Teknoviehenappaalaiskasti

It-kumouksen kokeneet suomalaiset ovat entiseen tapaansa hyviä keksimään ja huonoja markkinoimaan. Puutteiden korjaaminen ottaa koville.

Suomalaisten pitää kiireesti korjata koulutusjärjestelmänsä ja karsia talouselämän perinteiset heikkoudet menestyäkseen kansakuntien kilpailussa. Ajankohtainen keskustelu globalisaation uhista ja esimerkiksi liiketoimintaosaamisen korostaminen juhlapuheissa ovat itse asiassa vain palauttaneet pintaan kansallisen korjauslistan kestoaiheet.

Suomalaiset kasvuyritykset kärsivät erityisesti kansainvälisen markkinointitaidon niukkuudesta. Myös informaatioteknologian soveltaminen niin savupiipputeollisuuden kuin palvelualojen yrityksissä etenee turhan hitaasti. Uusia yrityksiä syntyy liian vähän, varsinkin kun yrittäjyys ei härmäläisiä innosta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila korostaa, että 90-luvun alkupuolen mullistukset olivat suuret, mutta muutos ei todellakaan loppunut siihen. Nyt kansainvälistyneiden yritysten johtajat näkevät maailmanmarkkinoiden muutokset edessään. Sen sijaan kotimaassa aurinko paistaa yhä siinä määrin, että suomalaisilta ei tahdo löytyä valmiutta muutospaineiden edellyttämiin poliittisiin päätöksiin.

– Uusi globalisaatiovaihe voi saada aikaan jotain toimintaa, kun kilpailutilanne tulee eteen, Ylä-Anttila pohtii.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja VTT julkistivat viime helmikuussa ensimmäisen teknologiabarometrinsa. Sen mukaan suomalaiset panostavat paljon koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Sen sijaan tieteellis-teknologisten investointien vaikutukset eivät kata kovin laajaa osaa talouselämästämme. Esimerkiksi tanskalaiset saavat vähemmillä panostuksilla enemmän irti liike-elämässä.

Suomen teknopulma kiteytyy siihen, että meillä viestintä- ja tietotekniikan (ict:n) vaikutuksesta tuottavuuden nousuun kaksi kolmasosaa syntyy valmistuksesta ja vain yksi kolmasosa ict:n soveltamisesta. USA:ssa suhde on päinvastainen eli ict:tä käyttävät alat tuovat tuottavuuskasvusta kaksi kolmasosaa.

– Pitkällä aikavälillä kaikki uuden teknologian tuoma hyöty tulee sen soveltamisesta, Ylä-Anttila kiteyttää.

Suomalaisten kannattaisi enemmän surra palvelualojen pienuutta ja keksintöjen soveltamisen hitautta, eikä itkeä valmistusportaan töiden lähtöä halpamaihin.

Suomalaiset näyttävät yhä olevan hyviä keksimään ja rakentamaan laitteita, mutta tuotteiden kaupallistaminen, markkinointi ulkomailla sekä kansainvälinen verkostoituminen sujuvat monia muita maita hitaammin.

Ylä-Anttilan mielestä juuri tuollainen kuva on syntynyt myös ekonometrisista tutkimuksista:

– Suomalaiset ovat insinöörikansaa.

Sitran yliasiamies Aatto Prihti muistuttaa ulkomaankauppamme historiasta, minkä vuoksi meiltä puuttuu kansainvälisten markkinoiden ja uusien teknologioiden edellyttämää liiketoimintaosaamista.

– Meillä keskitytään (keksintöjen) tekniseen toimivuuteen, Prihti toteaa.

Prihtin mukaan suomalaiset tuntevat huonosti vieraita kulttuureita, mikä vaikeuttaa kansainvälistä markkinointia.

– Jossain maassa (suomalaisten markkinoiman) vanhusten turvarannekkeen väri on kuolemanväri, eikä se käy kaupaksi, hän kertoo esimerkin.

Insinöörit päästävät myös muotoiluasiantuntemuksen mukaan suunnitteluprosessiin liian myöhäisessä vaiheessa.

Niinpä pahimmillaan uusi tuote kehitetään ensin teknisesti toimivaksi. Sitten se pitää suunnitella uudestaan muotoiluseikat huomioon ottaen. Kansainvälisille markkinoille mentäessä pitää korjata asiat vieraisiin kulttuureihin sopivaksi. Ja joka vaiheen jälkeen rahat ovat loppu ja lisää pitäisi saada.

– Tähän kaikkeen kuluu paljon aikaa ja rahaa. Monesti kilpailijat ehtivät nopeammin markkinoille, Prihti moittii.

Tekesin teknologiajohtaja Henri Grundstén on samoilla linjoilla:

– Tekninen ja muu kehitystyö on tehtävä samanaikaisesti ja toisiinsa vahvasti linkittyen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    2. 2

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    3. 3

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    4. 4

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    5. 5

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    6. 6

      Näin Euroopassa tuhlataan ruokaa: 173 kg/hlö

    7. 7

      Kommentti: Perustuslaista viis – työnvälitystä yksityistetään nyt väkipakolla

    8. 8

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    9. 9

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    10. 10

      Nokia ja Intel avaavat 5G-testilaboratorion Espooseen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    2. 2

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    3. 3

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    4. 4

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    5. 5

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    6. 6

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    7. 7

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    8. 8

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    9. 9

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    10. 10

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    10. 10

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    11. Näytä lisää