Valikko

Sankariyhteiskuntatieteilijä

Kirjoitin pari viikkoa sitten siitä, mihin yhteiskuntatieteitä tarvitaan. Talouden ja yhteiskunnan rakenteet mullistuvat niin, että monia muitakin kuin heikompia hirvittää. Tästä huolimatta julkisuudessa yhteiskuntatieteet näyttävät vajonneen täydelliseen hiljaisuuteen. Toisin oli 1960- ja 1970-luvun rakennemuutoksen aikaan. Silloin maaltamuutosta, Ruotsiin lähdöstä ja teollistumisesta riitti puheenvuoroja ja pamfletteja kyllästymiseen saakka.

Kolumnista tuli jonkin verran palautetta, mutta ei tulvimalla. Viimeksi asiaan puuttui tämän viikon maanantaina sosiologian ja sosiaalipsykologian tutkija Pasi Pyöriä Tampereelta. Pyöriä myöntää ihmettelyni aiheelliseksi.

Yhteiskuntatieteisiin käytetään nyky-Suomessa valituksista huolimatta paljon enemmän voimavaroja kuin 30 vuotta sitten. Tutkijoita on paljon ja he tekevät tiukalla aikataululla tarkkaan rajattua tutkimustyötä, joka julkaistaan joko kotimaisissa ja nykyisin yhä useammin kansainvälisissä englanninkielisissä julkaisusarjoissa.

Pyöriän mukaan tutkijoiden kiire syntyy tehokkaasta tutkimusten rahoitusjärjestelmästä. Elääkseen tutkijoiden täytyy tehtailla hakemuksia ja painaa ulos projekteja toisensa perään mahdollisimman nopeasti. Keskustelut ja yhteenvetojen tekeminen jäävät ajankäytössä jalkoihin.

Pyöriä on varmasti oikeilla jäljillä. Myös yhteiskuntatieteessä sankaritutkijoiden aika on ohitse samalla tavalla kuin arkkitehtuurissa. Yksittäinen tutkija on pieni ratas suuressa koneistossa. Suomessa on 2 000 professoria ja 10 000 muuta tutkijaa. Se on paljon. Tutkimus on varmasti tehokasta jaa laadukasta, mutta...

Minusta voi hyvin kysyä: mikä on tällaisen yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkitys? Meidän runsaan, laadukkaan ja tehokkaan tutkimuksemme vaikutusmekanismi yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maailman muuttumiseen on rikki tai tuhoutunut.

Joku voi huomauttaa, että vakava tutkimus vaikuttaa perusteellisen virkamiestyöskentelyn ja harkitsevan suunnittelutyön kautta. Paskan marjat.

Nykyinen yhteiskunnallinen päätöksenteko on muuttunut yhä populistisemmaksi. Uudemmat päättäjät ovat yhä useammin imagoaan rakentavia julkkiksia, jotka tekevät linjauksensa julkisuuden paineiden mukaisesti. Toinen vallankäytön linja on talous. Tälläkään puolella vaikuttajat eivät seuraa korkeakoulujen julkaisusarjojen uutuuksia.

Vaikka sankariyhteiskuntatieteiljöiden aika voi olla ohi, minusta haikailu heidän peräänsä on hedelmällisintä, mitä tällä hetkellä voin keksiä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    5. 5

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    6. 6

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    7. 7

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    8. 8

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    9. 9

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    10. 10

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää