Valikko

Tietoliikennealan sääntely ei tuetietoyhteiskuntastrategiaa

Pääministeri Matti Vanhasen hallituksen hallitusohjelman mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö asetti kesäkuussa 2003 työryhmän, jonka tehtävänä oli laatia ehdotus kansalliseksi laajakaistastrategiaksi. Valtioneuvosto teki helmikuussa 2004 työryhmän loppuraportin perusteella periaatepäätöksen kansallisesta laajakaistastrategiasta. Sen tavoitteeksi asetettiin, että Suomi nousee lähivuosina kansainvälisessä laajakaistan levinneisyysvertailussa Yhdysvaltojen ohi ja eurooppalaisessa vertailussa eturivin maaksi. Lukumääräisenä välitavoitteena on miljoona laajakaistaliittymää vuonna 2005.

Liikenne- ja viestintäministeriön arvion mukaan Suomessa oli huhtikuussa 2004 noin 700 000 laajakaistaliittymää. Niiden määrä on valtakunnallisesti kaksinkertaistunut kuuden viime kuukauden aikana. Tällä kasvuvauhdilla hallituksen laajakaistastrategian mukainen välitavoite eli miljoona liittymää toteutuu noin vuoden etuajassa.

Keskeisenä toimenpiteenä kansallisessa laajakaistastrategiassa on kilpailun lisääminen viestintäverkoissa. Kilpailua edistävillä toimenpiteillä parannetaan palvelutasoa, laajakaistan alueellista saatavuutta ja kansalaisten valinnanmahdollisuuksia. Toimenpiteet alentavat hintoja ja siten edistävät laajakaistapalvelujen kysyntää. Hintojen alenemisen vuoksi lisääntyvä kysyntä mahdollistaa laajakaistayhteyksien tarjoamisen entistä laajemmin myös haja-asutusalueilla.

Tietoliikennealaa sääntelevien viranomaisten viimeaikaiset kannanotot Suomen laajakaistapalveluiden hintatasosta ovat merkillisiä. Julkisesti puhutaan korkeista laajakaistaliittymien hinnoista ja kilpailun toimimattomuudesta.

Kuitenkin samaan aikaan liikenne- ja viestintäministeriön järjestämässä kuulemistilaisuudessa ministeriöstä todettiin, että laajakaistaliittymien määrän kasvu on Suomessa Euroopan kärkitasoa ja viranomaisten ongelmana pitämä operaattoreiden välisten yhteyksien hinnoittelu EU:n keskimääräistä tasoa. Samoin liikenne- ja viestintäministeriön julkaisussa Suomen telemaksujen hintatasosta vuonna 2003 todetaan, että laajakaistaliittymien hinnat ovat Suomessa pudonneet vuodessa 512/512 kbit/s:n nopeusluokassa 25 prosenttia ja 1 M /512 kbit/s:n nopeusluokassa jopa 40 prosenttia.

Suomi on eurooppalaisittain laaja ja harvaanasuttu maa ja yleinen kustannustasomme korkea. Tietoliikenneverkkojen rakentamis- ja ylläpitokustannukset ovat Suomessa olosuhteiden vuoksi väistämättä korkeammat kuin Euroopassa keskimäärin. Tämä heijastuu tavalla tai toisella käyttäjähintoihin, ellei televerkkojen laadusta tai ylläpidosta tingitä.

Kansallinen laajakaistastrategia etenee siis etuajassa, ja laajakaistapalveluiden hintataso laskee hyvää vauhtia. Tätä taustaa vasten on käsittämätöntä, että hallitus esittää eduskunnalle viestintämarkkinalain muutosta, jonka tavoitteena on hallituksen esityksen mukaan pudottaa laajakaistayhteyksien hintoja antamalla Viestintävirastolle mahdollisuus säännellä yksittäistapauksissa operaattoreiden välisten yhteyksien hinnoittelua.

Hintakattosääntelyyn perustuvasta sääntelystä löytyy maailmalta karmiva esimerkki: Kalifornian energiakriisi. Syksyllä 2000 sähkön tukkuhinnat nousivat Kaliforniassa pilviin, ja osavaltioon julistettiin sähkönjakeluhäiriöitten vuoksi kolmannen asteen hätätila tammikuussa 2001. Kalifornian sähkömarkkinoiden vapauttamisen yhteydessä laadittu lainsäädäntö kielsi sähkönjakeluyhtiöiltä oman sähköntuotannon sekä sähkön kuluttajahinnan noston.

Vapailla markkinoilla sähkön tukkuhinta nousi pilviin, mutta jakeluyhtiöt eivät voineet siirtää hintojen nousua kuluttajille. Vapautetuilla markkinoilla ei ollut takeita energiainvestointien kannattavuudesta, joten energiayritykset olivat haluttomia sijoittamaan uuteen tuotantoon. Tämä johti lopulta vakavaan sähköpulaan ja hätätilan julistamiseen.

Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä pohti viime vuonna laajasti Suomen energiamarkkinoiden sääntelyn uudistamista. Työryhmä hylkäsi maailmalla yleisesti käytetyn hintakattosääntelyn ja päätyi kehittämään Suomessa jo käytössä olevaa kohtuulliseen tuottoon perustuvaa sääntelymallia.

Suomalainen sääntelypolitiikka on tuonut Suomeen markkinoiden kokoon nähden erittäin suuren joukon uusia palveluoperaattoreita. Kasvualustan näille palveluoperaattoreille on luonut tiukka viranomaissääntely, jossa alhaiset loppuasiakashinnat on pyritty varmistamaan mahdollisimman alhaisilla verkkoon pääsyn hinnoilla.

Mikäli tietoliikenneverkkoja omistavien verkko-operaattoreiden toimintamahdollisuuksia kavennetaan entisestään eduskuntakäsittelyssä olevan lakimuutoksen sisältämällä hintakattosääntelyllä, seuraukset voivat olla ikävät ajatellen kansallista tietoyhteiskuntastrategiaa. Jos verkko-operaattoreiden tekemille investoinneille ei sallita kohtuullista tuottoa, verkko-operaattorit tulevat melkoisella varmuudella karsimaan nyt hyvässä kunnossa olevan verkkoinfrastruktuurin kehittämiseen tarkoitettuja investointeja ja ylläpitokustannuksia.

Viranomaisten toimenpiteet ovat ristiriitaisia kansallisten tietoyhteiskunta- ja laajakaistastrategioiden tavoitteiden kanssa. Painopiste on liikaa lyhyen tähtäimen hintojen laskemisessa ja määrällisissä tavoitteissa, mutta samalla on unohdettu tietoliikenneverkkojen rakentamismahdollisuuksien turvaaminen pitkällä tähtäimellä. Jotta Suomi pysyisi tietoliikenteessä maailman kärkimaiden joukossa, tulisi sääntelyn tavoitteet ja menetelmät arvioida uudelleen. Olennaisia ovat silloin seuraavat asiakokonaisuudet:

– Suomen laaja haja-asutusalue on otettava huomioon.

– Kiinteä ja matkaviestinverkko tulisi asettaa sääntelyssä tasa-arvoiseen asemaan.

– Ylimitoitettu sääntely johtaa kilpailun keinotekoiseen vilkastumiseen taajama-alueilla haja-asutusalueiden jäädessä kannattamattomiksi.

Suomessa suurimpien tietoliikennepalveluja tarjoavien yritysten omistajina ovat yleensä niiden asiakkaat joko suoraan tai välillisesti valtiovallan kautta.

Toivottavasti Viestintäviraston, Kilpailuviraston sekä liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehillä riittää uskoa näiden yhtiöiden toiminnan asiakaslähtöisyyteen, haluun kantaa yhteiskunnallinen vastuunsa ja turvata käyttäjille edelleen laadukkaat, kilpailukykyiset sekä alueellisesti tasa-arvoiset palvelut ja osallistuminen tietoyhteiskunnan kehittämiseen pitkäjänteisesti.

Kirjoittaja on Finnet-ryhmään kuuluvan Kuopion Puhelin Oyj:n toimitusjohtaja. Aiemmin hän on toiminut energiakonserni Atro Oyj:n toimitusjohtajana.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    3. 3

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    4. 4

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    5. 5

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    6. 6

      EU-komissio: Facebook, Twitter ja Google karsivat vihapuhetta liian hitaasti

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    9. 9

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    10. 10

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    6. 6

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    7. 7

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    8. 8

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    9. 9

      Nordnet: Nokia oli marraskuussa suositumpi kuin koskaan

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää