Valikko

Euroopassa äänestetäänEU:n uudesta perustuslaista

Pitkään valmisteltu Euroopan unionin uusi perustuslaki saatiin valmiiksi, ja se hyväksyttiin Brysselin huippukokouksessa kesäkuussa. EU-maiden johtajien hyväksyntä ei riitä, vaan se vasta aloitti pitkän prosessin.

Kaikkien jäsenmaiden pitää allekirjoittaa uusi perustuslaki lokakuun 29. päivään mennessä. Sen jälkeen laki on kahden vuoden kuluessa vielä ratifioitava eli hyväksyttävä kaikissa jäsenmaissa joko parlamentissa tai kansanäänestyksellä.

Tällä hetkellä on selvää, että kansanäänestys järjestetään ainakin yhdeksässä jäsenmaassa. Viimeksi kansanäänestyksen järjestämisestä ilmoitti Ranskan presidentti Jacques Chirac. Hänen mielestään kansanäänestys on järjestettävä, ja kansalaisten on saatava sanoa mielipiteensä, koska EU:n uusi perustuslaki koskee suoraan ranskalaisia.

Kansanäänestys tullaan järjestämään muun muassa Britanniassa, Espanjassa, Irlannissa ja Tanskassa. Tähän mennessä ainoastaan Saksa, Kreikka, Latvia ja Malta ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio järjestää kansanäänestystä.

Suomessa mahdollisesta kansanäänestyksestä päätetään tulevana syksynä. Pääministeri Matti Vanhanen (kesk.) on luvannut kertoa oman kantansa jo loppukesän aikana. On hyvin todennäköistä, että myös suomalaiset pääsevät äänestämään EU:n uudesta perustuslaista. Jo ennen Ranskan päätöstä suomalaiset olivat kääntymässä kansanäänestyksen kannalle. Iltalehden heinäkuun alussa teettämän kyselyn mukaan niukka enemmistö vastanneista halusi, että EU:n perustuslaista järjestettäisiin kansanäänestys.

Nihkeimmin kansanäänestykseen on suhtauduttu kokoomuksessa. Puolueen entinen puheenjohtaja Ville Itälä ennakoi kuitenkin jo keväällä Taloussanomien haastattelussa, että Britannian päätös järjestää kansanäänestys voi johtaa siihen, että perustuslaista äänestetään kaikissa EU:n jäsenmaissa.

Kansanäänestyksen kannattajat perustelevat kantaansa demokratialla. Esimerkiksi kansanedustaja Heidi Hautala (vihr.) uskoi Helsingin Sanomissa torstaina olleessa haastattelussa, että Ranskan päätöksestä tullaan ottamaan mallia yhä useammissa EU-maissa. Hautalan mukaan demokratian aalto tulee leviämään maasta toiseen.

Kannattajien mielestä kansanäänestyksessä on nimenomaan kysymys uudesta perustuslaista eikä mistään muusta. Kansanäänestyksen varauksellisemmin suhtautuvien mielestä kansa äänestää aivan muusta kuin perustuslain hyväksymisestä. Perustuslain sijaan äänestäjien pelätään ottavan kantaa esimerkiksi EU-jäsenyyteen, hallituksen suosioon, Irakin sotaan tai EU:n maatalouspolitiikkaan.

Uuden perustuslain voimaantulo vaatii kaikkien jäsenmaiden hyväksynnän. On hyvin mahdollista, ettei sopimus mene läpi kaikissa kansanäänestyksissä. Jäsenmailla ja niiden kansalaisilla pitää olla jo ennen äänestystä selvillä, mitä siitä seuraa ja miten tällaisessa tilanteessa toimitaan. Voiko monta vuotta valmisteltu perustuslaki kaatua kokonaan esimerkiksi siihen, että Irlannissa perustuslain vastustajat voittaisivat niukasti.

Kansanäänestys voi olla joko neuvoa antava tai sitova. Sitovuuden asteesta huolimatta suora kansanäänestys on kansanvallan järein ase. Demokratiaan kuuluu, että jos kansalta kysytään mielipidettä, niin sitä pitää kuuntelun lisäksi myös kuulla. Jos tarkoituksena ei olekaan kuulla, niin silloin ei pidä myöskään kysyä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      Coca-Cola saa uuden toimitusjohtajan – tehtävä selvä

    3. 3

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    4. 4

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    5. 5

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    6. 6

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Luulitko Helsinkiä kalliiksi? Tämä vertailu todistaa toisin

    9. 9

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    10. 10

      ”Kreikka voi palata lainamarkkinoille vuonna 2018”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    3. 3

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    4. 4

      Länsimetro valmis liikenteelle aikaisintaan huhtikuussa – Matinkylään yhteys kesäkuussa

    5. 5

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    6. 6

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    7. 7

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    8. 8

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    9. 9

      S-ryhmä joutui myrskynsilmään – turkiskohussa kyse on neljästä tuotteesta

    10. 10

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää