Matkailu

Julkaistu: 24.9.2011 6:00

Venetsia osaa ottaa turistin. Myös hänen rahansa.

Takavuosien juppipariskunnalla oli tapana lentää Venetsiaan viikonloppulounaalle. Lama sitten tappoi tavan.

Nyt olen itse täällä, herkkumatkalla, häpeilemättömästi nautiskelemassa.

Lumoava rappio vei juppiparimme. Hiljainen tuho uhkaa Venetsiaakin: vajoaminen laguunin saviseen veteen, yli varojensa eläminen, turmelus.

Maksan liikaa hotellista, illallisesta ja espressosta. Hinta merkitsee tasoa, minua lohdutetaan.

Nuoret pakenevat asuntojen hintoja ja jäljelle jäävät vanhat ja rikkaat.

Tyhjiön täyttävät turistit. He tungeksivat vaporettoihin, vesibusseihin ja edelleen Markuksen torille syöttämään puluja ja jonottamaan tuntikausia basilikaan, etsimään halpoja pizzerioita ja ostamaan rihkamaa Rialton kortteleista.

Vesipulloineen hikisissä t-paidoissan, sortseissaan ja vaellussandaaleissaan tämä kapeat kujat täyttävä, törmäilevä ameeba on kaukana kirjailija Gustav von Aschenbachista, kun hän valkoisessa puvussaan ja lierihatussaan odotti kuolemaa Thomas Mannin novellissa.

Tuota maailmaa haen itsekin: suloista joutilaisuutta, kiireetöntä tarkkailua proseccolasin yli, rikkautta ja rappiota.

Casanovan viitoittamalle tielle


Mietin seikkailija Giacomo Casanovaa ja Donna Leonen komisario Guido Brunettia, kahta tunnettua venetsialaista. Mitähän he tekisivät nyt?

Brunetti ehkä seisoisi kantabaarissaan Do Morissa lasillisella valkoviiniä ja jatkaisi Trattoria alla Madonnaan tai vaimonsa Paulan kanssa naispuolisen chefin Mara Martinin Osteria da Fioreen.

Pehmeä ilta päättyisi espressolle ja grapalle Florianissa, maailman kauneimmassa kahvilassa.

Casanova taas suunnistaisi taiteilijoiden suosimaan Bistrot de Veniceen, tilaisi Bisato su l'aran, tuoreiden laakerilehtien sisällä haudutettua ankeriasta ja antautuisi uunipersikoiden jälkeen uuteen seikkailuun.

Itse ajattelin illalla seurata Casanovan viitoittamaa tietä.

Minä kokeilin:

Venetsialaiset perinneruoat

Pidin Sarde in saorista, sardiineista sipulimarinadissa, äyriäisrisotosta sekä Bistrot de Venisen laakerinlehdissä haudutetusta ankeriaasta.

Lounas pyhiinvaeltajien kanssa

Illallinen Bistrot de Venisessä koetteli kukkaroa (350 euroa kolmelta).

Alla Basilicassa, pyhiinvaeltajien, nunnien ja pienipalkkaisten
trattoriassa kahden ruokalajin lounas lisukkeineen, leipineen
ja vesineen maksaa 13 euroa.

Belliniä Harry’s Barissa

Harry's  Bar ja aprikoosinektarista ja proseccosta sekoitettu bellini kuuluu kokea. Täällä keksittiin myös carpaccio, paperinohuiksi
siivuiksi leikattu raaka häränfilee.

Ernest Hemingway
oli täällä kanta-asiakas.

Venetsia Italia

Ota huomioon

Ravintola voi olla kiinni viikkoja kuumimpanakin sesonkina. Varo kiinteähintaista turistimenua menu turisticoa. Todennäköisesti petyt.

Varaudu, että hintoihin lisätään aina coperto eli kattamismaksu, useimmiten 2 e/hlö. Markuksen torin kahviloissa hintoihin lisätään illalla "musiikkilisä", 6 e/hkö.

Varaudu 10-15 prosentin juomarahaan, se ei aina ole valmiina hinnoissa. Tarjoilija voi muistuttaa asiasta tilausta ottaessaan tai laskua tuodessaan.

Kommentit

Matkailu

Venetsia

Tuoreimmat