Valikko

LEPPÄSEN PREETI JA TEKNOLOGIAN KEHITYS

Ihmiskunta on siirtynyt keräilytaloudesta maanviljelyn ja teollisen yhteiskunnan kautta informaatioyhteiskuntaan. Maanviljelysyhteiskunnassa ihmisten välisten taitoerojen sallittiin näkyä palkkauksessa ja yhteiskunnallisessa asemassa: Täällä Pohjantähden alla Akseli Koskela ansaitsi itselleen vapaan talonpojan aseman niittämällä ja metsää kaatamalla, ja Janne Kivivuori irtautui maanviljelyksestä muurarin ansioiden turvin. Leppäsen Preeti taas pysyi ikänsä mäkitupalaisena tai muonamiehenä, joka teki pätkätöitä silloin kun tarvittiin.

Jos maatalousyhteiskunnassa joku olisi esittänyt, että Akselin pitää luovuttaa pois puolet ansioistaan, kieltänyt Preetiltä satunnaiset työt ja maksanut Preetille Akselin rahoilla korvausta siitä, että Preeti odottaa jonkun palkkaavan hänet täysipäiväisiin metsä- tai niittotöihin, ei ehdottajaa olisi kauaakaan kuunneltu. Ehdotus olisi ollut liian absurdi jopa Kankaanpään Eliaksen suuhun.

Teollisuusyhteiskunnassa, Tampellan tehtaassa sekä Akseli että Preeti olisivat olleet suunnilleen samanarvoisia työntekijöitä koneen hoitaessa pääosan töistä. Akseli tosin olisi luultavasti ajan myötä ylennyt vuoropäälliköksi tai esimieheksi kuten punakaartissa.

Tämä teollinen, ´fordilainen´ yhteiskuntamalli on kuitenkin osoittautumassa vain välivaiheeksi ihmiskunnan kehityksessä. Kun kone edistyy tarpeeksi selviytyäkseen mekaanisesti toistuvasta sarjatyöstä, ei Akselin ja Preetin tarvitse enää seistä hihnan ääressä tekemässä asioita jotka kone tekee paremmin, tehokkaammin ja varmemmin.

Kone ei pysty yhtä monipuolisiin ja vaihteleviin työtehtäviin kuin ihminen, ja siksi ihmistyövoiman tulee siirtyä aloille jossa näitä ominaisuuksia tarvitaan.

Käsite ´työttömyys´ muuten ilmestyi länsimaiseen kielenkäyttöön vasta teollistumisen myötä, kun koneellistuvasta maataloudesta vapautunut työvoima siirtyi kaupunkiin tehdastöihin. Huonostikin palkattu tehdastyö tarjosi paremman elatuksen kuin maatalous. Osalle väestä ei teollisuustyötä kuitenkaan riittänyt, ja se jäi oman onnensa nojaan. Maatalousyhteiskunnassa ei ilmiötä tunnettu. Jokaiselle riitti jotakin työtä; jos ei muuta niin lampaiden paimentamista tai verkon paikkuuta.

Jälkiteollisessa yhteiskunnassa tiedon käsittely ja analyysi on tärkein tuotannon ala. Isokaan teollisuusyritys ei pärjää kilpailussa, jollei se saa käyttöönsä tietoa esimerkiksi markkinoista ja hinnoista. Kuten viime torstaina totesin, teollisuus- ja informaatioyhteiskunnan perustava tehokkuusero tuli esiin Persianlahdella vuonna 1990.

Teknologian muutokset tuovat aina esiin ihmisryhmiä, jotka vastustavat muutosta. Useimmiten kyseessä on puhdas oman edun puolustaminen. Englannissa vaikutti teollisen vallankumouksen aikaan luddiiteiksi kutsuttu liike. Ned Luddin johtamat, työttömiksi jääneet villankehrääjät kulkivat tuhoamassa kehruukoneita. Hyödyn korjasivat kehruukoneiden korjaajat. Kiinan keisarikunnan lopettanut vallankumous puhkesi vuonna 1911, kun Sechuanin maakuntaan rakennettavan rautatien uhkaamat kantajat yrittivät puolustaa ammattinsa tulevaisuutta. Turhaan.

Kun teknologinen kehitys siirtyy liukuhihnateollisuuden ajasta kohti Charles Handyn kolmiapilamallia soveltaen kuvaamaani yhteiskuntaa, ei kehitystä vastaan kannata taistella kieltämällä automaattista tuotantoa tai vaikeuttamalla pätkätöiden tekoa. Yhteiskunnan tulisi päinvastoin pyrkiä pois teollisen ajan mallista, jossa ihminen sopeutetaan koneen tahtiin tekemään säännöllisiä töitä - samaan tahtiin ja samoin ansioin henkilökohtaisista ominaisuuksista riippumatta.

Käsite työelämä tulee laajentaa käsittämään säännöllisen, kuukausipalkatun työn sijaan kaikki työt, olivat ne kuinka pitkiä ja kuinka säännöllisiä tahansa. Tässä mallissa ei suinkaan käy niin, että yksi saa töitä ja 99 kadehtii, kuten Ojapelto eilen esitti. Päinvastoin: yksi saa vaativan, käytännössä ympärivuorokautisen työn, kaksi muuta pääsee säännölliseen vuorotyöhön tekemään pizzoja, viisi silittää edellisten paitoja...

Työvoima ei ole reservissä kolmiapilayhteiskunnassa. Se siirtyy kysynnän mukana alalta toiselle, tekee ´portfoliotöitä´. Ei Pentinkulmallakaan yksi kartanon paroni omistanut kaikkea ja muut kärsineet hätää, vaan jako tilallisiin, torppareihin, renkeihin, päiväläisiin ja mäkitupalaisiin toimi ja antoi jokaiselle mahdollisuuden hankkia elatuksensa itse.

Maatalousyhteiskunnassa luokkajaon määräsi ensisijainen tuotantoväline, maaomaisuus - joko peritty kuten paronilla tai itse hankittu kuten Jussi Koskelalla. Informaatioyhteiskunnassa tärkein tuotannontekijä on kyky käsitellä tietoa, mikä vapauttaa yhteiskuntakiertoa verrattuna maatalousyhteiskuntaan. Toisin kuin maata, henkisiä ja fyysisiä valmiuksia on sekä helppo kantaa mukanaan että vaikea siirtää jälkeläisilleen.

Kolmiapilamalli pyrkii esittämään ratkaisumallin nyky-yhteiskunnan ongelmaan: työssäkäyvien on pakko elättää myös niitä, joilla työtä ei ole. Työttömän taas ei kannata ottaa vastaan edes tilapäistöitä korvausten menettämisen pelossa. Kannattaako nyt hävittää kaivinkoneet ja siirtää työttömät lapiohommiin vai kenties muuttaa järjestelmä pätkätyöt salliviksi, ja vaikka muotoilla passivoiva työttömyysturvajärjestelmä työntekoa kannustavaksi?

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    5. 5

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    6. 6

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    7. 7

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    8. 8

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    9. 9

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    10. 10

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    9. 9

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    10. 10

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää