Valikko

Eurooppa lomalla

Keskimääräinen 15–25-vuotiaiden työaika Ranskassa ja Saksassa on työtunneissa mitattuna noin 50 prosenttia pienempi kuin Yhdysvalloissa. Muut Euroopan maat (esimerkiksi Italia ja Espanja) sijoittuvat ääripäiden väliin.

Vaikka jotkut amerikkalaiset ylvästelevätkin mielellään korkeammalla työmoraalillaan, epäsuhta Yhdysvaltain ja Euroopan välillä ei aina ole ollut näin suuri.

1970-luvun puoliväliin saakka kummallakin puolella Atlanttia tehtiin suunnilleen sama määrä työtunteja. Siitä eteenpäin amerikkalaiset ovat työskennelleet osapuilleen samaan tahtiin, kun taas länsieurooppalaiset alkoivat tehdä töitä vuosi vuodelta vähemmän.

Jos Länsi-Eurooppa kaipaa selitystä siihen, miksi mantereen taloudellinen kasvu laahaa jäljessä Yhdysvalloista, ei sitä tarvitse haeskella kauempaa.

Keskimääräisten työtuntien lukumäärä henkeä kohden riippuu useista tekijöistä: työvoiman osallistumisasteesta, vapaapäivien määrästä ja ”normaalin" (lomattoman) työviikon aikana tehtyjen työtuntien määrästä.

Yhdysvaltain sekä toisaalta Ranskan ja Saksan välinen ero selittyy käytännössä kokonaan kahdella ensiksi mainitulla tekijällä, joista kummankin painoarvo on suunnilleen sama.

Alhaisempi työvoiman osallistumisaste selittää siis puolet erosta ja työssä käyvien pidemmät lomat puolestaan loput.

Loma-ajan suuri merkitys tulee tuskin yllätyksenä kenellekään, joka on kokenut Euroopan kaupunkien tyhjyyden elokuussa, kolmen viikon lomat pyhien välipäivinä huhti- ja toukokuussa Ranskassa ja Italiassa, saksalaisten kaupunkien iltapäiväruuhkat perjantaisin sekä hiihtokeskuksissa helmikuussa talvilomien aikaan vallitsevan tungoksen.

Yhden näkemyksen mukaan amerikkalaisia pidetään (ja he myös mielellään näkevät itsensä) kalvinistisina työnarkomaaneina, kun taas eurooppalaiset ajattelevat mielellään, että he osaavat nauttia elämästä.

Yhdysvalloissa työskentelevänä eurooppalaisena myönnän pitäväni tuntuvasti enemmän lomia kuin amerikkalaiset kollegani. Tässä "kulttuurisessa" selityksessä voi siis piillä totuuden jyvä. Mutta miksi ilmiö alkoi näkyä vasta vuonna 1973?

Toisen selityksen mukaan syynä ovat tuloverot, jotka ovat todellakin nousseet merkittävästi Euroopassa 1970-luvun jälkeen, kun sen sijaan Yhdysvalloissa ne ovat laskeneet 1980-luvun alusta lähtien. Tuloverotus vaikuttaa varmasti työntekohalukkuuteen.

Verot eivät kenties vähennä paljoakaan perheen pääasiallisen (tyypillisesti miespuolisen) elättäjän työtunteja, mutta ne vaikuttavat naisten osallistumiseen työvoimaan.

Sillä miksi tehdä töitä, jos nettopalkka riittää juuri ja juuri lastenhoidon ja kotitalousavun kustantamiseen?

Tutkimukset, jotka koskevat verotuksen muutosten vaikutusta työvoiman tarjontaan, viittaavat siihen, että Yhdysvaltain ja Euroopan (erityisesti Ranskan ja Saksan) väliseen valtavaan kuiluun on vielä jokin muu selitys.

Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä eläkejärjestelmien rakenne on selkeästi yksi keskeinen tekijä. Euroopassa oli ja on yhä edelleen huomattavasti edullisempaa siirtyä eläkkeelle varhaisemmin kuin USA:ssa.

Mikä pitäisi hiukan yli 60-vuotiaan ranskalaisen tai italialaisen tänään töissä, jos hänellä on ollut mahdollisuus jäädä 1990-luvulla eläkkeelle 55-vuotiaana ansaiten 80 prosenttia tai enemmän viimeisestä palkastaan? Naiset siirtyivät eläkkeelle tätäkin nuorempina.

1980- ja 1990-luvuilla monet eurooppalaiset ammattiliitot vastasivat kasvavaan työttömyyteen omaksumalla politiikan, jossa ihmisiä kannustettiin työskentelemään vähemmän, jotta työtä riittäisi kaikille.

Toisin sanoen ihmisten työaikaa vähennettiin (heidän lomiaan lisättiin) työllisyyden kohottamiseksi.

Ongelma on, että työstä saadun korvauksen kokonaismäärä ei laskenut samassa suhteessa. Tämä johti tuntipalkkojen kasvuun.

Alhaisempi tuottavuus ja korkeammat työvoimakustannukset yksikköä kohden vähensivät yritysten halukkuutta palkata työntekijöitä. Euroopan työttömyys jäi pysyvästi korkeammalle tasolle kuin Yhdysvalloissa.

Nykyiset keskustelut Euroopan talouskasvusta ovat tulvillaan peitesanoja, kuten "tietoyhteiskunta", "tekninen kehitys" ja " koulutukseen satsaaminen".

Eurooppalaiset tarvitsevat totisesti jotakin korvaamaan lyhyen työuransa, joka on lisäksi täynnä lomia. Valtaosa tästä keskustelusta on kuitenkin "poliittista korrektiutta”.

Tuntuu paremmalta kertoa eurooppalaisille, että mantereen kasvu laahaa koska emme vielä elä riittävässä tietoyhteiskunnassa, kuin viitata lomien ja talouskasvun yhteyteen.

Eurooppalaiset ovat taipuvaisia asettamaan lomat kasvun edelle. Henkilökohtaisesti pidän suunnattoman mielelläni enemmän lomia.

En kuitenkaan voi enkä aio valittaa, jos tuloni eivät kasva yhä nopeammin ja nopeammin.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian kallis asuminen jakaa sukupolvet voittajiin ja häviäjiin

    2. 2

      Lehti: Hatchimals-hulluus iski - kirjailija osti hittileluja 20 000 dollarilla

    3. 3

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    4. 4

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    5. 5

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    6. 6

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    7. 7

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    8. 8

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    9. 9

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    10. 10

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      Näkökulma: Liian kallis asuminen jakaa sukupolvet voittajiin ja häviäjiin

    3. 3

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    4. 4

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    5. 5

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    8. 8

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    9. 9

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    10. 10

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    8. 8

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    9. 9

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    10. 10

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    11. Näytä lisää