Valikko

Euroopan parlamentillaon merkitystä

Kesäkuussa pidettävillä Euroopan parlamentin vaaleilla on merkitystä myös Suomen kannalta. Parlamentin lisäksi keskeisiä toimielimiä Euroopan unionissa ovat jäsenmaiden ministereistä koostuvat ministerineuvostot sekä komissio. Parlamentin painoarvo päätöksenteossa on koko ajan kasvanut muun muassa Maastrichtin, Amsterdamin ja Nizzan sopimusten myötä. Parlamentin virallinen hyväksyntä on lakien voimaantulon ehdoton edellytys.

Ei ole mitään syytä olettaa, että kehitys ei jatkuisi samansuuntaisena jatkossakin. Kaikki eivät halua kehittää EU:sta liittovaltiota, mutta päätösvallan siirtymistä EU:n toimielimille kansallisten parlamenttien kustannuksella on vaikea estää.

EU:n eri toimielinten päätöksillä on suoraan vaikutusta suomalaisten elämään. Puheet kurkkujen käyryydestä annettavista säännöksistä antavat väärän kuvan EU:n roolista. EU:n antamat säädökset vaikuttavat lähes jokaisella elämänalalla. Verotus ja sosiaaliturva ovat edelleen periaatteessa jokaisen jäsenvaltion oma asia, mutta käytännössä EU:ssa tehdyt päätökset vaikuttavat välillisesti myös niihin.

Yritystoiminnan reunaehdoista päätettäessä EU:lla on suuri merkitys. Yksi esimerkki ovat EU:n päätökset Kioton sopimuksen suhteen. EU:n päättämät rajoitukset koskevat suoraan suomalaista teollisuutta. Parhaillaan käsittelyssä oleva palveludirektiivi saattaa muuttaa merkittävästi esimerkiksi apteekkien ja taksien toimilupien käytäntöjä. EU:n päätösvallan alaisuudessa ovat myös muun muassa kansanterveys- ja nuorisotyön sekä urheilun tukemisen kannalta merkittävät pelimonopolit.

Uusien jäsenmaiden takia Suomen nettomaksuosuuden EU:n budjetista ennakoidaan kasvavan merkittävästi. Ei ole yhdentekevää, mitä EU:n yhteisillä varoilla tehdään. Parlamentilla on oma sanansa sanottavana muun muassa EU:n rakennerahastojen ja maatalousbudjetin käytöstä. Niihin menee EU:n budjetista lähes 80 prosenttia.

Kesäkuun vaaleissa valitaan 25 jäsenvaltiosta yhteensä 732 jäsentä Euroopan parlamenttiin. Suomesta valitaan 14 jäsentä. Suomalaisjäsenten osuus EU-parlamentaarikoista kertoo väestömme osuudesta nykyisessä EU:ssa. Suomalaisten parlamentaarikkojen määrä on niin pieni, että on tärkeää valita mahdollisimman ammattitaitoisia edustajia. Suomalaiset mepit eivät toimi omana ryhmänään, vaan he kuuluvat Euroopan parlamentissa omiin puolueryhmiinsä. Näissä EU-puolueissa vaikuttaminen edellyttää yhteistyökykyä ja muiden maiden edustajien luottamusta.

Suomalaiset puolueet ovat suhtautuneet EU-vaaleihin matalalla profiililla. Se näkyi viimeksi käydyissä vaaleissa erittäin alhaisena äänestysprosenttina. EU-vaalit eivät kuitenkaan ole mitkään leikkivaalit, koska entistä suurempi osa suomalaisia koskevista päätöksistä tehdään EU:ssa.

EU-vaaleissa pitää päästä vihdoin asiakeskusteluun. Puolueiden EU-teemat ovat jääneet pahasti yksittäisten ehdokkaiden omien teemojen varjoon.

Nykyisen keskustelun perusteella ei ole mikään ihme, jos EU-vaalit eivät innosta. Puolueiden ja ehdokkaiden on aika nostaa esiin eurooppalaisia vaaliteemoja, koska kysymys ei ole eduskuntavaalien välivaaleista eikä kunnallisvaalien esivaalista.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    3. 3

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    4. 4

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    5. 5

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    6. 6

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    7. 7

      Ikean tulos paisui +20 %

    8. 8

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    9. 9

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    10. 10

      Yle: Anttilan lahjakortteja yhä ulkona 800 000 eurolla – vielä ehdit velkoa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    6. 6

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    9. 9

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    10. 10

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää