Valikko

Energiatekniikka yrittää itään ja etelään

Tekes rahoittaa kymmenillä miljoonilla euroilla hajautettujen energiajärjestelmien tekniikoita. Pk-yrityksissä on satoja uuden energiatekniikan kehittäjiä, joille päästökauppa on loistava mahdollisuus.

Suomalainen prosessiteollisuus kiroaa energian kallistumista ja esimerkiksi EU:n päästökaupan teollisuudelle tuomia lisäkuluja. Pienempien yritysten joukosta löytyy kuitenkin myös satoja uuden energiatekniikan kehittäjiä ja kauppaajia, joille päästökauppa on loistava mahdollisuus ja joiden bisneksille suurin uhka on sähkön ja muun energian halpuus.

Tekes on käynnistänyt kymmenien miljoonien eurojen teknologiaohjelmia edistääkseen yritystoimintaa, joka sikiää kiristyvistä ympäristövaatimuksista, kallistuvasta energiasta ja vapautuneista energiamarkkinoista. Isoin ohjelmista on hajautettujen energiajärjestelmien teknologioiden kehitystä tukeva Densy, johon Tekesin ja yritysten rahaa uppoaa kaikkiaan 47 miljoonaa euroa.

Mahdollisesti vielä tämän kuun puolella Tekesin hallitus päättää hieman Densyäkin isommasta ohjelmasta, joka keskittyy ilmastonmuutoksen torjunnassa käytettävien teknologioiden kehittämiseen.

Pöyryn selvityksen mukaan Suomessa on yli 400 yritystä, joiden tuotteiden tai palvelujen kysyntää ilmastonmuutoksen torjunta lisää. Hajautettujen energiajärjestelmien tekniikoita tekeviä yrityksiä on Tekesin teknologiajohtaja Martti Äijälän mukaan tätä vähemmän.

Kaikki näihin kuuluvat yritykset eivät ole pieniä tai edes keskisuuria. Esimerkiksi ABB:n ja Vaconin taajuusmuuttajien avulla sähkön kulutus pienenee oleellisesti, eli sähkön kallistuminen lisää niiden kysyntää. Hajautettujen energiajärjestelmien tekniikoihin kuuluvat myös Wärtsilän diesel-voimalat tai Metson vaihteistot tuulivoimaloihin.

Densyn tavoitteena on viisinkertaistaa suomalaisen pienimuotoisen energiatekniikan vienti vuoteen 2010, mikä on kunnianhimoinen pyrkimys. Kaikkiaan energiatekniikan vienti Suomesta oli arvoltaan vajaat kolme miljardia euroa vuonna 2002. Suurin osa kertyi ABB:n, Wärtsilän ja Metson kaltaisista suuryrityksistä sekä sähköteknisen teollisuuden viennistä.

– Tavoite perustuu kasvunäkymiin Euroopassa ja erityisesti Itä-Euroopan puolella. Lähdimme ajatuksesta, että suomalaiset pystyvät pitämään siellä markkinaosuutensa ja jopa hieman kasvattamaan sitä, sanoo Äijälä.

Selvityksen mukaan alan kasvu on jatkossakin keskimäärin 15 prosenttia vuodessa.

Itä-Euroopassa hajautettujen sähköjärjestelmien kysyntää luo rapautunut tuotanto- ja jakeluverkosto. Pienvoimaloita hankkivat varavoimaksi ne, joilla on varaa tai ne joiden on esimerkiksi häiriöttömän tuotannon varmistamisen vuoksi pakko turvata tasainen sähkön saanti.

Hajautettujen sähköjärjestelmien kysyntää kasvattaa myös sähkömarkkinoiden vapautuminen Länsi-Euroopassa. Kun kaikilla tuottajilla on vapaa pääsy verkkoihin, voi paikallisten halpojen polttoaineiden varaan syntyä pienimuotoista sähkön- ja lämmöntuotantoa.

Suuri pettymys ja myös riski tulevalle kehitykselle on markkinoiden vapautuminen paljon odotettua hitaammin. Pohjolassa ja Britanniassa sähkömarkkinat ovat olleet käytännössä täysin vapaat jo viime vuosituhannella, mutta muu Eurooppa on suojellut sitkeämmin vanhoja sähkömonopoleja.

Markkinoiden vapaudesta huolimatta Suomi ei ole pienimuotoisen sähköntuotannon kultamaa, vaikka järjestelmä onkin alueellisten lämpöyhtiöiden ja teollisuuden oman tuotannon ansiosta hyvin hajautettu. Energiaintensiivisen teollisuuden maassa suuri ja tehokas energiakoneisto on pitänyt sähkön hinnan alhaalla. Pienimuotoisin tuotanto ei kannata ilman tukiaisia.

Siksi suomalaisen hajautetun energiateknologian kasvumahdollisuudet ovat paljolti viennissä itään ja etelään.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    10. 10

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää