Kunnat ovat tehostaneet toimintaansa

Kunnat ovat tehostaneet toimintaansa, vaikka toimintamenot ovat kasvaneet viime vuosina. Menoja ovat lisänneet kuntien tehtävien lisääntyminen, valtion kuntien tehtäviin kohdistama ohjaus, joka on kasvattanut henkilöstömääriä, sekä palkkaratkaisut. Lääkkeiden ja sairaanhoidon kustannuskehitys on ollut erittäin nopeaa.

Myös hoidon tarve on muuttunut. Esimerkiksi vanhusten kotipalveluissa hoidon intensiteetti eli hoidettavien toimintakyky aleni peräti 25 prosenttia aikavälillä 1998–2002. Kun tämä RAVA-indeksillä todettu tulos otetaan huomioon, tuottavuuskehitys kotipalvelussa olisi ollut koko tämän ajanjakson positiivinen, vaikka mekaaninen panos-tuotos-tarkastelu antaa negatiivisen tuloksen.

Nämä taustat tulisi tiedostaa valtion hallinnossa, kun arvioidaan kuntien toiminnan tehokkuutta.

Valtionhallinnossa tulisi päättää, halutaanko lisätä kuntien tehokkuutta vai parantaa palvelujen laatua. Molempia ei kyetä toteuttamaan merkittävässä määrin samanaikaisesti. Kuntien näkökulmasta tilanne on hankala: valtiovarainministeriö vaatii kuntien toiminnan tehostamista, muut ministeriöt taas kuntien toiminnan laadun kohottamista sekä uusien tehtävien hoitamista.

Kuntien tehokasta toimintaa rajataan yhä normeilla ja valtionosuusjärjestelmän määräytymisperusteilla. Esimerkiksi valtionosuusjärjestelmä kannustaa kuntia ylläpitämään ylitiheää kouluverkkoa. Samanaikaisesti valtiovarainministeriön virkamiehet vaativat kuntia karsimaan tätä verkostoa.

Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistuksen yhteydessä on päästävä irti tällaisista kuntien järkiperäistä toimintaa rajoittavista perusteista. Samoin kuntien toimintaa ohjaavaa normistoa on perattava sekä valtion ja kuntien työnjakoa selkeytettävä.

Kunnat tuottavat palvelut kansainvälisesti vertailtuna tehokkaasti. Tästä esimerkkinä on tuore OECD:n terveysmenojen vertailututkimus, jonka mukaan terveyspalvelut tuotetaan maassamme selvästi EU-maiden keskiarvoa pienemmällä kansantuoteosuudella. Kuntien on silti syytä jatkaa toimintojen tehostamista.

Jokaisessa kunnassa tulisi laatia palvelustrategia mieluusti yhdessä naapurikuntien kanssa. Strategian keskeinen ajatus on, että kunta laatii noin 10–15 vuodeksi eteenpäin ulottuvat hyvinvointipolitiikan linjaukset kunnassaan.

Tarkoituksena on vastata kysymykseen, miten kunnat selviytyvät palvelujen järjestäjänä tulevaisuuden haasteista. Mitä hyvinvointipalvelut ovat, keitä ovat asiakkaat ja missä he palveluja käyttävät, miten palvelut järjestetään ja keiden kanssa yhteistyössä?

Keskeisenä elementtinä palvelustrategiassa tulee olla uuden teknologian mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen.

Kirjoittaja on Suomen Kuntaliiton varatoimitusjohtaja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kreikka tarvitsee taas rahaa – näin se vaikuttaa Suomeen

    2. 2

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    3. 3

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    4. 4

      Lakimiesten kuukausipalkka kohosi 5480 euroon – aloittelijan keskipalkka 3950 euroa

    5. 5

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    6. 6

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    7. 7

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    8. 8

      Starttaako seuraava subprime-kriisi parkkipaikalta? Velkaa yli 6 000 taalaa kuskia kohden

    9. 9

      Kommentti: Perustuslaista viis – työnvälitystä yksityistetään nyt väkipakolla

    10. 10

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    2. 2

      ”Hienostunut rikollinen juoni” ABB:ssä: Talousvastaava vei 100 miljoonaa ja katosi

    3. 3

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    4. 4

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    5. 5

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    6. 6

      Näkökulma: Euron tuho voi alkaa – näin ajopuu-Suomen kohtalo ratkeaa

    7. 7

      ”Ruoka mätänee pelloille” – vakava varoitus Brexitistä

    8. 8

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    9. 9

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    2. 2

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    8. 8

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää