2. 2

      Kummisetä antoi 10-vuotiaalle tyttärelle lahjarahaa – Kela rokotti koko perheeltä 341,52 euroa/kk

    3. 3

      Anu Saagim haukkui Maria Veitolaa rumaksi suorassa lähetyksessä – Veitola harmistui studioyleisön reaktiosta: ”Yleisö nauraa ja taputtaa”

    4. 4

      Ylen kuuluttaja Maria Jungner liukastui pahasti – joutuu sairauslomalle: ”Polvelle kävi vähän pahemmin”

    5. 5

      Patrik Laine valtavan mediamylläkän keskellä – ”Aika väsynyttä”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Yleinen virhe wc-pöntöllä: Tästä syystä pyttyyn jää helposti ”jarrutusjäljet”

    2. 2

      Sudet tarttuivat 7-vuotiaaseen poikaan Ähtärin eläinpuistossa – vammat vakavia

    3. 3

      Huippukokin pari niksiä: Näin syntyy fantastinen makaronilaatikko

    4. 4

      Rakastunut Olli Lindholm kertoo ensi kertaa: Tällainen on uusi naisystävä Eveliina, 35: ”En ole koskaan tavannut hänen kaltaistaan”

    5. 5

      Emmerdalesta tuttu näyttelijä kihlautui Britannian väkivaltaisimman ja vaarallisimman vangin kanssa: ”Olen rakastunut häneen”

    6. Näytä lisää
    1. 1

      Prisman kassamyyjä sai pyörätuolimiehen itkemään Helsingissä – jonossa ollut Jatta riensi apuun: ”Olin niin kiukkuinen”

    2. 2

      Tutkijat tekivät pelottavan löydön merenpohjasta 10 kilometrin syvyydestä

    3. 3

      MTV: Saara Aalto kärsii kiusallisesta ja kivuliaasta naistentaudista: ”Ei parannuskeinoa”

    4. 4

      Pekka Vähäsöyrinki tunnusti Mika Myllylän haudalla, milloin dopinginkäyttö alkoi: ”Siinä hetkessä annoin periksi”

    5. 5

      Nuori mies jäi kiinni pettämisestä nololla tavalla – typerä töppäys sosiaalisessa mediassa kavalsi

    6. Näytä lisää