Julkaistu: 23.8.2013 13:20

IS kysyi kasvatusalan asiantuntijoilta, kuinka digiaika näkyy lapsissa.

Kasvaako jälkeläisistämme liikalihavia peliaddikteja, jotka eivät enää vaivaudu opettelemaan asioita, koska kaikki löytyy Googlesta?

Totuus ei ole aivan näin yksioikoinen: tutkimukset liittävät verkossa surffailuun sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia. Tietokonetta käytettäessä tietyt taidot kehittyvät, mutta toiset voivat jäädä paitsioon.

Miksi päntätä Jaakobin poikien tai Pohjanmaan jokien nimiä, jos sama lista löytyy Wikipediasta parilla klikkauksella? Nykylapset suhtautuvat vanhempiaan huolettomammin tiedon muistamisen tärkeyteen. Myös heidän kykynsä muistaa yksityiskohtia heikkenee, jos sitä ei käytetä.

OKL:n kasvatustieteiden tohtori, mediakasvatukseen perehtynyt Olli Vesterinen näkee kehityksessä kuitenkin hyviä piirteitä. Kun aivojen ei tarvitse askaroida nippelitietojen parissa, energiaa vapautuu korkeatasoisempaan pohdiskeluun - ainakin, jos opettajat ja vanhemmat osaavat rohkaista tällaiseen pohtimiseen.
- Jos tietoa on saatavilla, voi miettiä esimerkiksi, millaisen näkökannan siihen ottaa, Vesterinen sanoo.

Syvällinen perehtyminen kirjaan tuntuu Google-sukupolven lapsista vieraalta:10-12-vuotiaat koululaiset jaksavat keskittyä lukemiseen entistä huonommin.
- He eivät oikein enää jaksa syventyä tekstiin, jos vastaus ei pomppaa heti niin kuin hakukoneessa. Silloin tieto jää vähän pinnalliseksi,  sanoo OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo.

Netissä oppii huomaamatta

Internetissä lapsi voi oppia kuin huomaamattaan tiedonhaun, oppimisen ja yhdessä tekemisen taitoja.

Myös perinteisemmät kouluopit voivat karttua tietokoneen ääressä. Joidenkin toimintapelien on havaittu kehittävän avaruudellista hahmottamiskykyä, ja monen lapsen kielitaito on kehittynyt englanninkielisten pelien ansiosta.
- Tytöt ovat vuosikausia olleet selvästi parempia vieraiden kielten oppimisessa. Nyt poikien yo-englannin suoritukset ovat olleet jo muutaman vuoden ajan huomattavan hyviä. Tähän on vaikea löytää muuta järjellistä selitystä kuin poikien runsas pelaaminen ja Internetin käyttö, akatemiaprofessori Erno Lehtinen kertoo.

Tutkija Olli Vesterinen huomauttaa, että jopa tyhjänpäiväiseltä näyttävään räiskintäpeliin saattaa sisältyä ongelmanratkaisua, joka kehittää nuoren ajattelua ja voi myöhemmin olla hyödyksi työelämässä.

Nettiympäristössä lapset ja nuoret oppivat kommunikoimaan kuvien avulla entistä tehokkaammin.
- Kuvien käytön ymmärtäminen on sellainen taito, joka tarjoutuu lapsille ja nuorille nykymaailmassa. Itse kuvaaminen ja editoiminen tuottavat taitoja jo itsessäänkin, vaikka eihän siinä mitään ammattigraafikkoja synny, Olli Vesterinen miettii.

Tämä vaikuttaa jopa nuorten huumorintajuun, kun esimerkiksi valokuvia editoimalla synnytetyt hupikuvat ovat alkaneet kiertää netissä.

Omien kuvien levittämiseen netissä voi liittyä myös ongelmia. Kokonaisuudessaan Vesterinen pitää kuitenkin kuvallista vuorovaikutusta mielekkäänä, kunhan lapsi tai nuori ymmärtää kuvien jakamisen vaikutuksen ja riskit.


Facebook opettaa verkostoitumista

Sosiaalinen media, kuten Facebook, parantaa professori Päivi Häkkisen mukaan verkostoitumisen taitoja. Häkkinen toimii tietoteknologian opetuskäytön professorina Jyväskylän yliopistossa.
- Se ei varmaan niinkään kehitä perinteisiä ryhmätyön taitoja, joita tarvitaan esimerkiksi koulussa. Mutta on hyvä kysyä, millaisia sosiaalisia taitoja tulevaisuuden työelämässä tarvitaan, Häkkinen huomauttaa.

Myös professori Erno Lehtinen arvelee, että some kehittää erilaisia kykyjä kuin kasvokkain seurustelu.
- Toisaalta esimerkiksi Facebook on korvannut perinteistä yhdessäoloa, toisaalta sen kautta saa entistä monipuolisempaa kokemusta sosiaalisuudesta. Internetin kautta tuttavia voi hankkia vaikkapa toiselta puolelta maapalloa. Mediassa tapetilla olleet ongelmatkin liittyvät lähinnä yhteisöjä väärin käyttäviin aikuisiin, eivät nuorten keskinäiseen viestittelyyn.
- Teknologia voimistaa sosiaalista kanssakäymistä, vaikka muuttaakin sen luonteen, Lehtinen kiteyttää.

Vaikutukset pääasiassa myönteisiä

Jyväskylän yliopiston aivotutkimuskeskuksen johtaja
Tiina Parviainen kertoo, että lasten aivot muovautuvat ympäristön vaikutuksesta. Nykylasten aivojen oppimisjärjestelmä lienee siis erilainen kuin heidän vanhemmillaan.

Turun yliopiston akatemiaprofessori Erno Lehtinen on havainnut, että esimerkiksi intohimoinen pelaaminen muokkaa aivoja siinä missä mikä tahansa muukin intensiivinen harjoittelu. Kysymys ei kuitenkaan ole pelätystä aivojen mädättämisestä, sillä Lehtisen mukaan seuraukset ovat pääasiassa myönteisiä.
- Negatiivisista vaikutuksista ei ole havaintoja, Lehtinen sanoo.


Näin netti vaikuttaa lapseen:


+ Aivot muovautuvat

+ Yhteydenpito muuttuu

+ Kuvanlukutaito kehittyy

+ Oppimistaidot paranevat

+ Kriittisyys lisääntyy


- Uni vähenee, kunto heikkenee

- Keskittyminen herpaantuu

- Yksityiskohdat unohtuvat

Kommentit

Tuoreimmat