Miksi yhteiskuntatiede ei vastaa?

Taloussanomien toimituspäällikkö Tapani Pitzen kysyi 12.8. kolumnissaan, mihin yhteiskuntatieteitä tarvitaan. Pitzen peräänkuulutti nykyistä vilkkaampaa keskustelua yhteiskuntamme tulevaisuudesta.

Pitzenin kritiikki osuu kieltämättä arkaan paikkaan. On pakko myöntää, että useimmat tutkijat näpertelevät omilla pienillä hiekkalaatikoillaan oman traditionsa puitteissa. Vain harvat uskaltavat astua oman asiantuntemuksensa ulkopuolelle ja rikkoa tieteiden välisiä rajoja.

Yhteiskuntatieteiden nykytilanne on erityisen oireellinen, kun katsomme ajassa hieman taaksepäin. Esimerkiksi 1960- ja 1970-lukujen muotitieteellä sosiologialla oli aikanaan tosiasiallista vaikutusvaltaa yhteiskuntapoliittisessa päätöksenteossa. Sosiologit keskustelivat, ja heitä myös kuunneltiin, kun nopeasti urbanisoituva Suomi alkoi rakentaa sosiaalisiin tulonsiirtoihin perustuvaa hyvinvointivaltiota.

Mikä on siis muuttunut? OECD-maista Suomi työllistää eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen erikoistunutta työvoimaa. Vaikka yhteiskuntatieteet ovat aina jääneet rahanjaossa niin sanottujen kovien tieteiden jalkoihin, myös suomalaisen yhteiskunnan ja kulttuurin tutkimus on ainakin määrällisesti korkeammalla tasolla kuin koskaan.

Esimerkiksi Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on viime vuosikymmenen aikana tuottanut enemmän tulevaisuutta visioivia raportteja kuin yksi tutkija kykenee järkevästi sulattamaan. Tietokirjoihin erikoistuneita kaupallisia pienkustantamoita riittää, väitöskirjoja tehtaillaan vuosi vuodelta enemmän, ja yliopistoilla ja tutkimuslaitoksilla on omat julkaisusarjansa.

Ehkä ongelma on siinä, että nykyisessä tiedon tulvassa on huudettava yhä kovempaa tullakseen kuulluksi. Muutoin hyvätkin ajatukset uhkaavat hukkua katkeamattomaan uutisvirtaan, jos ne ensin uutiskynnyksen edes ylittävät. Tämän seurauksena Pitzenin kaipaamia kirjoja pölyttynee hyllymetreittäin kirjastoissa.

Helsingin yliopiston luonnonmaantieteen professori Matti Seppälä muistutti Tieteessä tapahtuu -lehdessä, että Suomessa on noin 2 000 professoria, 10 000 muuta tutkijaa ja arviolta 4 000 väitöskirjan tekijää. Jos he kaikki kirjoittavat vain sivun verran yleistajuista tekstiä vuodessa, saamme 16 000 sivua tekstiä, jota vain harva lehti suostuu julkaisemaan ja vielä harvempi ihminen jaksaa lukea, Seppälä kirjoittaa.

Vaikka läheskään kaikkea tutkimusta ei voi eikä ole järkevää popularisoida, on helppoa päätellä, ettei omista tutkimustuloksista tiedottaminen ole mikään yksinkertainen tehtävä – kilpailu näkyvyydestä on kovaa.

Tutkimusrahoituksen realiteetit ovat oma ongelmansa. Erityisesti 1990-luvun kuluessa suomalainen yhteiskuntatiede kansainvälistyi. Nykyisin kansainvälisyyden vaatimus on lähtökohta etenkin Suomen Akatemian rahoittamille hankkeille. Käytännössä kaikki Akatemialle osoitettavat hakemukset on kirjoitettava englanniksi, ja tärkeimpien tutkimustulosten odotetaan ilmestyvän kansainvälisillä foorumeilla.

Tutkimustuloksista tiedottaminen sekä kotimaassa että kansainvälisesti ei sinänsä muodosta ristiriitaa. Ongelmallisempaa sen sijaan on, että kotimaisten julkaisujen heikko arvostus ei erityisemmin houkuttele osallistumaan ajankohtaiseen keskusteluun Suomessa.

Toinen ongelma-alue on jatkuvasti kiristynyt kilpailu tutkimusrahoituksesta. Rahoituksen saamisesta on järkevää kilpailla, mutta "hakemustieteeseen" erikoistuminen syö liikaa aikaa varsinaiselta tutkimukselta eikä edistä rakentavaan kansalaiskeskusteluun osallistumista.

Siinä missä professorin kuuluisi tehdä tutkimusta ja ideoida, nykyisin professorin päätehtävänä on hankkia ulkopuolista rahoitusta. Näin karrikoidusti suomalaisen sosiaalipsykologian uranuurtaja emeritusprofessori Antti Eskola kuvaili akateemisen maailman raadollisuutta Aamulehden haastattelussa.

Nuoremman tieteenharjoittajan silmin näen asian olevan juuri kuten Eskola sanoo. Omat professoriesimieheni ovat lähinnä rahoitusta järjesteleviä managereita, jotka delegoivat valtaosan tutkimuksesta nuoremmille kollegoilleen.

Tässä mallissa on enemmän huonoja kuin hyviä puolia. Sen sijaan, että professorit ohjaisivat alaisiaan kuin mestarit oppipoikiaan, todelliselle keskustelulle ei tunnu koskaan riittävän tarpeeksi aikaa. Juuri kun yhdestä rahoituksen hakukierroksesta on selvitty, pitääkin jo alkaa rakentaa strategiaa seuraavalle kierrokselle!

Kirjoittaja työskentelee tutkijana Tampereen yliopiston sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksessa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    4. 4

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    5. 5

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    6. 6

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    7. 7

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      Suomen Yrittäjien tutkimus: Enemmistö kannattaa paikallista sopimista - ja vastustaa työtä alle minimipalkan

    10. 10

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    4. 4

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    7. 7

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    8. 8

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    9. 9

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    10. 10

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää