Valikko

Korkojen aikakausi lähestyy

Yksi pääsky ei tee kesää, eikä yhden kuukauden kestänyt normaali työllisyyden kasvu ja hintojen nousu Amerikassa liioin tarkoita, että Yhdysvaltain keskuspankki olisi haudannut pelkonsa taloudellisesta pahoinvoinnista ja deflaatiosta. Mutta tulee aika, jolloin maailman korkotaso alkaa jälleen nousta keskuspankkien valmistautuessa torjumaan ylöspäin hiipivää inflaatiota.

Kun tuo hetki koittaa – tapahtuipa se tänä keväänä, vuonna 2005, 2006 tai 2007 – Yhdysvallat ja globaali talous joutuvat kohtaamaan uudenlaisia taloudellisen haavoittuvuuden pisteitä. Nämä heikot kohdat heijastavat kolmen viime vuoden aikana koettua menestystä, rahatalouden elvytyksen käyttämisessä tuotannon laskun patoamiseen ja työttömyyden hillitsemiseen.

Lyhytaikaiset korot ovat hämmästyttävän alhaalla: euroalueella vain kahdessa prosentissa, Yhdysvalloissa yhdessä ja Japanissa nollassa prosentissa. Ekspansiivinen rahapolitiikka on ollut menestyksekästä, mutta vain siksi, että se on ajanut korkotason historiallisen alas ja sijoittajat on saatu vakuuttumaan siitä, että lainakustannukset säilyvät nykytasollaan vielä pitkään.

Rahatalouden elvytyksen merkittävin seuraus on ollut varallisuushintojen nousu: mikä tahansa voittoa, osinkoa tai korkoa tuottava muuttuu huomattavasti houkuttelevammaksi ja arvokkaammaksi rahassa mitattuna, kun korot ovat erittäin alhaalla ja kun niiden odotetaan siellä myös pysyvän. Tämä selittää kuilun, joka erottaa toisistaan yhtäältä kiinteistöjen nykyiset hinnat USA:ssa, osakkeiden hinnat New Yorkissa, Lontoossa ja Frankfurtissa. Korko-odotukset selittävät pitkäaikaisten obligaatioiden hinnat kaikkialla maailmassa ja toisaalta sen, millainen niiden perusarvon voitaisiin tavanomaisissa oloissa odottaa olevan.

Mitä siis tapahtuu, kun keskuspankit alkavat nostaa korkoja? Vuonna 1994 lyhyiden korkojen kohoaminen johti pitkien korkojen nousuihin ja pitkäaikaisten obligaatioiden hinnanlaskuihin. Pitkien korkojen nousut olivat vähintään kaksinkertaisia suhteessa siihen, mitä tuon ajan taloustieteelliset standardimallit ennustivat. Lisäksi korot nousivat huomattavasti enemmän maailman syrjäisissä kehittyvissä talouksissa kuin teollisuusmaiden ydinjoukossa.

Näin ollen ensimmäinen meitä uhkaava huolenaihe vuodesta 2005 alkaen, jolloin maailman korkotaso kaikkien todennäköisimmin nousee, on uusi rahoituskriisien aalto nousevilla markkinoilla. Meksikon, Brasilian, Turkin, Argentiinan, Korean, Malesian ja Thaimaan kaltaisten maiden kohdalla 1990-luvun aikakirjat osoittavat, että korkoerot voivat kasvaa ja pääomavirrat muuttaa suuntaa hämmästyttävän nopeasti riippumatta siitä, kuinka suotuisassa valossa Kansainvälisen valuuttarahaston virkamiehet ja suurimpien pankkien analyytikot maan politiikkaa arvioivat.

Nousevien markkinoiden korkoerot ovat nyt epätavallisen pienet. Yhdysvaltoihin suuntautuvia virtoja lukuun ottamatta kansainväliset rahavirrat eivät ole vielä saavuttaneet tasoa, joka liitetään pörssikuplan järjettömään ylenpalttisuuteen. Näin voi vielä käydä ennen kuin korot alkavat nousta. Tämä on hälyttävä mahdollisuus, eikä kenenkään pitäisi yliarvioida kansainvälisten rahoitusvirtojen vakautta, kuten 1990-luku opetti.

Toinen vaara kumpuaa varallisuushintojen korkeasta tasosta teollisuusmaiden ydinjoukossa. Yhdysvaltain keskuspankissa vallitseva ajattelutapa – jonka kannattajiin itse kuulun – näyttää olevan, että vallankumous informaatioteknologian alueella jatkuu, Yhdysvaltain potentiaalisen tuotannon kasvuvauhti pysyy erittäin korkeana ja tuotantokuilu on näin muodoin suhteellisen suuri. Tämä merkitsee, että korkojen on kenties pysyttävä matalina vielä varsin pitkään.

Lisäksi luottamus Yhdysvaltain keskuspankkiin on varsin korkealla, ja viimeisetkin jäännökset 1970-luvun inflaatioriskibonuksesta on puserrettu ulos korkoprosenteista. Tämän seurauksena korkotaso tulee pysyttelemään matalana 1980- ja 1990-luvun normein mitattuna vielä senkin jälkeen, kun tuotanto palaa potentiaaliselle tasolleen.

Kaikki tämä merkitsee tietenkin hyviä uutisia niille, jotka omistavat varallisuusarvoja, kuten pitkäaikaisia obligaatioita, osakkeita tai kiinteistöjä. Itse asiassa korkojen alentamisen tavoitteena oli nimenomaan pitkän aikavälin varallisuushintojen korottaminen, tarjoaahan arvopaperien omistajien ja erityisesti kiinteistönomistajien rikastuttaminen kiihokkeen kulutukseen.

Huonot uutiset ovat kuitenkin siinä, että vaikka korkojen odotetaan pysyvän alhaalla jonkin aikaa, ne eivät pysy näin alhaalla loputtomiin. Ja kun korot nousevat, varallisuushinnat laskevat. Juuri tällaisina ajanjaksoina – eritoten varallisuusarvojen laskiessa nopeasti ja tuntuvasti – näemme, kuinka hyvin keskuspankkimme kykenevät suoriutumaan tärkeimmästä tehtävästään: rahoituksellisen epävakauden vähentämisestä ja taloudellisen vakauden edistämisestä.

Tällaisina ajanjaksoina näemme myös, kuinka suuri osa pitkäaikaisten obligaatioiden, kiinteistöjen tai osakkeiden omistajista pitää näitä varallisuusarvoja hallussaan siksi, että niiden hinnat ovat kohonneet useiden viime vuosien ajan eikä suinkaan siksi, että he pitäisivät niiden nykyhintoja houkuttelevina reaalitaloudellisin perustein. Päätöksentekijöiden kannalta kysymys on ratkaiseva, sillä ihmiset, jotka ostivat pitkäaikaisia varallisuusarvoja aikana, jolloin niiden hinnat näyttivät jatkuvasti kohoavan, myös myyvät heti, kun hinnat näyttävät muuttavan suuntaa. Erityisesti Yhdysvaltain kauppataseen vaje on vaarassa muodostua jättiläismäiseksi epävakauden lähteeksi, jos pitkän aikavälin varallisuushinnat putoavat merkittävästi.

Ainakin maailman talouspolitiikasta päättäviä odottavat haasteet ovat useiden seuraavien vuosien aikana varsin erilaiset kuin ne vaatimukset, joita he ovat joutuneet käsittelemään Nasdaqin kuplan puhkeamisen jälkeen. Inflaation riskit eivät ole todennäköisesti niin tuhoisia kuin tuottavuuden romahtamisesta ja deflaatiouhasta aiheutuvat vaarat. Mutta kuten 1990-luku meille opetti, tämä ei suinkaan tarkoita, että tulevia haasteita olisi helpompi käsitellä.

Kirjoittaja on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    3. 3

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    4. 4

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    5. 5

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    6. 6

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    7. 7

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    8. 8

      ”Kahvin steve jobs” väistyy Starbucksin johdosta – huhuttu lähtevän politiikkaan

    9. 9

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    10. 10

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    2. 2

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Erikoinen tilanne autokaupassa: 1500 uutta Porschea myydään käytettyinä

    5. 5

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    6. 6

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    7. 7

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    10. 10

      Sato myi lähes 300 vuokra-asuntoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Pankkitili suljettiin yllättäen – yrittäjän bisnes loppui kuin seinään

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    9. 9

      Satolla rutkasti asuntoja tyhjillään – vuokrasta voi saada alennusta: ”Ei tarvinnut edes neuvotella”

    10. 10

      Kommentti: Mikä asuntopula? Asuntoja makuutetaan tyhjillään – ja siihen on syynsä

    11. Näytä lisää