Valikko

Pelkkä EU-jäsenyys ei tee valuutasta eurokelpoista

Huomenna Euroopan unionin täysjäseniksi liittyvillä kymmenellä maalla on vielä paljon matkaa yhteisvaluutta euron käyttöön ottoon. Liittyjämaat eivät myöskään ole mitenkään yhtenäisiä suhteessaan yhteisvaluuttaan, vaan osa niistä on jo kytkenyt valuuttansa siihen kiinteällä kurssilla.

Osa liittyjämaista on kytkenyt valuuttansa eri valuutoista koostuviin koreihin, muutamat antavat valuuttojensa kellua vapaasti. Vapaata kelluntaa ovat soveltaneet myös kolme taloudeltaan suurinta uutta jäsenmaata eli Puola, Unkari ja T?ekki. Niiden osuus kymmenen liittyjämaan kokonaistuotannosta on Eurostatin lukujen mukaan yhteensä hieman alle 80 prosenttia. Koko laajentuneen EU:n kokonaistuotannosta niiden osuus jää vähän alle kolmeen prosenttiin.

Puolan zloty on heikentynyt parin vuoden aikana euroon verrattuna selvästi enemmän kuin Unkarin forintti tai T?ekin koruna. Eurosetelien ja kolikoiden käyttöön oton jälkeen yhteisvaluutta on vahvistunut zlotyyn nähden 34 prosenttia, kun sen arvo forintteina ja korunoina on pysynyt selvästi vakaampana.

Zloty on heikentynyt euroon nähden jopa enemmän kuin öljynviennistä riippuvainen ja siksi käytännössä dollariin sitoutunut rupla: ruplissa mitattuna euron arvo on vuoden 2001 lopusta lukien noussut hieman yli 29 prosenttia.

Forinttia vastaan euro vahvistui viime vuoden alussa nopeasti ja kävi lähes kymmenen prosenttia korkeammalla kuin vuoden 2001 lopun taso, mutta tuolloin syynä olivat Unkarin taloutta ravistelleet uudistukset. Tämän vuoden alusta lukien forintti onkin toipunut nopeanlaisesti ja tehnyt paluuta kohti vuoden 2001 lopun euroarvoaan. Koruna on käyttäytynyt näistä kolmesta vakaimmin, ja se jopa vahvistui euroa vastaan vuoden 2002 alkupuoliskolla maahan tehtyjen investointien nostettua valuutan kysyntää.

Forintin ja korunan euroarvojen säilyminen selvästi zlotya vakaampina kertoo paitsi Unkarin ja T?ekin talouksien voimakkaasta integraatiosta Saksaan myös Puolan talousongelmien laajuudesta. T?ekin taloudella on sekä maaraja Saksan läntisen osan kanssa että vanhastaan hyvät yhteydet varsinkin Saksan eteläosien teollisuuden kanssa.

Unkari on vastaavassa asemassa Itävallan kanssa, minkä lisäksi se toteutti hieman vuosituhannen vaihteen jälkeen joukon eurokuntoon tähtääviä talousuudistuksia, joten se on tavallaan jo valmistautunut liittymään yhteisvaluuttaan.

Puolan taloudelta sen sijaan puuttuvat T?ekin ja Unkarin maantieteelliset edut: Sen ja Saksan välisen rajan takaa löytyy entinen Saksan itävyöhyke, josta ei ole vetämään naapurin taloutta vauhtiin. Neuvostomiehitys onnistui myös hävittämään Saksan ja Puolan teollisuuksia ja talouksia ennen maailmansotia yhdistäneet tekijät, minkä vuoksi talouksien integroitumisestakaan ei ole odotettavissa Puolalle samanlaista apua kuin T?ekille ja jossain määrin Unkarille. Korkea työttömyysaste kertoo Puolan teollisuuden tarvitsevan heikompaa zlotya, ja talous kaipaa muutenkin kipeästi rakenteidensa ja erityisesti maanviljelyssektorin uudistamista ennen kuin maa voi liittyä yhteiseen valuuttaan.

Uudistuksia odotellessa on todennäköistä, että zloty jatkaa heikentymistään sekä euroa että naapurivaluuttojaan vastaan ja että valuuttakurssin epävarmuudesta johtuva riskilisä pitää Puolan korkotasoa naapurimaita korkeammalla. Lyhytaikaisen keskuspankkirahoituksen korko on 6,75 prosenttia, kun se euroalueella on kaksi ja T?ekissä kolme prosenttia.

Puolan keskuspankin pääjohtaja Leszek Balcerowicz arvioi jokin aika sitten, että maan on hyvin hankala yltää eurojäsenyyteen tavoitteensa mukaisesti vuonna 2007. Maailmanpankki arvioi Puolan liittyvän eurojärjestelmään todennäköisesti vasta vuonna 2009 tai 2010.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    4. 4

      Ferrari takoi uudet pohjat Milanossa

    5. 5

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    6. 6

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    7. 7

      Pankkiala: Asunnot eivät ole liian kalliita

    8. 8

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    9. 9

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    10. 10

      ”Ei syytä odottaa uutta eurokriisiä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    3. 3

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    4. 4

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    5. 5

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    6. 6

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    7. 7

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    8. 8

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    9. 9

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    10. 10

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää