Valikko

Luova luokka määräätulevaisuuden tahdin

Futurologian professori ja Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen johtaja Markku Wilenius on kirjoittanut mielenkiintoisen, juuri ilmestyneen kirjan Luovaan talouteen. Hän liittyy hallituksen neuvonantajaan, professori John Zysmaniin siinä, että Suomi on taas suuren rakennemuutoksen edessä.

Wileniuksen perusteesin mukaan Suomen kilpailukyky pysyy vain, jos siirrymme nopeasti luovaan talouteen. Luovan talouden ydin on kulttuuriosaamisen ja taloudellisen osaamisen yhdistyminen, joka parhaimmillaan voi muodostaa Suomen talouden neljännen tukijalan metsä-, metalli- ja ict-klusterin rinnalle. Yksi kirjan sytyttävistä teemoista käsittelee ns. luovaa luokkaa ja sen vaikutusta talouteen. Termi on alun perin Richard Floridan kirjasta.

Luovan luokan ytimen muodostavat tutkijat, insinöörit, arkkitehdit, designerit, opettajat, taiteilijat, muusikot ja viihdealan ihmiset. Luovaan luokkaan kuuluu myös tätä laajempi ryhmä ihmisiä liike-elämästä, rahoituksesta, lakimaailmasta ja terveydenhuollosta. He ovat erikoistuneet ongelmanratkaisuun, heillä on hyvä koulutus ja paljon inhimillistä pääomaa, heille maksetaan uuden luomisesta ja he ovat itsenäisiä työssään.

Heitä yhdistää luovuus, yksilöllisyys, yhteiskunnallinen aktiivisuus, tasa-arvo, huoli ympäristöstä ja itsensä toteuttaminen työn kautta. Heidän elämäntyylinsä on kokeilevaa ja heillä voi olla monta elämää rinnakkain: on mahdollista olla vaikkapa puutarhuri, basisti ja yliopiston professori samanaikaisesti.

Luova luokka hakeutuu luoviin ympäristöihin ja välttää tylsiä, ahdasmieleisiä paikkoja. Luovuuden täytyy näkyä ja kuulua katu- ja yöelämässä, elävän musiikin tarjonnassa, innovatiivisissa organisaatioissa ja työverkostoissa.

Miksi Helsinki ei ole luovan luokan kehto?

1900-luvulla luova luokka Yhdysvalloissa kasvoi kolmesta miljoonasta työntekijästä nykyiseen 38 miljoonaan, ja vuodesta 1980 luovan luokan koko on kaksinkertaistunut. Nykyään luovaan luokkaan kuuluu noin 30 prosenttia kaikista työtä tekevistä, mikä esimerkiksi USA:ssa on suurempi kuin perinteinen työväenluokka.

Wilenius korostaa, että Suur-Helsingin alue on EU:n selvityksen mukaan yksi johtavia innovaatioalueita Euroopassa. Helsinkiä ei kuitenkaan ole systemaattisesti kehitetty luovan luokan ja innovaatioiden kehdoksi. Miksi?

Luovan luokan houkutteleminen tietyille alueille edellyttää juuri sellaista kulttuurisosaamista, johon Suomessa tulisi panostaa. Olisikin mietittävä, miten taide, musiikki, media, design, teatteri ja muut vahvaa luovaa panostusta vaativat alat pääsisivät paremmin kehittymään Suomessa.

Luovat toimialathan ovat yleensä pieniä yrityksiä, joista 90 prosenttia työllistää alle viisi ihmistä. Kuka ajaa niiden etuja? Ehkä näiden asioiden ymmärtäminen on ratkaisevin haaste Suomen tiellä kohti luovaa taloutta.

Kirjoittaja työskentelee tietojohtamisen professorina Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa. Sähköposti pirjo.stahle@lut.fi.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    3. 3

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    6. 6

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    7. 7

      Euro romahti hetkellisesti Renzin eroilmoituksen jälkeen

    8. 8

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    9. 9

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    10. 10

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    5. 5

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    6. 6

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    10. 10

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää