Valikko

Korkojen nousu laskeemyös valtionlainojen arvoa

Pitkien korkojen kohoaminen olisi hyvä uutinen uusia joukkolainahankintoja tai pitkän koron rahastosijoituksia suunnittelevalle sijoittajalle, sillä hänen odotettavissa oleva tuottonsa olisi koronnousun verran parempi kuin nykyisellä matalla korkotasolla. Mutta vanhoille joukkolaina- ja korkorahastosijoituksille koron kohoaminen tietäisi tappiota.

Markkinakorkojen kohoaminen painaisi joukkolainasijoitukset ja pitkän koron rahastosijoitukset ainakin laskennallisesti tappiolle, ovatpa sijoitukset kuinka luotettavien liikkeeseenlaskijoiden lainapapereissa tahansa. Arvoaan menettäisivät muiden lainojen mukana myös Suomen tai muiden eurovaltioiden obligaatiot niin kuin näihin varansa sijoittavat rahastotkin.

Joukkolainojen arvonmuutoksissa kyse on korkomarkkinoiden keskeisiin luonnonlakeihin kuuluvasta ilmiöstä, niin sanotusta korkoriskistä. Kiinteäkorkoisten lainapapereiden markkina-arvo muuttuu aina päinvastaiseen suuntaan kuin markkinakorot, joten koron kohoaminen laskee lainojen hintaa.

Korkoriski koskee jokaista sijoittajaa, jolla on salkussaan kiinteäkorkoisia joukkolainoja tai näihin varansa sijoittavia pitkän koron sijoitusrahastoja.

Selkeimmillään korkoriski on pitkän koron markkinoilla yleisimmässä lainatyypissä, kiinteäkorkoisissa kertakuoletuslainoissa. Näiden lainojen nimelliskorko on sama koko laina-ajalta, ja lainan liikkeeseenlaskija maksaa pääoman kerralla takaisin laina-ajan päätteeksi. Lainasta saatava todellinen tuotto mukautuu joukkolainamarkkinoiden kulloiseenkin markkinakorkotasoon lainan hinnan muutoksilla.

Kiinteäkorkoisten joukkolainojen markkina-arvo määräytyy lainan jäljellä olevan laina-ajan mukaan kyseiselle ajalle noteerattavan markkinakoron ja lainan nimelliskoron suhteesta.

Eniten lainan korkoriskiin vaikuttaa jäljellä oleva laina-aika ja markkinakoron muutoksen suuruus. Tappiota tulee sitä raskaammin mitä suuremmalla loikalla markkinakorot kohoavat ja mitä pidempiä lainoja sijoittajalla on salkussaan.

Suoraan joukkolainoihin varansa pannut sijoittaja voi sulkea silmänsä markkinakorkojen muutoksilta ja sijoituksensa arvonvaihteluilta pitämällä lainan eräpäivään saakka. Lainan markkina-arvon muutoksille altistuu vain se, joka myy tai ostaa joukkolainoja kesken laina-ajan.

Pitkän koron rahastoissa arvonmuutokset näkyvät joka päivä, sillä rahasto-osuuksien arvo perustuu rahaston salkussa olevien lainojen markkina-arvoon.

Korkomarkkinat noteeraavat erimittaisille joukkolainoille joka päivä markkinakorkoja, joita ammattilaiset kutsuvat myös tuotoiksi. Näillä markkinakoroilla ei ole mitään tekemistä yksittäisten joukkolainojen ehdoissa määrättyjen nimelliskorkojen kanssa, vaan ne perustuvat korkomarkkinoiden kulloiseenkin kysyntään ja tarjontaan sekä esimerkiksi markkinoiden inflaatio-odotuksiin.

Markkinakoron, lainan nimelliskoron ja jäljellä olevan laina-ajan perusteella voidaan joukkolainamatematiikan perusteisiin kuuluvalla vakiokaavalla laskea yksittäisen joukkolainan hinta. Laskutoimitus ei onnistu millä tahansa taskulaskimella, mutta ei ole myöskään salatiedettä, vaan sujuu helposti esimerkiksi tavallisimpien taulukkolaskimien analyysifunktioilla.

Lainan hinnan ja hinnan muutoksen avulla sijoittajan on helpompi arvioida omaa voittoaan tai tappiotaan kuin pelkän markkinakoron ja lainan ehdoissa mainitun nimelliskoron vertailulla.

Korkosijoittajalle sijoituksen arvonkehityksen seuraaminen on oudompaa kuin osakesijoittajalle. Syy tottumattomuudelle on luonteva ja selvä: korkomarkkinat noteeraavat yksittäisille lainoille tuottoa eivätkä hintaa. Osakkeissa seuraamista helpottaa se, että pörssissä osakkeille noteerataan hintaa eikä esimerkiksi osinkotuottoa.

Vanhojen kiinteäkorkoisten joukkolainojen korkoriski ja hinnanmuutokset perustuvat lainamarkkinoiden alati muuttuviin tuottovaatimuksiin.

Pitkät markkinakorot vaihtuvat suuntaan tai toiseen joka päivä – yleensä prosenttiyksikön sadasosilla tai korkeintaan kymmenyksillä mutta joskus isommillakin rykäyksillä. Eri laina-ajoille noteerattava markkinakorko on se tuotto, jonka markkinoilla toimivat sijoittajat vaativat uusilta lainasijoituksiltaan suostuakseen ostamaan joukkolainoja.

Koska vanhojen kiinteäkorkoisten lainojen liikkeeseenlaskijan vuosittain maksama nimelliskorko on nimensä mukaisesti kiinteä, mukautuu lainojen todellinen tuotto markkinoiden kulloisiinkin tuottovaatimuksiin lainan hinnan muutoksella:

> Kiinteäkorkoisen joukkolainan arvo nousee, kun markkinakorko laskee

> Kiinteäkorkoisen joukkolainan arvo laskee, kun markkinakorko nousee.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    7. 7

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    8. 8

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää