Valikko

EU saavuttaa luonnollisen itärajansa

Euroopan unioni saa viikonloppuna kymmenen uutta jäsenmaata ja laajenee historiallisesti katsoen luonnollisen itärajansa tuntumaan. Baltian maiden, Puolan ja Unkarin itärajan itäpuolelle jäävien maiden liittyminen yhteiseurooppalaiseen liittovaltioon on historiallisistakin syistä huomattavasti vaikeampaa kuin nyt jäseniksi liittyvien maiden.

Vaikka Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjä onnistuisivat kaventamaan elintasokuiluaan edes EU:n uusiin jäsenmaihin nähden, on uuden itärajan merkitsemä kulttuurien välinen kuilu vaikeampi ylittää. Todennäköisempää on, että EU:n seuraava laajenemissuunta on kaakko eli Romania, Bulgaria ja Jugoslavian jäänteet, kunnes Turkin raja asettaa laajenemiselle luonnollisen ääripisteen.

Maantieteellisesti Eurooppa on laajentunut tasaisesti itään päin. Rooman valtakunnan länsiosan hajottua raja siirtyi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan toimesta keskiajalla idemmäs, kunnes sen 1500-luvun alussa katsottiin tavallisimmin olevan Dneprillä tai Donilla. Nykyiselle paikalleen, Ural-vuoristoon ja -virralle, sen siirsi vuonna 1730 Venäjän palveluksessa toiminut ruotsalainen nimeltä Strahlenberg.

Eurooppalaisen kulttuurin raja on kuitenkin selvästi lännempänä. Puolan ja Baltian maiden itäraja vastaa kohtalaisen tarkasti roomalais- ja kreikkalaiskatolisten kirkkojen väliin vuoden 1054 erossa vedettyä rajaa, jonka länsipuolella jumalanpalvelusten ja hallinnon kieli oli latina ja itäpuolella kreikka.

Lännessä arkielämän, kulttuurin ja kaiken kirjallisen toiminnan perustaksi tuli latinalainen ja idässä kirkkoisä Kyrilloksen slaavilaisia kieliä varten kehittämä kirjaimisto. Ero näkyy edelleen selvästi, esimerkiksi puolan ja t?ekin kielissä ja nimissä käytettävä kerakemuhennos perustuu yritykseen kirjoittaa slaavilaista kieltä latinalaisin kirjaimin. Kielten ja kirjaimistojen erilaisuus vähensi uskonnollisten kiistakysymysten ohella kanssakäymistä kirkkorajan yli ja veti sen eri puolten kulttuureja ja yhteiskuntajärjestelmiä eri suuntiin.

Rajan länsipuolella talous- ja yhteiskuntajärjestelmä perustui maanviljelykseen, joka vaatii kohtalaisen järjestäytyneitä yhteiskunnallisia oloja toimeentulon varmistamiseksi. Roomalaiskatolinen kirkon ja sen vaaliman roomalaisen oikeusjärjestelmän johdolla länteen alkoi kohtalaisen nopeasti syntyä järjestäytyneiden yhteiskuntien aihioita, joissa hallitsijan lisäksi valtaa käytti kansanedustuslaitoksen alkumuoto, ylhäisten neuvosto, ja perustuslaitkin ottivat ensi askeliaan.

Idässä talous perustui enemmän paimentolaiskulttuuriin, Venäjän jokia pitkin käytyyn kauppaan ja sen verottamiseen, joten järjestäytyneiden yhteiskuntamuotojen tarve oli pienempi kuin lännessä. Alue joutui myös mongolien valloittamaksi 1200-luvulla, ja samoihin aikoihin lännessä vähitellen yleistyneet hallintomallit ja käytännöt jäivät mongolien alaisuudessa syntymättä. Valko-Venäjä, Ukraina ja Venäjä ottavat tämän vuoksi haparoivia ensiaskeliaan kohti perustuslaillista, parlamentaarista valtiojärjestystä vasta nyt.

EU:n uuden itärajan takaisten maiden EU-maista poikkeavat lainsäädäntö- ja yhteiskuntajärjestelmät ja niistä aiheutuva olojen epävarmuus jarruttavat EU-maiden sinne tekemiä kiinteitä investointeja. EU:n laajeneminen alueiden välisen kulttuurirajaan asti merkitsee kuitenkin rajan itäpuolellekin piristysruisketta ja syventää asteittain alueiden taloussuhteita.

Venäjän raaka-aineet ja erityisesti energiavarannot tarjoavat tilaisuuksia EU-maiden teollisuudelle, ja Ukrainan maatalous voi hyvinkin palata Länsi-Euroopan vilja-aitaksi, jona se vielä ennen maailmansotia toimi. EU:n uusien jäsenmaiden edullinen palkkataso vetää alueelle investointeja myös Euroopan ulkopuolelta, ja jokireitit Mustanmeren kautta maailmalle antavat itäisen Euroopan tuotteille suoremman reitin maailmanmarkkinoille.

Vaikka EU:n laajeneminen ei siis todennäköisesti enää jatkukaan idemmäs, se on kuitenkin omiaan lisäämään itäisen Euroopan talouksien toimintamahdollisuuksia ja nopeuttanee elintason nousua rajan ulkopuolellekin jäävissä maissa.

Turkin ja EU:n kulttuurien välinen kuilu on vielä itärajankin kuilua syvempi. Turkki on myös kokonsa ja väestömääränsäkin puolesta todennäköisesti liian suuri liittymään EU:n täysjäseneksi. Bulgarian joskus koittaneva EU-jäsenyys kuitenkin tuo sen koko EU:n rajanaapuriksi ja avaa esimerkiksi Istanbulille ja Bosporin länsipuoliselle Turkille tilaisuuksia toimia Itä-Euroopan tuotteiden porttina maailmalle.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    4. 4

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    5. 5

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    6. 6

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    7. 7

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    8. 8

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    9. 9

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    9. 9

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    10. 10

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää