Valikko

Hei, me markkinoidaan!

Kalle Isokallion kolumnit iltapäivälehdessä ovat hauskoja luettavia. Selvästi huomaa, kuinka kultaisen kädenpuristuksen tuoma taloudellinen riippumattomuus vapauttaa ihmisen ajattelemaan omilla aivoillaan ja sanomaan mitä ajattelee.

Isokallion kolumnit ovat raikkaita tuulahduksia korporaatiotiedonantojen urvahduttamassa maassa. Usein hän pohtii syitä, joiden takia suomalaisten on vaikea menestyä tässä julmassa globaalitalouden maailmassa.

Olen samaa mieltä Isokallion kanssa siitä, että ongelmamme ei ole teollisuus vaan palvelujen puute ja erityisesti innovaatioiden puute palveluissa, prosesseissa ja markkinoinnissa. Meille on opetettu että markkinointi on rumaa ja tuotanto kaunista. Kun olin pieni ja ihmettelin sellutehtaan hajua, isäni sanoi että "raha haisee".

Suuri suomalainen kilpailukyky nojaa yhä hyvin vähän markkinointiin ja hyvin paljon tuotannollisiin innovaatiohin ja tehokkuuteen.

Vertailun vuoksi ruotsalaisesimerkki: pörssiyhtiö Securitaksen liikevaihto on 6,5 miljardia euroa. Securitas tarjoaa turvapalveluja ja työllistää 200 000 ihmistä. Kuinka moni suomalaisyritys työllistää yhtä paljon väkeä eikä toimi teollisuudessa?

Miksi Suomi on niin hyvien insinöörien ja niin huonojen markkinoijien maa? Omasta ja kollegoideni puolesta: kunnioitamme suomalaisia insinöörejä ja haluamme olla globaalisti yhtä hyviä kuin he.

Osallistuin Corporate Imagen järjestämään innovaatioita käsittelevään seminaariin. Sieltä jäi mieleen muutama hyvältä tuntuva ajatus.

Esko Aho pelkisti valtion tai yhtä lailla yrityksen resurssit neljään tekijään: fyysiseen, henkiseen ja sosiaaliseen pääomaan sekä järjestelmämuutoskykyyn. Pidin mallista paljon. Soveltaen voi sanoa, että Suomessa fyysisen pääoman kartuttaminen ja jalostaminen on ollut keskeinen strategia. Henkisen ja erityisesti sosiaalisen pääoman kartuttaminen takkuilee.

KTT, innovaatiotutkija Seija Kulkki kuvaili kasvavia haasteita: teollisuus ei ole enää tuotantoa eikä varsinkaan tavarantuotantoa. Lisäksi pääomat liikkuvat valon, ihmiset lentokoneen ja ideat ajatuksen nopeudella näkymättömissä verkostoissa.

Lähes aina tuotteeseen liittyy mielikuvaelementti, brändi. Siitä huolehtiminen ei ole perinteinen vahvuutemme. Parhaiten pärjäävät ne, jotka ovat oikeassa paikassa oikeaan aikaan ja osaavat parhaiten yhdistellä ulottuvilla olevia resursseja.

Olisiko aika tunnustaa sosiaalisen pääoman, aineettoman pääoman kuten brändien sekä markkinointiosaamisen arvo menestystekijöinä? Suomi saattaisi jopa olla kypsä moniarvoisuuteen. Perinteinen teollisuus ja palvelut sekä markkinoijat täällä ja muualla loisivat uutta menestystä tehokkaissa verkostoissa. Voisi syntyä vaikka suomalainen securitas.

Kirjoittaja on mainostoimisto FCB/Espan toimitusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    6. 6

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    9. 9

      Italian presidentti pyysi Renziä lykkäämään eroanomustaan

    10. 10

      Euromaat sopivat Kreikan velkahelpotusten toimeenpanosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    4. 4

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    5. 5

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    6. 6

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    7. 7

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    8. 8

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    9. 9

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    10. 10

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää