Kilpailukykyä ja kilpailupolitiikkaa kehitettävä tasapainoisesti

Globalisaation tuomat nopeat muutokset ja syvenevä talousintegraatio asettavat Suomessa sekä kilpailupolitiikalle että kilpailukyvystä huolehtimiselle uusia haasteita. Molempien osalta kansalliset rajat ovat menettäneet merkityksensä.

Talouden kansainvälistyminen on perustunut kaupan ja investointien vapauttamiseen. Teollinen tuotanto sijoittuu maihin, joissa tuotantokustannusten edullisuus ja osaava työvoiman tarjoavat parhaat edellytykset tuotannolle. Myös suomalaiset yritykset ovat oppineet hyödyntämään globalisaation etuja siirtämällä nopeasti toimintaansa maasta toiseen.

Elinkeinopolitiikalla on pyritty huolehtimaan siitä, että yrityksillä olisi kansainvälisesti vertailukelpoiset edellytykset parantaa kilpailukykyään. Tärkeitä osa-alueita ovat teknologiapolitiikka, koulutuspolitiikka, yritysten kansainvälistymisen edistäminen, kilpailupolitiikka sekä yritys- ja pääomarahoituksen turvaaminen.

Kilpailupolitiikka on viime vuosina kehittynyt ja johdonmukaisesti kansainvälistynyt. Kansallisen kilpailupolitiikan voidaan lopullisesti katsoa menettäneen merkityksensä Suomessa viimeistään 1. toukokuuta, jolloin Euroopan unionin kilpailupolitiikan uudistus tuli voimaan.

Uudistus poisti Suomen kansallisen kilpailulainsäädännön ja EY:n kilpailusääntöjen erot. Tämä on osa johdonmukaista ja syvenevää talousintegraatiota.

Suomalaisille yrityksille on siten luotu koko EU:n alueen kattava, yhtenäinen kilpailuoikeudellinen toimintaympäristö.

Talouden kansainvälistyminen ei ole vähentänyt, vaan pikemminkin korostanut kansallisten toimenpiteiden merkitystä kilpailukyvystä huolehdittaessa.

Esimerkiksi kesäkuussa julkistetun Suomi maailmantaloudessa -selvityksen väliraportin suositukset ovat mitä suurimmassa määrin luonteeltaan kansallisia.

Väliraportissa suositellaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan voimavarojen lisäämistä, julkisten pääomasijoitusten suuntaamista siemenrahoitukseen ja kasvuyrityksiin, ulkomaisten pääomasijoitusten verokohtelun muuttamista, ulkomaisten osaajien työllistymisen edistämistä sekä työn verotuksen alentamista.

Tällaisten kilpailukykyä tukevien toimien käyttäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Kilpailupolitiikka ja kilpailukykyä tukeva elinkeinopolitiikka törmäävät helposti toisiinsa. Kilpailun tehostaminen ja kilpailukyvystä huolehtiminen on usein koettu toisilleen vastakkaisiksi. Elinkeinopolitiikka mielletään usein vain tukipolitiikaksi, joka vääristää kilpailua.

Yhtenäiset kilpailusäännöt ovat olleet yksi EU:n toiminnan kulmakivistä, jonka vartijana Euroopan komissio on toiminut. Kilpailusääntöjen tarkoituksena on turvata terve ja toimiva talouskilpailu. Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat olleet avainasemassa.

Suomessa on sopeuduttu tiukkaan eurooppalaiseen kilpailupolitiikkaan hyvin. Tutkittavana olevat kartelliepäilyt ovat osoitus suomalaisen kilpailupolitiikan tehokkuudesta. On välttämätöntä, että tiukoista kilpailusäännöistä ja niiden tehokkaasta valvonnasta pidetään kiinni niin Suomessa kuin koko Euroopassa.

Keskeinen osa kilpailupolitiikkaa on kilpailun vääristymiseen johtavien valtion varoista myönnettyjen tukien kieltäminen siltä osin kuin vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Liian tiukka kilpailupolitiikka saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia globaalissa kilpailussa. Kilpailussa menestyminen edellyttää yhä läheisempää julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan ja yritysten yhteistyötä.

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara arvioi (Taloussanomat 29. kesäkuuta) EU:nliian tiukan kilpailupolitiikan ja toimintaa rajoittavien sääntelyn hidastavan innovaatioiden kaupallistamista ja heikentävän siten Euroopan kilpailukykyä. Tämä on tärkeä huomio, koska pelkästään kansainvälisesti kilpailukykyiset yliopistot eivät Suomessakaan riitä turvaamaan kilpailukykyä, ellei korkealaatuisia tutkimustuloksia kyetä yrityksissä hyödyntämään.

Kilpailupolitiikan uudistusten myötä Suomi ei voi enää omilla toimillaan päättää, millaista kilpailupolitiikkaa Suomessa harjoitetaan. Kansallista kilpailukykyä tukevat toimet on toteutettava siten, että julkisen vallan toimet eivät ole ristiriidassa EU:n kilpailusääntöjen kanssa. Kaavaillut toimet ovat sellaisia, etteivät ne aiheuta ongelmia.

Keskeisimmät kysymykset liittynevät julkisen tuen käyttöön. Euroopan kilpailijat tulevat panostamaan julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöhön. Tämän vuoksi nykyisiä EU:n kilpailusääntöjä on tarvittaessa arvioitava uudelleen. Tehokas kilpailu sisämarkkinoilla ei riitä, kun suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten on haettava kasvua maailmanlaajuisilta markkinoilta.

Osaamisen ja korkean teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa. Kilpailupolitiikka ei saa olla esteenä kansainvälistymisen vaatiman teknologia- ja liiketoimintaosaamisen kehittämiselle.

Tämä edellyttää avointa keskustelua siitä, mihin julkista rahoitusta voidaan käyttää. Euroopan heikkoutena on ollut vanhojen ja kilpailukykynsä menettäneiden rakenteiden tukeminen. Julkisia voimavaroja on uskallettava kohdistaa menestystarinoiden tukemiseen.

Globalisaation edetessä on syytä arvioida, miten hyvin nykyiset EU:n kilpailusäännöt turvaavat eurooppalaisten yritysten kansainvälisen kilpailuaseman.

Valtiotukipolitiikan uudistaminen kilpailukykyä tukevaksi onkin yksi EU:n lähivuosien suurimpia haasteita. Kilpailupolitiikan ja elinkeinopolitiikan välillä on tämän vuoksi jatkuvasti haettava järkevää tasapainoa.

Kirjoittaja toimii elinkeinopolitiikasta ja lainsäädännöstä vastaavana johtajana Keskuskauppakamarissa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    2. 2

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    3. 3

      Tesla aikoo rakentaa jopa kolme uutta jättitehdasta – Suomen saumat paranivat?

    4. 4

      Viro aikoo korottaa olutveroa 70 % parhaaseen myyntiaikaan – Olvia jännittää

    5. 5

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    6. 6

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    7. 7

      Asumisunelmat karkaavat: ”Monet yksinäiset vanhukset ovat loukussa”

    8. 8

      Kelan omat työntekijät huolestuivat ruuhkista: ”Jälleen yksi varoittava esimerkki”

    9. 9

      Miljoonahankkeen neuvonantaja paljastaa 5 vinkkiä menestykseen

    10. 10

      Siwojen ja Valintatalojen yt:t päättyivät: 51 kauppaa lopettaa, 206 työpaikkaa katoaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    3. 3

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    4. 4

      Karu arvio öljystä: Jos toukokuussa ei tapahdu, romahdus uhkaa

    5. 5

      Kommentti: Toisille pian 200 e/kk enemmän – Lindströmin eläketuki on epäreilu

    6. 6

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    7. 7

      10 hankalaa kysymystä työhaastatteluista – ja mitä niillä haetaan

    8. 8

      Donald Trumpin ”talvipalatsi” on huikean kallis eliittiklubi – katso hulppeat kuvat kartanosta

    9. 9

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    10. 10

      Siwojen ja Valintatalojen yt:t päättyivät: 51 kauppaa lopettaa, 206 työpaikkaa katoaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    3. 3

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    4. 4

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    5. 5

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    6. 6

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    7. 7

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    8. 8

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Pian voi alkaa hakea uutta eläketukea – 760 e/kk

    11. Näytä lisää