Valikko

Kaksoiskaupunki Helsinki-Tallinnan ongelma

Mitä haasteita ja mahdollisuuksia Helsingille seuraa vappuna tapahtuvasta Euroopan unionin laajennuksesta, jossa kymmenen pääasiassa entisen neuvostotasavallan 75-miljoonainen väestö liittyy jäseniksi? Tulokkaat ovat harjoitelleet markkinataloutta vuosikymmenen ja korjanneet kommunismin traumoja ja vaurioita. Rahanreikää riittää silti.

Muistettakoon, että elämme vieläkin maailmanlaajuisessa matalasuhdanteessa, jonka osiltaan laukaisi Berliinin muurin sortuminen. Tuolloin Euroopan talousveturi Länsi-Saksa sai pannuunsa niin huonoja hiiliä, että vauhti hyytyi. Kommunismin 50-vuotinen tuho niin materiaalisella kuin henkiselläkin tasolla oli perusteellista.

Pienessä 16 miljoonan ihmisen itäosassa vaurioiden korjaamiseen tarvittiin niin paljon pääomia, että korot nousivat maailmalla huimasti. Tästä seurasi ensin Saksan, sitten Euroopan ja lopulta koko maapallon taloudellinen taantuma.

Kehitystä seurannut Neuvostoliiton hajoaminen lisäsi etenkin Suomen ja Helsingin tuskaa. Helsingissä, jossa pitäisi olla työvoimapula, on vieläkin lähes 30 000 työtöntä, eli noin yhdeksän prosenttia työvoimasta. Hinta on kallis.

Verotus tulee olemaan avainasemassa siinä, hyödymmekö vai häviämmekö laajennuksessa. Alkoholijuomien valmisteveroja on jo alennettu toivoen "viinarallin" vähenevän. Viro on Suomen kustannuksella rikastunut muita uusia jäsenmaita vauraammaksi.

Selviytymisemme kannalta ratkaiseva ja paljon kritiikkiä saanut yritysverouudistus on tulossa eduskuntaan. Kymmenen vuotta sitten suuressa kriisissä tehty aiempi uudistus teki maastamme maailman ankarimmin pääomaverotetun maan. Tämän jälkeen verotusta on vielä kiristetty. Maamme vähäisten pääomien verotus on usein suurempaa kuin niistä saadut tulot. Puolet pörssiyhtiöistä ei pysty jakamaan osinkoja niin paljon, että se riittäisi edes järjettömän varallisuusveron (kateusveron) maksuun.

Veropohjaa "laajennettiin" muun muassa siten, että inflaatio sekä monet muut kulut luokiteltiin tuloksi ja sitä verotetaan nyt poikkeuksena muuhun maailmaan varallisuutena ja myyntivoittoina. Listautumattomista osakeyhtiöistä saa muun muassa nämä "voitot" nostaa käytännössä palkan 60 prosentin marginaaliverolla. Tämä on puhdasta varallisuuden sosialisointia. Uusi esitys alentaisi hieman veroprosentteja, mutta toisi kaksinkertaisen osinkoveron. Näinkö hallitus (ammattiliitot?) työttömyyttä lisäämällä aikoo ottaa uuden haasteen vastaan?

Yrittäjyyteen kannustetaan, koska on kiistatonta, että se on ainoa keino työllisyyden paranemiseen – mutta vain virallisessa liturgiassa: käytännön toimet ovat käänteisiä.

Hyvinvointimme edellytyksenä on kasvu. Kallis työttömyys on täysin seurannaissuhteessa kasvuun, jota ei saada aikaiseksi ilman pääomia, investointeja ja yrittämistä.

Tulevaisuudessa investoinneista unionin sisällä kilpailee kymmenen uutta jäsenmaata, joista muun muassa Viron yritysverotus on nollatasoa. Luuleeko hallitus, että se pystyy kilpailemaan pääomista, uusista investoinneista ja koulutetusta työvoimasta keksimällä lisää veroja jo maailman kovimmin verotetulle pääomalle. Niin pieni- kuin korkeapalkkaisen työn verotusta tulisi laskea, jotta meillä riittäisi houkuttelevuutta uusille investoinneille. Turhaan pöhöttynyttä julkisen vallan ohjailubyrokratiaa on varaa karsia, sillä esimerkiksi Virossa julkisen sektorin suuruus on vain viidestoistaosa omastamme. Muuten tulemme näkemään kaksoiskaupungin Helsinki-Tallinna, jossa Tallinna hoitaa bisneksen ja me työvoiman koulutuksen, sairaat, vanhukset ja syrjäytyneet.

Verouudistuksen sisällön hyväksyneet ammattiliitot ovat huolissaan halvan työvoiman ryntäyksestä maahamme. Ruotsin pääministeri Göran Persson (sd.) on itseni tavoin huolissaan työpaikkojen karkaamisesta kevyen verotuksen ja alhaisten kustannusten uusiin jäsenmaihin, sekä sosiaalituristeista, jotka tulevat nauttimaan korkean verotuksen maiden hyvinvointipalveluista. Ruotsissa ongelmaa esitetään ratkaistavaksi poistamalla varallisuusvero sekä alentamalla yhteisö- ja pääomatuloveroja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      Ferrari takoi uudet pohjat Milanossa

    5. 5

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    6. 6

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    7. 7

      Pankkiala: Asunnot eivät ole liian kalliita

    8. 8

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      ”Ei syytä odottaa uutta eurokriisiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    3. 3

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    4. 4

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    5. 5

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    6. 6

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    7. 7

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    8. 8

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    9. 9

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    10. 10

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää