Valikko

Tieverkkoon tulee investoida alueidenkehittymisen turvaamiseksi

Lehdistössä on keskusteltu paljon tieinvestointien jälkeenjääneisyydestä liikenneturvaa heikentävänä tekijänä. Päätieverkkomme on tässä suhteessa monilta osin vanhentunut ja vaarallinen liian vähäisten kehitys- ja kunnossapitoinvestointien vuoksi. Tieinvestoinnit eivät ole yksinkertaisesti pysyneet liikennemäärien kasvun tahdissa.

Päivi Vihma pääkirjoituksessaan "Kun liikenne tökkii, talous tökkii" (Talouselämä 2.4.) ja Ari Kähkösen "Onko väyläomaisuus hallinnassa" (Tie ja liikenne 11.3.) tarkastelevat napakasti tieinvestointeja ja niiden tasoa sekä talouden kehityksen että tiestön arvon säilyvyyden näkökulmista. Haluan tuoda tähän myös aluekehitysaspektin.

Logistisesti sijaitsemme Euroopan koilliskulmassa, markkinoihimme nähden hankalammin kuin mikään muu Euroopan unionin jäsenmaista. Osittain emme voi tälle mitään, osittain voimme. Se, miten tuotto- ja kustannustehokkaasti investoimme liikenneinfrastruktuuriimme, vaikuttaa logistiikkaongelmaamme parantavasti. Valitettavasti viime vuosien kehitys on ollut huolestuttavaa erityisesti tiestön osalta. Tiefakta 2003:n mukaan Tiehallinnon ylläpitämän tiestön tasearvo oli 15,1 miljardia euroa. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana tämä arvo on koko ajan laskenut, koska tieinvestoinnit ovat jääneet selvästi poistoja pienemmiksi. Samanaikaisesti liikenne tieverkossa on lisääntynyt tasaista kolmen prosentin vuosivauhtia. Aukon kasvaminen tieinvestointien ja liikennemäärien välillä ei voi jatkua loputtomiin.

Pelkästään tieverkossa olevista 14 000 sillasta 40 prosenttia on lähivuosina välttämättömän peruskorjauksen tarpeessa puhumattakaan siitä, että etelä–pohjoinen valtasuonemme Helsinki–Jyväskylä–Oulu pitäisi rakentaa moottoritieksi 2015 mennessä. Turku–Helsinki-moottoritien valmistuminen koko pituudeltaan on näköpiirissä, mutta myös sen jatko rajalle ja Pietariin olisi saatava suunnittelupöydille ja rahoitusvarauksiin.

1960-luvulla tiestöämme kehitettiin tuotto- ja kustannustehokkaasti Maailmanpankin lainoittamana ja 1970–1980-luvuilla osittain parlamentaarisen liikennekomitean viitoittamana ja tukemana. Nyt maan hallituksen liikenneministeriö veturinaan tulisi tiedostaa vanhat tosiasiat tiestön ja talouden kehitysyhteydestä. Tieinvestointien tasoa sekä kehittämisessä että kunnossapidossa olisi välittömästi ja määrätietoisesti nostettava. Tämä toimintalinja alentaisi selkeästi yritystemme logistisia kustannuksia ja lähentäisi meitä EU:n ydinmarkkinoihin.

Aluekehitys vauhdittuisi tieinvestointien myötä muun muassa helpottamalla eri alueiden yritysten välistä verkottumista sekä edistämällä matkailua. Tietenkin myös kesäisin kasvava liikenne kesämökeille ja kesätapahtumiin vaatii vetävämpää tiestöä.

Itsestäänselvää on, että keskeisten pääteiden rakentaminen moottoriteiksi on eräs tehokkaimmista ellei tehokkain liikenneturvan kehittämiskeino. Tämä toimintalinja korostuu vielä talviolosuhteissa.

Kaiken kaikkiaan maamme yleiset tiet ja niitä hoitava Tiehallinto olisi nähtävä toiminnassaan ja palveluissaan koko talouteemme säteilevänä valtionyhtiönä, joka poikkeuksellisesti taseensa vahvuudella tuo panoksensa talouteemme. Paremmat tiet johtavat korkeampaan elintasoon.

Kirjoittaja on Suomen Tieyhdistyksen entinen varapuheenjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    4. 4

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    5. 5

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    6. 6

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    7. 7

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    8. 8

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    9. 9

      Ferrari takoi uudet pohjat Milanossa

    10. 10

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    5. 5

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    6. 6

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    7. 7

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    8. 8

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    9. 9

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    10. 10

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää