LEPPÄSEN PREETI JA TEKNOLOGIAN KEHITYS

Ihmiskunta on siirtynyt keräilytaloudesta maanviljelyn ja teollisen yhteiskunnan kautta informaatioyhteiskuntaan. Maanviljelysyhteiskunnassa ihmisten välisten taitoerojen sallittiin näkyä palkkauksessa ja yhteiskunnallisessa asemassa: Täällä Pohjantähden alla Akseli Koskela ansaitsi itselleen vapaan talonpojan aseman niittämällä ja metsää kaatamalla, ja Janne Kivivuori irtautui maanviljelyksestä muurarin ansioiden turvin. Leppäsen Preeti taas pysyi ikänsä mäkitupalaisena tai muonamiehenä, joka teki pätkätöitä silloin kun tarvittiin.

Jos maatalousyhteiskunnassa joku olisi esittänyt, että Akselin pitää luovuttaa pois puolet ansioistaan, kieltänyt Preetiltä satunnaiset työt ja maksanut Preetille Akselin rahoilla korvausta siitä, että Preeti odottaa jonkun palkkaavan hänet täysipäiväisiin metsä- tai niittotöihin, ei ehdottajaa olisi kauaakaan kuunneltu. Ehdotus olisi ollut liian absurdi jopa Kankaanpään Eliaksen suuhun.

Teollisuusyhteiskunnassa, Tampellan tehtaassa sekä Akseli että Preeti olisivat olleet suunnilleen samanarvoisia työntekijöitä koneen hoitaessa pääosan töistä. Akseli tosin olisi luultavasti ajan myötä ylennyt vuoropäälliköksi tai esimieheksi kuten punakaartissa.

Tämä teollinen, ´fordilainen´ yhteiskuntamalli on kuitenkin osoittautumassa vain välivaiheeksi ihmiskunnan kehityksessä. Kun kone edistyy tarpeeksi selviytyäkseen mekaanisesti toistuvasta sarjatyöstä, ei Akselin ja Preetin tarvitse enää seistä hihnan ääressä tekemässä asioita jotka kone tekee paremmin, tehokkaammin ja varmemmin.

Kone ei pysty yhtä monipuolisiin ja vaihteleviin työtehtäviin kuin ihminen, ja siksi ihmistyövoiman tulee siirtyä aloille jossa näitä ominaisuuksia tarvitaan.

Käsite ´työttömyys´ muuten ilmestyi länsimaiseen kielenkäyttöön vasta teollistumisen myötä, kun koneellistuvasta maataloudesta vapautunut työvoima siirtyi kaupunkiin tehdastöihin. Huonostikin palkattu tehdastyö tarjosi paremman elatuksen kuin maatalous. Osalle väestä ei teollisuustyötä kuitenkaan riittänyt, ja se jäi oman onnensa nojaan. Maatalousyhteiskunnassa ei ilmiötä tunnettu. Jokaiselle riitti jotakin työtä; jos ei muuta niin lampaiden paimentamista tai verkon paikkuuta.

Jälkiteollisessa yhteiskunnassa tiedon käsittely ja analyysi on tärkein tuotannon ala. Isokaan teollisuusyritys ei pärjää kilpailussa, jollei se saa käyttöönsä tietoa esimerkiksi markkinoista ja hinnoista. Kuten viime torstaina totesin, teollisuus- ja informaatioyhteiskunnan perustava tehokkuusero tuli esiin Persianlahdella vuonna 1990.

Teknologian muutokset tuovat aina esiin ihmisryhmiä, jotka vastustavat muutosta. Useimmiten kyseessä on puhdas oman edun puolustaminen. Englannissa vaikutti teollisen vallankumouksen aikaan luddiiteiksi kutsuttu liike. Ned Luddin johtamat, työttömiksi jääneet villankehrääjät kulkivat tuhoamassa kehruukoneita. Hyödyn korjasivat kehruukoneiden korjaajat. Kiinan keisarikunnan lopettanut vallankumous puhkesi vuonna 1911, kun Sechuanin maakuntaan rakennettavan rautatien uhkaamat kantajat yrittivät puolustaa ammattinsa tulevaisuutta. Turhaan.

Kun teknologinen kehitys siirtyy liukuhihnateollisuuden ajasta kohti Charles Handyn kolmiapilamallia soveltaen kuvaamaani yhteiskuntaa, ei kehitystä vastaan kannata taistella kieltämällä automaattista tuotantoa tai vaikeuttamalla pätkätöiden tekoa. Yhteiskunnan tulisi päinvastoin pyrkiä pois teollisen ajan mallista, jossa ihminen sopeutetaan koneen tahtiin tekemään säännöllisiä töitä - samaan tahtiin ja samoin ansioin henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta.

Käsite työelämä tulee laajentaa käsittämään säännöllisen, kuukausipalkatun työn sijaan kaikki työt, olivat ne kuinka pitkiä ja kuinka säännöllisiä tahansa. Tässä mallissa ei suinkaan käy niin, että yksi saa töitä ja 99 kadehtii, kuten Ojapelto eilen esitti. Päinvastoin: yksi saa vaativan, käytännössä ympärivuorokautisen työn, kaksi muuta pääsee säännölliseen vuorotyöhön tekemään pizzoja, viisi silittää edellisten paitoja...

Työvoima ei ole reservissä kolmiapilayhteiskunnassa. Se siirtyy kysynnän mukana alalta toiselle, tekee ´portfoliotöitä´. Ei Pentinkulmallakaan yksi kartanon paroni omistanut kaikkea ja muut kärsineet hätää, vaan jako tilallisiin, torppareihin, renkeihin, päiväläisiin ja mäkitupalaisiin toimi ja antoi jokaiselle mahdollisuuden hankkia elatuksensa itse.

Maatalousyhteiskunnassa luokkajaon määräsi ensisijainen tuotantoväline, maaomaisuus - joko peritty kuten paronilla tai itse hankittu kuten Jussi Koskelalla. Informaatioyhteiskunnassa tärkein tuotannontekijä on kyky käsitellä tietoa, mikä vapauttaa yhteiskuntakiertoa verrattuna maatalousyhteiskuntaan. Toisin kuin maata, henkisiä ja fyysisiä valmiuksia on sekä helppo kantaa mukanaan että vaikea siirtää jälkeläisilleen.

Kolmiapilamalli pyrkii esittämään ratkaisumallin nyky-yhteiskunnan ongelmaan: työssäkäyvien on pakko elättää myös niitä, joilla työtä ei ole. Työttömän taas ei kannata ottaa vastaan edes tilapäistöitä korvausten menettämisen pelossa. Kannattaako nyt hävittää kaivinkoneet ja siirtää työttömät lapiohommiin vai kenties muuttaa järjestelmä pätkätyöt salliviksi, ja vaikka muotoilla passivoiva työttömyysturvajärjestelmä työntekoa kannustavaksi?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    2. 2

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    3. 3

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    4. 4

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    5. 5

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    6. 6

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    7. 7

      Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

    8. 8

      Markkinoiden Ranska-hermoilu helpotti hieman

    9. 9

      Suomen sähköverkkoon hyökätään jatkuvasti – myös suurvallat aktiivisia

    10. 10

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    2. 2

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    3. 3

      Suuri murros edessä – pankkien alettava antaa asiakastietoja ulkopuolisille

    4. 4

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    5. 5

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    6. 6

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    7. 7

      Uutuuskirja: Neuvostoliittolaiset halusivat ranskalaiset kankaat vaatteisiin – Koivisto esti

    8. 8

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    9. 9

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    10. 10

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää