Valikko

Eero Lehti vaatii konsernituenverovähennyksen säilyttämistä

Yrittäjienpuheenjohtajan mielestä muutos uhkaa pk-yritysten vientiponnisteluja

Pilkun paikalla on harvemmin sen suurempaa merkitystä, mutta lauseen sijoittamisella väärään paikkaan voi olla jo järisyttäviä vaikutuksia etenkin lakitekstissä.

Tämän on konkreettisesti huomannut Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Eero Lehti, joka pelkää hallituksen yhteisöverouudistuksen sisältämän pykälän ajavan kasvuhaluiset pk-yrittäjät umpikujaan.

Kyse on kohdasta, jossa esitetään suomalaisyritysten konsernitukien verovähennyksiä poistettaviksi. Lehden mukaan verokohtelun tiukentaminen uhkaa tukahduttaa kasvuhaluisten yritysten vientiponnistelut ensi metreille.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että jos nyt Suomesta ulkomaille lähtisi sata yritystä, niin muutoksen jälkeen niitä lähtee kaksikymmentä.

– Se tappaa suomalaisten pk-yritysten halut mennä ulkomaille tehokkaammin kuin DDT tappaa satiaiset, Lehti muotoilee.

Väärä pykälä,katastrofivaikutukset

Konsernituki on elinkeinotulon verottamiseen liittyvän lain pykälässä 16. Tilintarkastusyhtiö Ernst & Youngin kansliapäällikön Risto Järvisen mukaan paikka on väärä.

– Se on pantu väärään pykälään, ja siksi sillä on nämä katastrofaaliset seuraamukset. Konsernituki kuuluisi pykälään 6b, jossa on myös yhteisöjen myyntivoittojen laskentakaava. Silloin annetut konsernituet palautuisivat verolle vasta, kun yhtiön verovapaa myynti tapahtuu. Eli vasta silloin kun saadaan jotain, Järvinen argumentoi.

Hän pahoittelee hallituksen esitystä, joka uhkaa kahta Suomen menestysstrategian kannalta tärkeää ryhmää: panostuksia omaan tuotekehitykseen ja ulkomaille perustettaviin vientiorganisaatioihin.

Hän pitää harmillisena sitä, että samalla, kun yksi ministeriö puhuu menestysstrategioista, toinen voi yhdellä pienellä sanalla väärässä pykälässä tehdä elämän melko ikäväksi.

Kasvuhakuisiin toimintoihin liittyy usein riskejä, joilla emoyhtiötä ei välttämättä kannata rasittaa. Tällaiset toiminnot onkin mielellään yhtiöitetty erikseen, jolloin alkuvaiheessa tappiollisten tytäryhtiöiden saama konsernituki on voitu vähentää verotuksessa.

Vuoden vaihteesta lähtien näin ei enää ole, jos verouudistus menee sellaisenaan läpi, ja kasvamisesta tulee huomattavasti kalliimpaa.

– Jos verotuksessa vähennyskelvottomaan kohteeseen panostetaan miljoona euroa, sitä varten on oikeastaan ansaittava 350 000 euroa tai 30–35 prosenttia enemmän, jotta meno saadaan katettua, laskee Järvinen.

”Virkamiessuunnittelunlikinäköisyyttä”

Pienillä yrityksillä ei tyypillisesti ole monia liiketoimintasegmenttejä, joista menestyvimmät voisivat tukea uusia aluevaltauksia. Vientiponnistelut pitää siis maksaa suoraan yhtiön nettovoitosta, jos panostuksia ei voi huomioida kuluna.

– Kyseessä on sellainen kuluerä, jonka ennakointi on vaikeaa, koska toiminnan käynnistämiseen ulkomailla sisältyy paljon epävarmuustekijöitä. Kansainvälistymiseen kuuluu lähes vuorenvarmasti se, että ensimmäisen viiden vuoden aikana ainakin pari on tappiollista, Eero Lehti muistuttaa.

Risto Järvisen mukaan satoja yrityksiä koskevassa lakimuutoksessa on pohjimmiltaan kyse virkamiesvalmistelusta, jossa ei ole hyödynnetty riittävästi kokemusta käytännön yritysmaailmasta. Hän kuitenkin uskoo, että eduskunta korjaa epäkohdan.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    3. 3

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    4. 4

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    5. 5

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    6. 6

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    7. 7

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    8. 8

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    9. 9

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    10. 10

      Nobel-voittaja Holmström: Luulen, että jatkossa olen varovaisempi lausunnoissani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    10. 10

      Nobel-voittaja Holmström: Luulen, että jatkossa olen varovaisempi lausunnoissani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    5. 5

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    6. 6

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää