Valikko

Kilpailukykyä ja kilpailupolitiikkaa kehitettävä tasapainoisesti

Globalisaation tuomat nopeat muutokset ja syvenevä talousintegraatio asettavat Suomessa sekä kilpailupolitiikalle että kilpailukyvystä huolehtimiselle uusia haasteita. Molempien osalta kansalliset rajat ovat menettäneet merkityksensä.

Talouden kansainvälistyminen on perustunut kaupan ja investointien vapauttamiseen. Teollinen tuotanto sijoittuu maihin, joissa tuotantokustannusten edullisuus ja osaava työvoiman tarjoavat parhaat edellytykset tuotannolle. Myös suomalaiset yritykset ovat oppineet hyödyntämään globalisaation etuja siirtämällä nopeasti toimintaansa maasta toiseen.

Elinkeinopolitiikalla on pyritty huolehtimaan siitä, että yrityksillä olisi kansainvälisesti vertailukelpoiset edellytykset parantaa kilpailukykyään. Tärkeitä osa-alueita ovat teknologiapolitiikka, koulutuspolitiikka, yritysten kansainvälistymisen edistäminen, kilpailupolitiikka sekä yritys- ja pääomarahoituksen turvaaminen.

Kilpailupolitiikka on viime vuosina kehittynyt ja johdonmukaisesti kansainvälistynyt. Kansallisen kilpailupolitiikan voidaan lopullisesti katsoa menettäneen merkityksensä Suomessa viimeistään 1. toukokuuta, jolloin Euroopan unionin kilpailupolitiikan uudistus tuli voimaan.

Uudistus poisti Suomen kansallisen kilpailulainsäädännön ja EY:n kilpailusääntöjen erot. Tämä on osa johdonmukaista ja syvenevää talousintegraatiota.

Suomalaisille yrityksille on siten luotu koko EU:n alueen kattava, yhtenäinen kilpailuoikeudellinen toimintaympäristö.

Talouden kansainvälistyminen ei ole vähentänyt, vaan pikemminkin korostanut kansallisten toimenpiteiden merkitystä kilpailukyvystä huolehdittaessa.

Esimerkiksi kesäkuussa julkistetun Suomi maailmantaloudessa -selvityksen väliraportin suositukset ovat mitä suurimmassa määrin luonteeltaan kansallisia.

Väliraportissa suositellaan muun muassa tutkimus- ja kehitystoiminnan voimavarojen lisäämistä, julkisten pääomasijoitusten suuntaamista siemenrahoitukseen ja kasvuyrityksiin, ulkomaisten pääomasijoitusten verokohtelun muuttamista, ulkomaisten osaajien työllistymisen edistämistä sekä työn verotuksen alentamista.

Tällaisten kilpailukykyä tukevien toimien käyttäminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Kilpailupolitiikka ja kilpailukykyä tukeva elinkeinopolitiikka törmäävät helposti toisiinsa. Kilpailun tehostaminen ja kilpailukyvystä huolehtiminen on usein koettu toisilleen vastakkaisiksi. Elinkeinopolitiikka mielletään usein vain tukipolitiikaksi, joka vääristää kilpailua.

Yhtenäiset kilpailusäännöt ovat olleet yksi EU:n toiminnan kulmakivistä, jonka vartijana Euroopan komissio on toiminut. Kilpailusääntöjen tarkoituksena on turvata terve ja toimiva talouskilpailu. Euroopan kilpailukyvyn vahvistamisessa tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat olleet avainasemassa.

Suomessa on sopeuduttu tiukkaan eurooppalaiseen kilpailupolitiikkaan hyvin. Tutkittavana olevat kartelliepäilyt ovat osoitus suomalaisen kilpailupolitiikan tehokkuudesta. On välttämätöntä, että tiukoista kilpailusäännöistä ja niiden tehokkaasta valvonnasta pidetään kiinni niin Suomessa kuin koko Euroopassa.

Keskeinen osa kilpailupolitiikkaa on kilpailun vääristymiseen johtavien valtion varoista myönnettyjen tukien kieltäminen siltä osin kuin vaikuttavat jäsenvaltioiden väliseen kauppaan. Liian tiukka kilpailupolitiikka saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia globaalissa kilpailussa. Kilpailussa menestyminen edellyttää yhä läheisempää julkisen tutkimus- ja kehitystoiminnan ja yritysten yhteistyötä.

Tekesin pääjohtaja Veli-Pekka Saarnivaara arvioi (Taloussanomat 29. kesäkuuta) EU:nliian tiukan kilpailupolitiikan ja toimintaa rajoittavien sääntelyn hidastavan innovaatioiden kaupallistamista ja heikentävän siten Euroopan kilpailukykyä. Tämä on tärkeä huomio, koska pelkästään kansainvälisesti kilpailukykyiset yliopistot eivät Suomessakaan riitä turvaamaan kilpailukykyä, ellei korkealaatuisia tutkimustuloksia kyetä yrityksissä hyödyntämään.

Kilpailupolitiikan uudistusten myötä Suomi ei voi enää omilla toimillaan päättää, millaista kilpailupolitiikkaa Suomessa harjoitetaan. Kansallista kilpailukykyä tukevat toimet on toteutettava siten, että julkisen vallan toimet eivät ole ristiriidassa EU:n kilpailusääntöjen kanssa. Kaavaillut toimet ovat sellaisia, etteivät ne aiheuta ongelmia.

Keskeisimmät kysymykset liittynevät julkisen tuen käyttöön. Euroopan kilpailijat tulevat panostamaan julkisen sektorin ja yritysten yhteistyöhön. Tämän vuoksi nykyisiä EU:n kilpailusääntöjä on tarvittaessa arvioitava uudelleen. Tehokas kilpailu sisämarkkinoilla ei riitä, kun suomalaisten ja muiden eurooppalaisten yritysten on haettava kasvua maailmanlaajuisilta markkinoilta.

Osaamisen ja korkean teknologian hyödyntäminen ovat avainasemassa. Kilpailupolitiikka ei saa olla esteenä kansainvälistymisen vaatiman teknologia- ja liiketoimintaosaamisen kehittämiselle.

Tämä edellyttää avointa keskustelua siitä, mihin julkista rahoitusta voidaan käyttää. Euroopan heikkoutena on ollut vanhojen ja kilpailukykynsä menettäneiden rakenteiden tukeminen. Julkisia voimavaroja on uskallettava kohdistaa menestystarinoiden tukemiseen.

Globalisaation edetessä on syytä arvioida, miten hyvin nykyiset EU:n kilpailusäännöt turvaavat eurooppalaisten yritysten kansainvälisen kilpailuaseman.

Valtiotukipolitiikan uudistaminen kilpailukykyä tukevaksi onkin yksi EU:n lähivuosien suurimpia haasteita. Kilpailupolitiikan ja elinkeinopolitiikan välillä on tämän vuoksi jatkuvasti haettava järkevää tasapainoa.

Kirjoittaja toimii elinkeinopolitiikasta ja lainsäädännöstä vastaavana johtajana Keskuskauppakamarissa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    4. 4

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    5. 5

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    6. 6

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    7. 7

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    8. 8

      Konkurssin riskistä varoittanut Takoma romahti pörssissä

    9. 9

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    10. 10

      ”Kreikka voi palata lainamarkkinoille vuonna 2018”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    6. 6

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    7. 7

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    8. 8

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    9. 9

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    10. 10

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää