Protektionismi ratsastaa jälleen

Protektionismi nostetaan takuuvarmasti esiin aina, kun Yhdysvalloissa käydään presidentinvaalikampanjaa – niin tälläkin kertaa. Amerikan käänne takaisin kohti protektionismia tapahtui kuitenkin jo paljon aiemmin, nimittäin presidentti George W. Bushin vuonna 2001 asettamien terästullien myötä.

On vaikea ymmärtää, millaisiin laskelmiin Bushin hallinnon teräksen tuonnille asettamat tullit oikeastaan perustuivat. Ne olivat huonoa talouspolitiikkaa, koska ne köyhdyttivät Amerikkaa. Ne olivat myös huonoa kauppapolitiikkaa, sillä menetetyt voitot ja työntekijöiden järjestäytyminen synnyttivät terästä kuluttavilla aloilla suurempaa vahinkoa kuin mitä olivat terästeollisuudelle tulleista koituneet hyödyt. Sitä paitsi terästä kuluttavat alat olivat vähintään yhtä hyvin järjestäytyneitä ja pitivät vähintään yhtä kovaa ääntä Washingtonissa kuin teräksentuottajatkin.

Viimeiseksi terästullit olivat myös huonoa diplomatiaa: miksi kukaan solmisi sopimuksia sellaisen hallituksen kanssa, joka näyttää innokkaasti pyrkivän osoittamaan, että se on valmis luistamaan sitoumuksistaan mitä mitättömimpien sisäpoliittisten hyötyjen vuoksi?

Ikävä kyllä Amerikan käänne takaisin kohti protektionismia ei jäänyt tähän. Se jatkui viime vuonna, kun Bushin hallinto havaitsi, ettei sillä ollut minkäänlaista ohjelmaa työllisyyden tukemiseksi, ja lähti tämän jälkeen tutkimaan, voitaisiinko Kiinan aliarvostettua valuuttakurssia kenties syyttää tehtaiden sulkemisesta Ohiossa.

Ei siis mikään ihme, että demokraattinen puolue on nyt tarttunut protektionistiseen aseeseen. Puolueen presidenttiehdokas John Kerry puhuu siitä, kuinka yritysjohtajat, jotka siirtävät työpaikkoja ja hankkeita ulkomaille verojen kiertämiseksi, pettävät Amerikan. Kerryn vastaehdokas John Edwards puhui siitä, kuinka syvä kuilu hänen ja Kerryn välillä vallitsee kauppaa koskevissa kysymyksissä. Tässä mallissa Kerry kuuluu vapaakaupan kannattajiin.

Kolmen viime vuoden aikana maailmankaupan vapauttamisessa on edistytty huomattavasti vähemmän kuin sen kannattajat olisivat toivoneet. Ellei heilurin liikettä onnistuta pysäyttämään Yhdysvalloissa, vuosikymmenen loppu tulee olemaan aivan yhtä surkea.

Sen enempää Euroopan unionin kuin Japaninkaan on turha odottaa tekevän juuri muuta kuin antautuvan vastahakoisesti kaupan vapauttamissopimuksin. Ilman Yhdysvaltain aggressiivista johtajuutta – eli kongressia ja johtajia, jotka uskovat vapaakauppaan – kaupan vapauttaminen jää yksinkertaisesti toteutumatta, ja luvassa on lisää poikkeustulleja, erityiskiintiöitä ja vapaaehtoisia vientirajoituksia.

Kaikilla näillä toimenpiteillä on äärimmäisen vähän vaikutusta Yhdysvaltoihin. Sen sijaan ne kykenevät aiheuttamaan mittaamatonta tuhoa nousevan talouden maille, jotka vievät tuotteitaan Amerikkaan.

Voiko mikään pysäyttää tätä käännettä? Luultavasti ei, ellei Yhdysvaltain kotimainen kysyntä ala yhtäkkiä voimakkaasti vahvistua ja käänny kestäväksi noususuhdanteeksi, jota säestää työllisyyden nopea kasvu. Viimeisen kolmen vuoden aikana työllisten työikäisten määrä on laskenut Amerikassa prosentuaalisesti enemmän kuin milloinkaan sitten suuren lamakauden.

Amerikkalaiset työläiset ja äänestäjät tuntevat entistä suurempaa huolta työpaikoistaan ja ovat entistä valmiimpia syyttämään mitä tahansa tekijää niiden epävarmuudesta, koska he ovat nähneet työmarkkinaolojen heikkenevän tavalla, jollaisesta kellään alle 85-vuotiaalle ei ole edes muistikuvaa. Kehno työmarkkinatilanne lisää protektionistisen käänteen voimaa.

Siksi meidän on todennäköisesti hyväksyttävä se, että protektionistiset mielialat säilyvät edelleen voimakkaina. Meidän tulisi kuitenkin etsiä keinoja, joilla lyhentää nykyisen poliittisen suhdanteen protektionistisessa loppupäässä vietettyä aikaa ja sen aiheuttamia vahinkoja. Paluuta kaupan vapauttamiseen voitaisiin nopeuttaa kahdella perustelulla ja yhdellä taloudellisella muutoksella.

Vapaakauppaa puoltavat perustelut ovat vahvoja, mutta niitä ei ole juurikaan käytetty hyväksi. Ensimmäistä perustelua voisivat käyttää ne maat, jotka vievät tuotteita Yhdysvaltoihin. Niiden tulisi kertoa amerikkalaisille toimittajille, poliitikoille, äänestäjille ja työläisille niistä lukemattomista Amerikan työpaikoista, joita ei olisi olemassakaan ilman näiden maiden Yhdysvaltojen-vientiä. Pelko siitä, että kaupan laajeneminen hävittää työpaikkoja ja häiritsee Amerikan taloutta on saatava tasapainotetuksi asettamalla sitä vastaan toinen kauhuskenaario, jossa kaupan supistuminen hävittää työpaikkoja ja häiritsee taloutta.

Toinen perustelu on niitä varten, jotka ovat huolissaan Amerikan kansallisesta turvallisuudesta. Tällä vuosituhannella maailma tulee käymään jatkuvaa sotaa terrorismia vastaan. Tärkeä osa tuota sotaa on terrorismin vihollisten kokoaminen kestävään liittoon. Maailmankaupan lisääminen voi näytellä merkittävää roolia liittojen muodostamisessa.

Lisäksi Euroopassa ja Japanissa tarvitaan taloudellista muutosta, nimittäin siirtymistä deflaatiosta reflaatioon. Euroopan ja Japanin kysynnän voimakas kasvu, joka kasvattaa Yhdysvaltain vientiä näihin maihin, olisi tehokkain kuviteltavissa oleva tekijä vapaakaupan edistämiseksi.

Eurooppa ja Japani ovat liian pitkään alistaneet täystyöllisyystavoitteensa muille päämäärille, joko äärimmäisen alhaisen inflaatiotason ylläpitämiselle (Eurooppa) tai kuplatalouden kustannusten välttämiselle (Japani). Amerikkalaiset äänestäjät on huomattavasti helpompi vakuuttaa kaupan vapauttamisen myönteisistä vaikutuksista tilanteessa, jossa Yhdysvallat ei ole ainoa globaalin kysynnän veturi eikä maailman viime hädän tuoja.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    2. 2

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    3. 3

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    4. 4

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    5. 5

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    6. 6

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    7. 7

      Eniten kasvua polttoaineista – Tulli keräsi veroja ja maksuja lähes 11 miljardia

    8. 8

      Sähkön säästämistä varten tehtiin ”peli” – 80 % vähensi kulutusta

    9. 9

      Työpaikoilla heräsi huoli: Saako pöydällä pitää Trump-nukkea?

    10. 10

      Eläkettä voi nyt nostaa jo ennen eläkeikää – katso laskelmat, kannattaako se vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    2. 2

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    3. 3

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    6. 6

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    7. 7

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    8. 8

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    9. 9

      Le Penin suosio kasvoi Ranskassa – markkinat säpsähtivät

    10. 10

      Eläkettä voi nyt nostaa jo ennen eläkeikää – katso laskelmat, kannattaako se vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää