Valikko

Hyvienuutisten ystävä

Henkilö: Nordean pääekonomisti Juha Ahtola tietää, että oikea ennustaminenvaatii elämänkokemusta ja kykyä yhdistellä asioita. Taloudessakin on ensi talvenapaljon toivoa jäljellä. Merja Saarinen merja.saarinen@sanoma.fi Kuvat Anni Koponen
Nordean pääekonomistia Juha Ahtolaa harmittaa, kun televisio syytää synkkiä talousuutisia yt-neuvotteluista ja keskustelua hallitsevat uhkakuvia maalailevat pahanilmanlinnut.

Ei siksi, etteivätkö uutiset olisi totta, mutta kun hyvät asiat jäävät kertomatta ja suuri yleisö saa väärän käsityksen siitä, mitä taloudessa tosiasiassa tapahtuu. Kansa pysyy turhan pessimismin vallassa.

– Suurelle yleisölle on syntynyt kuva, että taloudessa on mennyt huonommin kuin on mennytkään, Ahtola tuskailee.

Puhuuko tässä nyt valtakunnan optimistisimpana pidetty ekonomisti, joka maanantaina 6.9. aikoo jälleen kertoa pankistaan Suomen optimistisimman talousennusteen?

Ahtola puistelee päätään.

– En ole optimisti, vaikka sitä leimaa minuun yritetään lyödä. Minähän päinvastoin olen ylpeä, jos löydän taloudesta uuden mörön, josta kukaan mukaan ei ole vielä huomannut varoittaa. Nuorempana minua pidettiin valtakunnan pessimistinä, Ahtola korjaa.

Sitä ei kuitenkaan käy kiistäminen, että Nordean ennusteet ovat useimmiten ennustaneet muita kovempaa kasvua. Ahtola muistuttaa, että nekin ovat usein jääneet jälkeen todellisuudesta. Muu ennustajakaarti on ollut vain vieläkin pessimistisempää.

Talouskeskustelua vaivaa Ahtolan mukaan historian painolastina se, että niin media kuin muutkin keskustelijat peilaavat Suomen taloutta edelleen vain isojen teollisuusyritysten kautta. Huomaamatta on jäänyt, että samaan aikaan kotimarkkina-, palvelu- ja pienyrityspuolella on mennyt jo pidempään erittäin hyvin.

– No, täytyy toivoa, että ihmiset kohta havahtuvat huomaamaan, että täällähän menee ihan hyvin, kun teollisuuskin on pääsemässä vauhtiin.

Nykyinen synkkyys ei kuitenkaan ole uusi ilmiö. Moniin muihin maihin verrattuna suomalaiset kuvittelevat aina elävänsä huonommassa talousympäristössä kuin missä he todellisuudessa elävät.

Tämä johtuu Ahtolan mielestä siitä, että toisin kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa, Suomessa talouskeskustelua käyvät aktiivisimmin julkisuudessa ennen kaikkea eri etujärjestöjen ja intressipiirien edustajat. Heillä on tapana esitellä asioita omien tarkoitusperiensä mukaan. Ennusteilla on perinteisesti haluttu saada aikaan talouspoliittisia päätöksiä.

– Silloin ei koskaan saa sanoa, että taloudessa menee hyvin vaan mieluummin hakea niitä heikkoja kohtia. Jos niitäkään ei ole, niin aina voi pohtia mahdollisia epävarmuuksia ja riskejä. Suomessa ei puhuta siitä, miten taloudessa menee vaan käännetään asia niin, että miten huonosti pian voi mennä.

Kyynikon rooli on Ahtolan mukaan toki helppo ottaa. Paljon haastavampaa olisi yrittää katsoa, miten niitä mahdollisia susia voisi väistää. Eikä vain huutaa, että siellä niitä susia on, katsokaa kuinka kauheaa.

Ettei vaan Ahtolakin ajaisi nyt omia tarkoitusperiään? Pankkimieshän haluaa selvästi vauhdittaa lainakauppaa maalailemalla valoisia suhdannenäkymiä. Ahtola kiistää epäilyt.

– Se olisi lyhyt tie. Luottotappiot kävisivät kalliimmiksi kuin vilkastunut lainananto, hän huomauttaa.

Vaikka turha pessimismi harmittaakin, Ahtola ei pelkää sen johtavan noidankehään, jossa kulutus hiljenisi ja investoinnit hiipuisivat.

– Pessimismi voi näkyä kuluttajien luottamuskyselyissä, mutta tosielämässä suomalainen kuluttaa sen minkä rahkeet kestävät eikä luottamuksen mukaan. Suuryrityksissäkään investointipäätöksiä ei tehdä julkisuudessa esitettyjen ennusteiden perusteella, mutta pienyrityksissä ne voivat toki aiheuttaa varovaisuutta, hän arvioi.

Nordean dealing-salissa, Helsingin Vallilassa paperi- ja lehtipinot Ahtolan työpöydällä ovat kasvaneet tavallistakin korkeammaksi, kun uusi suhdanne-ennuste on tekeillä.

Ahtola plaraa läpi lukemista odottavaa päivän annosta. Kotimaista ja kansainvälistä tietoa. Suosikki on Business Week, hän tunnustaa. Sen analyysit osuvat kohdalleen.

Ahtola korostaa, että ekonomistin ennuste ei synny tyhjiössä pelkkien tilastojen perusteella. Ei ole olemassa mitään kaavaa, jolla talouden kasvuennusteen voisi laskea. Ennustamisessa on ennen kaikkea kyse kyvystä yhdistellä asioita.

– Suurin haaste on erottaa, mikä osa tiedosta on lillukanvarsia, johon ei kannata takertua ja mikä tukevaa maata, jonka päällä kannattaa seistä.

Näkemyksen rakentaminen on myös yhteistyötä. Ahtolan vieressä dealing-salissa istuvat Nordean kaksi muuta Suomessa toimivaa ekonomistia, Reijo Heiskanen ja Mika Erkkilä. Kuuloetäisyydellä istuu pääanalyytikko Roger Wessman.

Dealing-salissa vallitsee aamun verkkainen rauha, kun Ahtola naputtaa tietokoneellaan viestiä pankin sisäisessä chatissa. Hän keskustelee Ruotsissa istuvan kollegansa kanssa juuri tulleesta teollisuustuotantoluvusta.

Vaikka Nordean 16 ekonomistia istuvatkin neljässä eri maassa, he muodostavat yhteisen tiimin, jossa vuoropuhelu on tiivistä. Ahtola on Nordean Suomen pääekonomisti.

Vaikka syvällisiä oppiristiriitoja ei Nordean ekonomistien välillä ole, tulkintaeroja on Ahtolan mukaan mahdotonta välttää. Ennuste on aina yhteinen näkemys, ja se puserretaan tälläkin kertaa kasaan mielipiteenvaihdon jälkeen.

Inhimilliset luonteenpiirteet eivät voi olla näkymättä. Jollain on luontainen taipumus kaivella enemmän myönteisiä puolia ja toisella taas enemmän huolestuttavia uhkia.

Ahtola uskoo esimerkiksi tuntevansa kontaktiensa ja kokemustensa ansiosta Yhdysvaltain taloutta sen verran hyvin, että pystyy tulkitsemaan amerikkalaiskuluttajien käyttäytymistä.

11.9.2001 Ahtola joutui keskelle New Yorkin terrori-iskua osallistuessaan World Trade Centerissä ekonomistikokoukseen. Se ei hänen mukaansa kuitenkaan vaikuttanut hänen analyyseihinsa, vaikka hän tietääkin monen amerikkalaiskollegan muuttuneen hetkessä optimistista pessimistiksi. Juostessaan pakoon iskun alta hän tajusi kuitenkin heti, että nyt oli tapahtumassa jotain, joka muuttaisi amerikkalaisten ajattelua kertaheitolla.

– Koko sen loppuvuoden yritin kuvitella olevani amerikkalainen kuluttaja ja miettiä, käyttäytyisinkö jotenkin eri tavalla, ostaisinko auton, panostaisinko perheeseen, olisinko isänmaallinen.

Sen kummemmin päivän kauhut eivät Ahtolaan purreet.

Kun Ahtola maanantaina astelee pankin auditoriossa tiedotusvälineiden eteen, hän aikoo kertoa, ettei huoleen ole syytä. Maailmantalous näyttää hänen ennusteissaan edelleen vahvalta. Kesällä virinnyt pelko nousun tyssäämisestä on täysin ennenaikaista, hän sanoo.

Yritysten investoinnit ovat Yhdysvalloissa vauhdissa, eikä öljyn hinnannousu riitä pilaamaan kasvua.

Hän aikoo kertoa myös, että Suomen talous näyttää selkeästi vahvistuvalta. Teollisen tuotannon kasvupyrähdyksestäkin näyttää tulevan jopa vähän voimakkaampi kuin alkuvuonna ennustettiin, niin että koko vuoden kasvuennustetta pitää vähän nostaa.

– Hyvältä näyttää. Kyllä tästä ihan kiva talvi tulee.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    10. 10

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    7. 7

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    8. 8

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    8. 8

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää