Elääkö Suomi vanhoillaan

Suomalaisten teollisuutta syytettiin 1990-luvun alun lamaan saakka kohtuuttomista yli-investoinneista ja yksiniittisestä tekniikkavetoisuudesta. Yritykset investoivat kaikki voittonsa uusiin tuotantovälineisiin. Huonoissa suhdanteissa myynti tökki ja tuli ongelmia, mutta pitkässä juoksussa Suomi ajoi 40 vuodessa kiinni maailman kehittyneimpien maiden etumatkan.

1990-luvulla kaikki muuttui. Yritysverotus uudistui. Kaikenlaiset varaukset, joilla yritykset olivat toteuttaneet yli-investointinsa verovapaasti, katosivat. Samalla nousi esille omistajan näkökulma. Voittovaroja saattoi ottaa yrityksestä ulos kohtuullisella verolla. Kiinnostus omistamiseen kasvoi ja sijoittaminen tuli muotiin. Suomalaiset yritykset menestyivät ja kiinnostivat yhä enemmän myös kansainvälisiä sijoittajia sen jälkeen kun sekin oli lailla sallittu.

Vuosituhannen vaihteessa oltiin tilanteessa, jossa osakekurssit kohosivat, mutta investoinnit eivät kasvaneet tai jos kasvoivat, ne kasvoivat ulkomailla. Nyt investoinnit Suomeen ovat alamaissa, eikä kukaan oikein usko niiden enää nousevan. ”Suomalaisyritykset” kasvavat ja rakentavat ulkomailla. Lähellä asiakkaita ja markkinoita. Vanhan Suomen menestyskonseptin aika on päättynyt.

Kuitenkin naapurissa tuo vanha konsepti on elvytetty uudelleen. Virossa yritysverotus on pyöreä nolla, jos yritys investoi voittonsa kehitykseen ja kasvuun. Resepti on sama kuin vanhassa Suomessa. Silloin teollisuuden kasvattaminen oli kansallinen projekti, jota tuetettiin verohoukutuksilla. Nyt meillä tuetaan pikemminkin omistamista kuin tuotannon luomista ja kasvattamista.

Viro on tietenkin aivan eri maa kuin Suomi. Siellä omat pääomat ovat niukkoja ja yrittämistä ja yritysten perusmuodostantaa on tuettava kaikkien keinoin. Meillä ei enää tarvitse. Ehkä ei ole syytäkään. Kansainvälistyvän yrityskantamme täytyy tähdätä suuremmille markkinoille kuin vain Suomeen. Toiminnan ja kasvun on oltava siellä missä markkinat ja kasvukin ovat.

Kansallisvaltio Suomen kannalta tämä kuitenkin merkitsee, että elämme vanhoillamme. Suomen teollinen infrastruktuuri pysyttelee ennallaan. Se ei kasva eikä nykyaikaistu kilpailijoita nopeammin. Joillakin aloilla infra jopa rapistuu. Kasvua ja investointeja ei ole, koska ne eivät kannata. Olemme jälleen peruskysymyksemme äärellä: objektiivisesti ottaen vain harva toiminta on aidosti kannattavaa täällä pohjan perillä.

Suomesta tulee omistamisyhteiskunta. Parinkymmenen vuoden kuluttua suurimmalla osalla suomalaisia täytyisi olla paksu tukku yritysten osakkeita. Mieluiten sellaisten yritysten, jotka toimivat kaukana Suomen ulkopuolella. Sitten me elämme täällä koroillamme ja peseskelemme aikamme kuluksi toistemme paitoja, milloin emme ole kaamosretkellä Lapissa tai nauttimassa kesästä Välimeren rannoilla.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    2. 2

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    3. 3

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    4. 4

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    5. 5

      5 kuukautta kestäneestä euribor-korkojen manipuloinnista valtavat sakot

    6. 6

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    7. 7

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    8. 8

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    9. 9

      Ikean tulos paisui +20 %

    10. 10

      Lemminkäinen sopinut 10 kunnan kanssa asfalttikartelliasiassa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    6. 6

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    7. 7

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    8. 8

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää