Valikko

Suuri illuusio

Surullisin kirja työhuoneeni kirjahyllyssä on Norman Angellin lähes sata vuotta sitten ilmestynyt The Great Illusion: A Study of the Relation of Military Power in Nations to Their Economic and Social Advantage (suom. Valtojen näköhäiriö: tutkielma sotilasvallan merkityksestä kansojen taloudelliselle ja yhteiskunnalliselle asemalle), jossa sotilaalliset valloitukset yritettiin todistaa aikansa eläneiksi.

Angellin perustelu oli yksinkertainen: modernin aikakauden pitkittyneissä teollisissa sodissa kaikki häviävät. Eniten häviävät häviäjät, mutta myös voittajat voivat huonommin kuin rauhanajan oloissa. Lukemattomat isät, pojat ja aviomiehet ovat kuolleet, samoin useat äidit, vaimot ja tyttäret. Valtavasti omaisuutta on tuhottu, huomattava määrä rakennustaidetta muutettu kivimurskaksi. Takavarikot vahingoittavat laillista järjestystä, jolle nykyaikaisen teollisuuden menestys perustuu. Voittajat voivat parhaimmillaankin väittää olevansa vain pieniä eivätkä suuria häviäjiä. Nykyaikainen teollinen sodankäynti on erittäin merkillistä peliä, kuten tietokone vuonna 1982 valmistuneessa elokuvassa Sotaleikit asian ilmaisi: "Ainoa tapa voittaa on olla pelaamatta".

Angellin aikoihin jotkut ihmiset väittivät, että sota oli merkittävä keino edistää kansallista vaurautta ja että kaupan kukoistus oli sotilaallisen voiman ansiota. Angellia askarrutti, kuinka pangermanistista aatetta ajaneet poliitikot saattoivat ennen ensimmäistä maailmansotaa uskoa, että Saksan vauraus edellytti mittavaa taistelukalustoa, vaikka tällaisen kaluston puuttuminen ei millään tavoin vaikuttanut Norjan, Tanskan tai Hollannin kukoistukseen. Hän ounasteli järkevän valtiomiestaidon aikakautta, jolloin jokainen pääministeri ja ulkoministeri käsittäisi, että riidanalaisten asioiden luonteesta riippumatta sitova sovintomenettely oli parempi strategia kuin sota.

Angell oli tietenkin oikeassa arvioidessaan, että ainoa tapa estää nykyaikaista teollista sotaa muuttumasta kaikkien kannalta tuhoisaksi murhenäytelmäksi oli mahdollisimman nopea aselevon solmiminen. Valtiot, jotka pitävät aggressiivista sodankäyntiä keinona saavuttaa vaurautta, ovat käyneet perin harvalukuisiksi ensimmäisen maailmansodan päättymisen jälkeen. Esimerkkeinä voitaisiin mainita Japanin keisarikunta, joka käynnisti toisen maailmansodan Tyynellä valtamerellä, sekä Saddam Husseinin yritys kaapata haltuunsa kaksi öljykenttää. Tietyssä mielessä hallitukset ovat ottaneet vaarin Norman Angellin opetuksesta.

Kirjahyllyni surullisin teos Angellin kirja on kuitenkin siksi, että ihmiset ovat löytäneet muita syitä käydä sotia. Teosta seuranneina vuosina olemme saaneet todistaa maailmanhistorian kauheimpia ja verisimpiä sotia. Olemme sotineet säilyttääksemme siirtomaavallan ja tämän jälkeen tehdäksemme siitä lopun. Olemme nähneet tuhoamissotia, jollaista Hitlerin natsit kävivät paitsi juutalaisia ja mustalaisia myös puolalaisia ja venäläisiä vastaan.

Olemme todistaneet etnisiä sotia ja sotia, joita on käyty, jotta hallitukset lakkaisivat teurastamasta kansalaisiaan. Uskonnollisia sotia on puolestaan nähty enemmän kuin koskaan sitten kolmekymmenvuotisen sodan päättymisen 1648.

Kuitenkin on olemassa myös aihetta toivoon. Julius Cesarin ajoista aina vuoteen 1945 vähintään yksi aseistettu armeija on ollut joko paraikaa marssimassa tai ainakin aikeissa marssia yli Rein-joen. Nyt niitä ei ole ainuttakaan. Vain hivenen yli 150 vuotta sitten Yhdysvallat näytti valmistautuvan sotaan maailman tuon ajan ainoan supervallan kanssa muuttaakseen Brittiläisen Kolumbian Vancouverin kaupungiksi, jota johdettaisiin Washingtonista pikemmin kuin Ottawasta tai Lontoosta.

Vancouver on ihastuttava kaupunki ja minusta olisi suurenmoista, jos Brittiläisen Kolumbian äänestäjät kuuluisivat Yhdysvaltoihin, koska luulen, että he toisivat varsin terveellisen lisän amerikkalaiseen äänestäjäkuntaan. Kukaan ei kuitenkaan ajattele, että tämän takia kannattaisi ryhtyä sotimaan. Vielä sata vuotta sitten ranskalaisen poliitikon olisi ollut yhtä mahdotonta ajaa rauhaa ja liennytystä Saksan kanssa kuin nykypäivän arabipoliitikon Israelin kanssa.

Ulkopolitiikan akateemiset "realistit", jotka eivät minusta jostakin syystä tunnu kovin realistiselta joukkiolta, ovat esittäneet syyksi Ranskan ja Saksan vihamielisyyden lakkaamiseen sen, että molemmilla oli toisen maailmansodan jälkeen suurempi pelonaihe – nimittäin Venäjä, joka Stalinin aikoihin oli kauhistuttava, Hrushtshevin aikaan pelottava ja Brezhnevin kaudella huolestusta herättävä. Nämä realistit ennustivat, että kunhan kylmä sota olisi ohitse, Ranska ja Saksa alkaisivat uudelleen kalistella sapeleita, sillä niiden vihamielisyys kuuluu kansainvälisen voimapolitiikan tragedioihin.

Mutta vaikka kylmä sota on ollut ohi jo viisitoista vuotta, Ranskan ja Saksan aseellinen konflikti tuntuu nykypäivänä yhtä epätodennäköiseltä kuin vastaava selkkaus Yhdysvaltain ja Kanadan välillä.

Toivon, että syy Reiniä ylittävien aseellisten joukkojen katoamiseen on Jean Monnetin, Robert Schumannin, Konrad Adenauerin ja heidän seuraajiensa huolella rakentama yhtenäinen Eurooppa, ei niinkään toisen maailmansodan kauhujen muisto. Tässä tapauksessa edessämme oleva globalisoituneen talouden aika saattaa muodostua 1900-lukua rauhanomaisemmaksi aikakaudeksi. Muussa tapauksessa Angellin perustelut saattavat kaikessa osuvuudessaan jäädä yhtä vähävaikutteisiksi kuin ennenkin.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    4. 4

      Vapaakauppasopimuksen hyötyjä ”merkittävästi liioiteltu” – valiokunta tyrmäsi

    5. 5

      Kuka eläkemuutoksen maksaisi? ”Kaikki tulevat sukupolvet häviäisivät”

    6. 6

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    7. 7

      Kallistuva öljy nakertaa lentoyhtiöiden tulosta

    8. 8

      ”En voi uskoa sellaiseen elämään, jossa ihmiset ovat syrjäytettyjä” – nobelisti Holmström haluaa ihmiset töihin

    9. 9

      ISTV:n Nobel-studio: Tällaiset juhlat Bengt Holmströmiä odottavat Tukholmassa

    10. 10

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    7. 7

      Apple osti kaikessa hiljaisuudessa suomalaisyrityksen

    8. 8

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    9. 9

      Asuntolainoihin ajetaan uutta rajoitusta – tienaisitko tarpeeksi?

    10. 10

      Nobel-voittaja Holmström: Luulen, että jatkossa olen varovaisempi lausunnoissani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää