Valikko

Yhtään työpaikkaa ei saa hukata

Hallituksen työllisyystavoite on kunnianhimoinen mutta välttämätön tekijä, joka ohjaa talouspolitiikkaa yli kaiken. Valtiovarainministeriön arviot uusien työpaikkojen synnystä kehysriihen yhteydessä olivat kuitenkin huolestuttavan synkkiä: vain 30 000 työpaikkaa arveltiin syntyvän. Tämän pitäisi herättää kellot soimaan. Vai eikö työllisyystavoite sittenkään ole hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite?

Koska kehysriihessä ei tehty uusia veropäätöksiä, alkaa herätä epäilys, että työllisyystavoite ei olekaan hallituksen tärkein ohjenuora. Kerrottiin kyllä, että elokuun budjettiriihen yhteydessä tehdään uusia tuloveropäätöksiä vuodelle 2005. Indikaatio on sinänsä hyvä, mutta päätökset kohdistuvat vasta ensi vuoteen, ja vaikutukset tulevat auttamattomasti liian myöhään.

Kuluttajien luottamuksen ja kotimaisen kysynnän näkökulmasta uudet päätökset olisi pitänyt saada voimaan jo tämän vuoden puolivälistä. Tämän vuoden verokevennykset katosivat olemattomiin siksi, että viime vuoden toisen puoliskon ennakonpidätykset olivat lopullista verotusta suurempia ja inflaatiotarkistus oli alimittainen ansiokehitykseen verrattuna. Juuri kukaan palkansaaja ei huomannut mitään kevennystä verotuksessaan, ja se vaikuttaa kielteisesti luottamukseen ja työllisyyteen.

Entä työnantajamaksut? Ei päätöksiä, sillä ne on kytketty sairausvakuutuksen rahoitusuudistukseen. Sava-asiat eivät etene kolmikantatyöryhmässä, koska ay-liike haluaa tietää ensin työnantajamaksujen alennuspäätöksen sisällön. Ollaan kehässä, joka pyörii paikallaan. Ja työllisyys odottaa!

Entä paljon puhutut työttömyys- ja muun sosiaaliturvan rakenteelliset uudistukset tyyppiä ”Sailaksen työryhmän ehdotukset”? Niistä ei enää kukaan puhu mitään, ainakaan hallituksen piirissä. Ja työpaikat saavat odottaa!

Yhteisöverotuksen uudistus painaa mieltä myös työllisyyden näkökulmasta. On selvä, että suurelle joukolle yrityksiä ja yrittäjiä uudistus on myönteinen asia, koska se keventää verotusta ja näin varmasti myös luo lisää työpaikkoja. Mutta joukossa on kiusallisen tärkeä yritysten joukko, joissa yrittäjien verotus kiristyy merkittävästi, pahimmillaan katastrofaalisin seurauksin.

Muistiini on jäänyt valtiovarainministeriön arvio, että tällaisia yrityksiä on parisen tuhatta. Määrällisesti joukko on pieni yli 200 000 yrityksen kokonaisjoukosta, mutta se on kasvun ja työllisyyden kannalta ratkaisevan tärkeä. Osa näistä yrityksistä kasvaa, ja pääomia jätetään niihin alemman verokannan piiriin. Mutta merkittävä joukko on kypsässä vaiheessa, ne ovat markkinansa vallanneita, hyvin kannattavia ja työllistäviä. Juuri näihin yrityksiin yhteisöverouudistus puree raskaasti työllisyyttä heikentäen.

Otetaanpa esimerkki, joka voisi olla todellisesta tilanteesta. Yritys, jolla on sata henkeä töissä, liikevaihto 20 miljoonaa euroa, liikevaihdosta 70 prosenttia vientiin, maailmanmarkkinoista kolmannes, velaton. Ei kasvun tarpeita, mutta halu ja edellytykset toimia tällä markkinalla. Ja yritys työllistää!

Yrityksen tulos on kolme miljoonaa euroa, ja omistajia on kaksi, joista kumpikin haluaa saada kymmenen prosentin tuoton riskisijoitukselleen eli miljoona euroa. Verot vievät tuosta miljoonasta tänä vuonna 29 prosenttia eli 290 000 euroa. Ensi vuonna tuosta samasta tulosta menee veroa 387 400 euroa eli 38,7 prosenttia. Yrittäjän verotus siis kiristyi 33,6 prosenttia!

Mitä miettii yrittäjä tässä vaiheessa? Hän miettii vakavasti yrityksen myyntiä, ehkä ulkomaiselle kilpailijalleen vaikkapa Amerikassa. Ostohalukkuutta on. Näin yrittäjä rahastaa yrityksensä tämänvuotisella verokannalla ja lopettaa yrittämisen. Ja mitä tekee amerikkalainen uusi omistaja? Pahimmassa tapauksessa se sulkee suomalaisen tuotantoyksikön ensimmäisten vaikeuksien ilmetessä.

Esimerkin kaltaisia yrityksiä voi olla vaikkapa puolet siitä kahden tuhannen joukosta, jonka verotus kokonaisuudessaan kiristyy. Jos ne työllistävät keskimäärin esimerkissä mainitut sata henkilöä, silloin jopa satatuhatta työpaikkaa on vaarassa.

Kannattaisiko vielä kerran tarkistaa yhteisöverouudistus tältä osin? Kannattaisi ja pitäisi. Tehdään korjaukset veroesitykseen työllisyyden nimissä! Työllisyyshän on hallituksen talouspolitiikan tärkein tavoite, eikö olekin?

Kirjoittaja on Palvelutyönantajien toimitusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    5. 5

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    6. 6

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    7. 7

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    8. 8

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    9. 9

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    10. 10

      Euromaat sopivat Kreikan velkahelpotusten toimeenpanosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    5. 5

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    6. 6

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    7. 7

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    8. 8

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää