Valikko

Teknoviehenappaalaiskasti

It-kumouksen kokeneet suomalaiset ovat entiseen tapaansa hyviä keksimään ja huonoja markkinoimaan. Puutteiden korjaaminen ottaa koville.

Suomalaisten pitää kiireesti korjata koulutusjärjestelmänsä ja karsia talouselämän perinteiset heikkoudet menestyäkseen kansakuntien kilpailussa. Ajankohtainen keskustelu globalisaation uhista ja esimerkiksi liiketoimintaosaamisen korostaminen juhlapuheissa ovat itse asiassa vain palauttaneet pintaan kansallisen korjauslistan kestoaiheet.

Suomalaiset kasvuyritykset kärsivät erityisesti kansainvälisen markkinointitaidon niukkuudesta. Myös informaatioteknologian soveltaminen niin savupiipputeollisuuden kuin palvelualojen yrityksissä etenee turhan hitaasti. Uusia yrityksiä syntyy liian vähän, varsinkin kun yrittäjyys ei härmäläisiä innosta.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan tutkimusjohtaja Pekka Ylä-Anttila korostaa, että 90-luvun alkupuolen mullistukset olivat suuret, mutta muutos ei todellakaan loppunut siihen. Nyt kansainvälistyneiden yritysten johtajat näkevät maailmanmarkkinoiden muutokset edessään. Sen sijaan kotimaassa aurinko paistaa yhä siinä määrin, että suomalaisilta ei tahdo löytyä valmiutta muutospaineiden edellyttämiin poliittisiin päätöksiin.

– Uusi globalisaatiovaihe voi saada aikaan jotain toimintaa, kun kilpailutilanne tulee eteen, Ylä-Anttila pohtii.

Tekniikan Akateemisten Liitto TEK ja VTT julkistivat viime helmikuussa ensimmäisen teknologiabarometrinsa. Sen mukaan suomalaiset panostavat paljon koulutukseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Sen sijaan tieteellis-teknologisten investointien vaikutukset eivät kata kovin laajaa osaa talouselämästämme. Esimerkiksi tanskalaiset saavat vähemmillä panostuksilla enemmän irti liike-elämässä.

Suomen teknopulma kiteytyy siihen, että meillä viestintä- ja tietotekniikan (ict:n) vaikutuksesta tuottavuuden nousuun kaksi kolmasosaa syntyy valmistuksesta ja vain yksi kolmasosa ict:n soveltamisesta. USA:ssa suhde on päinvastainen eli ict:tä käyttävät alat tuovat tuottavuuskasvusta kaksi kolmasosaa.

– Pitkällä aikavälillä kaikki uuden teknologian tuoma hyöty tulee sen soveltamisesta, Ylä-Anttila kiteyttää.

Suomalaisten kannattaisi enemmän surra palvelualojen pienuutta ja keksintöjen soveltamisen hitautta, eikä itkeä valmistusportaan töiden lähtöä halpamaihin.

Suomalaiset näyttävät yhä olevan hyviä keksimään ja rakentamaan laitteita, mutta tuotteiden kaupallistaminen, markkinointi ulkomailla sekä kansainvälinen verkostoituminen sujuvat monia muita maita hitaammin.

Ylä-Anttilan mielestä juuri tuollainen kuva on syntynyt myös ekonometrisista tutkimuksista:

– Suomalaiset ovat insinöörikansaa.

Sitran yliasiamies Aatto Prihti muistuttaa ulkomaankauppamme historiasta, minkä vuoksi meiltä puuttuu kansainvälisten markkinoiden ja uusien teknologioiden edellyttämää liiketoimintaosaamista.

– Meillä keskitytään (keksintöjen) tekniseen toimivuuteen, Prihti toteaa.

Prihtin mukaan suomalaiset tuntevat huonosti vieraita kulttuureita, mikä vaikeuttaa kansainvälistä markkinointia.

– Jossain maassa (suomalaisten markkinoiman) vanhusten turvarannekkeen väri on kuolemanväri, eikä se käy kaupaksi, hän kertoo esimerkin.

Insinöörit päästävät myös muotoiluasiantuntemuksen mukaan suunnitteluprosessiin liian myöhäisessä vaiheessa.

Niinpä pahimmillaan uusi tuote kehitetään ensin teknisesti toimivaksi. Sitten se pitää suunnitella uudestaan muotoiluseikat huomioon ottaen. Kansainvälisille markkinoille mentäessä pitää korjata asiat vieraisiin kulttuureihin sopivaksi. Ja joka vaiheen jälkeen rahat ovat loppu ja lisää pitäisi saada.

– Tähän kaikkeen kuluu paljon aikaa ja rahaa. Monesti kilpailijat ehtivät nopeammin markkinoille, Prihti moittii.

Tekesin teknologiajohtaja Henri Grundstén on samoilla linjoilla:

– Tekninen ja muu kehitystyö on tehtävä samanaikaisesti ja toisiinsa vahvasti linkittyen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    3. 3

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    4. 4

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    5. 5

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    6. 6

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    7. 7

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    8. 8

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    9. 9

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    10. 10

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    8. 8

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    9. 9

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    10. 10

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    8. 8

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    9. 9

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää