Eurooppa lomalla

Keskimääräinen 15–25-vuotiaiden työaika Ranskassa ja Saksassa on työtunneissa mitattuna noin 50 prosenttia pienempi kuin Yhdysvalloissa. Muut Euroopan maat (esimerkiksi Italia ja Espanja) sijoittuvat ääripäiden väliin.

Vaikka jotkut amerikkalaiset ylvästelevätkin mielellään korkeammalla työmoraalillaan, epäsuhta Yhdysvaltain ja Euroopan välillä ei aina ole ollut näin suuri.

1970-luvun puoliväliin saakka kummallakin puolella Atlanttia tehtiin suunnilleen sama määrä työtunteja. Siitä eteenpäin amerikkalaiset ovat työskennelleet osapuilleen samaan tahtiin, kun taas länsieurooppalaiset alkoivat tehdä töitä vuosi vuodelta vähemmän.

Jos Länsi-Eurooppa kaipaa selitystä siihen, miksi mantereen taloudellinen kasvu laahaa jäljessä Yhdysvalloista, ei sitä tarvitse haeskella kauempaa.

Keskimääräisten työtuntien lukumäärä henkeä kohden riippuu useista tekijöistä: työvoiman osallistumisasteesta, vapaapäivien määrästä ja ”normaalin" (lomattoman) työviikon aikana tehtyjen työtuntien määrästä.

Yhdysvaltain sekä toisaalta Ranskan ja Saksan välinen ero selittyy käytännössä kokonaan kahdella ensiksi mainitulla tekijällä, joista kummankin painoarvo on suunnilleen sama.

Alhaisempi työvoiman osallistumisaste selittää siis puolet erosta ja työssä käyvien pidemmät lomat puolestaan loput.

Loma-ajan suuri merkitys tulee tuskin yllätyksenä kenellekään, joka on kokenut Euroopan kaupunkien tyhjyyden elokuussa, kolmen viikon lomat pyhien välipäivinä huhti- ja toukokuussa Ranskassa ja Italiassa, saksalaisten kaupunkien iltapäiväruuhkat perjantaisin sekä hiihtokeskuksissa helmikuussa talvilomien aikaan vallitsevan tungoksen.

Yhden näkemyksen mukaan amerikkalaisia pidetään (ja he myös mielellään näkevät itsensä) kalvinistisina työnarkomaaneina, kun taas eurooppalaiset ajattelevat mielellään, että he osaavat nauttia elämästä.

Yhdysvalloissa työskentelevänä eurooppalaisena myönnän pitäväni tuntuvasti enemmän lomia kuin amerikkalaiset kollegani. Tässä "kulttuurisessa" selityksessä voi siis piillä totuuden jyvä. Mutta miksi ilmiö alkoi näkyä vasta vuonna 1973?

Toisen selityksen mukaan syynä ovat tuloverot, jotka ovat todellakin nousseet merkittävästi Euroopassa 1970-luvun jälkeen, kun sen sijaan Yhdysvalloissa ne ovat laskeneet 1980-luvun alusta lähtien. Tuloverotus vaikuttaa varmasti työntekohalukkuuteen.

Verot eivät kenties vähennä paljoakaan perheen pääasiallisen (tyypillisesti miespuolisen) elättäjän työtunteja, mutta ne vaikuttavat naisten osallistumiseen työvoimaan.

Sillä miksi tehdä töitä, jos nettopalkka riittää juuri ja juuri lastenhoidon ja kotitalousavun kustantamiseen?

Tutkimukset, jotka koskevat verotuksen muutosten vaikutusta työvoiman tarjontaan, viittaavat siihen, että Yhdysvaltain ja Euroopan (erityisesti Ranskan ja Saksan) väliseen valtavaan kuiluun on vielä jokin muu selitys.

Yli 50-vuotiaiden ikäryhmässä eläkejärjestelmien rakenne on selkeästi yksi keskeinen tekijä. Euroopassa oli ja on yhä edelleen huomattavasti edullisempaa siirtyä eläkkeelle varhaisemmin kuin USA:ssa.

Mikä pitäisi hiukan yli 60-vuotiaan ranskalaisen tai italialaisen tänään töissä, jos hänellä on ollut mahdollisuus jäädä 1990-luvulla eläkkeelle 55-vuotiaana ansaiten 80 prosenttia tai enemmän viimeisestä palkastaan? Naiset siirtyivät eläkkeelle tätäkin nuorempina.

1980- ja 1990-luvuilla monet eurooppalaiset ammattiliitot vastasivat kasvavaan työttömyyteen omaksumalla politiikan, jossa ihmisiä kannustettiin työskentelemään vähemmän, jotta työtä riittäisi kaikille.

Toisin sanoen ihmisten työaikaa vähennettiin (heidän lomiaan lisättiin) työllisyyden kohottamiseksi.

Ongelma on, että työstä saadun korvauksen kokonaismäärä ei laskenut samassa suhteessa. Tämä johti tuntipalkkojen kasvuun.

Alhaisempi tuottavuus ja korkeammat työvoimakustannukset yksikköä kohden vähensivät yritysten halukkuutta palkata työntekijöitä. Euroopan työttömyys jäi pysyvästi korkeammalle tasolle kuin Yhdysvalloissa.

Nykyiset keskustelut Euroopan talouskasvusta ovat tulvillaan peitesanoja, kuten "tietoyhteiskunta", "tekninen kehitys" ja " koulutukseen satsaaminen".

Eurooppalaiset tarvitsevat totisesti jotakin korvaamaan lyhyen työuransa, joka on lisäksi täynnä lomia. Valtaosa tästä keskustelusta on kuitenkin "poliittista korrektiutta”.

Tuntuu paremmalta kertoa eurooppalaisille, että mantereen kasvu laahaa koska emme vielä elä riittävässä tietoyhteiskunnassa, kuin viitata lomien ja talouskasvun yhteyteen.

Eurooppalaiset ovat taipuvaisia asettamaan lomat kasvun edelle. Henkilökohtaisesti pidän suunnattoman mielelläni enemmän lomia.

En kuitenkaan voi enkä aio valittaa, jos tuloni eivät kasva yhä nopeammin ja nopeammin.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      ”Alkaako miesten katoaminen työvoimasta jo lapsuudessa?”

    2. 2

      Brittilehti hehkuttaa suomalaista perustulokokeilua – ongelmia kaksi

    3. 3

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    4. 4

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    5. 5

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    6. 6

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    7. 7

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    8. 8

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    9. 9

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    10. 10

      Näin huippukykyjä houkutellaan: yhdeksän erikoista työsuhde-etua

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nyt puhuu Go! Aviationin ex-työntekijä: Syttyi käsittämätön ilmiriita

    2. 2

      Merkel kuittaili Trumpille iPhoneista ja saksalaisautoista

    3. 3

      Uutissuomalainen: Finlayson suuttui uusnatsistisen verkkokaupan myynnistä

    4. 4

      Näkökulma: Sijoittajalla huolestuttavan houkuttelevat tulevaisuuden näkymät

    5. 5

      Ikea pahoittelee mokaansa – israelilaiskatalogi esittelee kotia ilman naisia ja tyttöjä

    6. 6

      Sunnuntaisuomalainen: Pimeä passikauppa näkyy Suomessa

    7. 7

      Näin korkojen nousu näkyisi asuntomarkkinoilla – iskisi ensin pieniin asuntoihin

    8. 8

      Kommentti: EK mullisti Suomen – ja antoi ”syötön Sdp:n lapaan”

    9. 9

      Kerrostaloasuntojen rakentamisessa hurja tahti – kuin 1970-luvun maaltamuuton aikaan

    10. 10

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      ”Kesämökkejä alkaa olla riesaksi asti” – FK ei halua, että omaisuutta pantataan perinnöksi

    5. 5

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    6. 6

      Asuntokaupan 10 vaaran merkkiä – näin vältät astumasta miinaan

    7. 7

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    8. 8

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    9. 9

      Julkkisten rahoittaman lentoyhtiön kassasta katosi satoja tuhansia euroja – hakeutuu nyt konkurssiin

    10. 10

      Kuin bensaa ostaisi: Forssassa aloittaa myyjätön kauppa

    11. Näytä lisää