Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen huokuu itsevarmuutta tuoreiden kannatusmittausten julkistamisen jälkeen.
Tiistain Helsingin Sanomien mukaan Väyrysen kannatus oli marraskuussa noussut jo 10 prosenttiin. Edellä olivat kokoomuksen Sauli Niinistö 44 ja perussuomalaisten Timo Soini 11 prosentin luvuillaan.
- Tämä vastaa siinä mielessä todellisuutta, että kannatukseni on nousussa. Mutta siihen ei vielä heijastu täysin se nousu, joka on tapahtunut. Itse asiassa tilanteeni on parempi, kuin tämä gallup näyttää, ja olen jo kakkosena selvästi, Väyrynen uhoaa.
Hänen mukaansa gallupit ovat tähän saakka mitanneet ehdokkaiden kannatusta pelkkiin julkisuuden kautta syntyneisiin mielikuviin perustuen.
- Nämä ovat kaukana todellisuudesta. Kun mielikuvat vaalien lähestyessä lähentyvät todellisuutta, niin gallupsuosikin kannatus alenee voimakkaasti. Uskon että minun kannatukseni nousee, koska mielikuva on lähtökohtaisesti heikko.
Toisinto vuodelta 2000?
Väyrynen vertaa tilannettaan presidentti Tarja Haloseen 12 vuotta sitten.
- Hän sai aika matalat kannatusluvut, jotka nousivat kampanjan aikana. Tämä perustui paljolti siihen, että hänellä oli juuri presidentin tehtävään sopivaa osaamista ja kokemusta. Meille yhteistä on ulkopoliittinen kokemus, joka on vahvempaa kuin muilla ehdokkailla.
Marraskuussa 1999 gallupkärjessä oli kokoomuksen Riitta Uosukainen kovalla, lähes 30 prosentin kannatuksella. Kakkos- ja kolmospaikoilla olivat Rkp:n Elisabeth Rehn ja keskustan Esko Aho reilun 20 prosentin kannatuksella.
Sitten Uosukainen alkoi rymistä alas ja demarien Tarja Halonen kivuta ylös. Jo joulukuussa Halosen kannatus oli räjähtänyt lähes 30 prosenttiin ja oli nähtävissä, että kakkoskierrokselle pääsevät
Aho ja Halonen.
Näin Väyrynen perustelee
Ahkerasti kampanjoiva Väyrynen perustaa arvionsa kannatuksestaan vaalityössä saatuihin kokemuksiin.
- Minulla on laaja otos, kun olen tavannut tuhansia ihmisiä eri puolella Suomea, ja aistinut sen tunnelman ja tilanteen mikä ihmisten keskuudessa on.
Hänen mukaansa tilaisuuksissa on käynyt runsaasti myös muiden puolueiden edustajia, joiden tuen saaminen on ratkaisevaa vaalien ensimmäisellä kierroksella menestymiseen.
- Vasemmistoliiton, sosialidemokraattien, kristillisdemokraattien, kokoomuksen ja erityisesti perussuomalaisten kannattajia, Väyrynen luettelee.
"Lipposta vierastetaan"
Helsingin Sanomien haastatteleman asiantuntijan mukaan Väyrysen nosteen takana on sama ilmiö kuin perussuomalaisten kannatuksen nousussa: Suomen henkinen kahtiajako ”pohjoiseen” ja ”etelään”.
- Onhan meillä perinne, että kartano-Suomi on ollut punamustaa aluetta ja Salpausselän pohjoinen puoli vahvaa keskustan kannatusaluetta. Tässä vaalissa tällaiset rajat rikkoontuvat, ja tulen saamaan myös näillä punamustilla alueilla jo ensimmäisellä kierroksella vahvaa kannatusta, myös pääkaupunkiseudulla.
Mielipidemittauksen mukaan Sdp:n Paavo Lipposen kannatus näyttää jämähtäneen seitsemään prosenttiin. Väyrysen mukaan sekä Lipposella että Soinilla on vaikeuksia kerätä kannatusta yli puoluerajojen.
- Toisaalta he eivät saa kerättyä kaikkia omien puolueidensa edustajia taakseen. Tämä on henkilövaali, ja kyse on ensisijaisesti persoonasta. Lipposen kohdalla osa vierastaa häntä, ja Soinin kannattajista osa äänestää suoraan minua.
Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemen haastamista Väyrynen ei suunnittele.
- Minä en keskustele mistään epätodennäköisestä tilanteesta, koska aion tulla valituksi (presidentiksi), ja joudun sitten eroamaan puolueesta, hän sanoo.
