Valikko

Bol?evikkien propagandaa

Suomen taloushistoriassa on ollut vahva näkemys siitä, että teknologinen kehitys Suomessa sai loistavan startin 1860-luvulla nälkävuosien jälkeen hyödyntämällä valtavan Venäjän alikehittyneitä markkinoita.1800-luvun alun halveksituista tsuhnista tuli vuosisadan loppuun mennessä imperiumin parasiitteja. Lopulta suomalaisten kohtuuton menestys sai Venäläiset hermostumaan ja edessä olivat sortovuodet. Toki taustalla oli lukuisia muitakin syitä. Suomen tarina jatkui itsenäistymisen, sotien ja sotakorvausten kautta teknologian ihmemaaksi primitiivisen jättiläisen kupeessa.

Suomalaisten itseymmärrys perustuu taloustilastoihin. Niiden mukaan Suomen teollisuustuotanto ja talous kasvoivat 1890-luvulta aina vuoteen 1917 saakka nopeasti, sen sijaan Venäjällä kehitys mateli ja talous kurjistui. Kehitys huipentui lopulta vallankumoukseen.

Luin kesällä New Yorkin yliopiston taloushistorian professorin Niall Fergusonin kirjaa ensimmäisen maailmansodan syistä erityisesti talouden kannalta. Julma sota -kirjassa on mielenkiintoisia tietoja Venäjän talouskehityksestä ennen ensimmäistä maailmansotaa. Fergusonin mukaan Venäjän taloudessa elettiin 1890-luvulta lähtien erittäin voimakasta taloudellista nousukautta. Kansantuote kasvoi nykyistä Kiinan vauhtia eli jopa yli kymmenen prosenttia vuodessa, teollisuustuotanto jopa yli kaksikymmentä prosenttia parhaina vuosina.

Näihin lukuihin nähden suuriruhtinaskunnan talouskasvu oli hitaampaa, mutta toki nopeaa, sillä kasvukeskus oli juuri Pietarin alue. Fergusonin mukaan jo ennen vuotta 1914 maailmantalouden tutkijat pitivät selvänä, että talouskasvun painopiste on nopeasti siirtymässä pois vanhasta Euroopasta sekä Venäjälle että Amerikkaan. Näistä maista erityisesti Venäjän kasvu oli juuri ennen ensimmäistä maailmansotaa varsinaisessa nousukiidossa.

Mistä ihmeestä meidän oma historiakäsityksemme on sitten syntynyt? Fergusonin mielestä yksinkertaisesti bol?evikkien propagandasta. Vuoden 1917 jälkeen he levittivät käsitystä, että Venäjä on taloudellinen takapajula, jonka talous oli vain taantunut. Syynä propagandaan oli tarve oikeuttaa oma horjuva vallankumous. Venäjän taloushistoria kirjoitettiin uudelleen parilta vallankumousta edeltäneeltä vuosikymmeneltä.

Venäjän näkeminen 1900-luvun alun taloustiikerinä muuttaa käsityksemme historiasta kertaheitolla. Ilman ensimmäistä maailmansotaa Suomi ei olisi itsenäistynyt, mutta se olisi pysynyt osana maailman nopeimmin kasvavaa jättitaloutta. Markkinoista ja talousdynamiikasta ei olisi ollut puutetta. Itsenäisyys olisi jäänyt haaveeksi, mutta todennäköisesti taloudellisesti vahva Venäjä olisi integroitunut Euroopan yhteisöön viimeistään 1950-luvulla. Vaikka historia ei tunnekaan jos-lauseita, toisinaan niiden pohtiminen on kiinnostavaa. Fergusonin väitteet Venäjän kehityksestä kannattaisi selvittää myös suomalaisesta näkökulmasta.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Pankkiala: Asunnot eivät ole liian kalliita

    4. 4

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    5. 5

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    6. 6

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    7. 7

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    8. 8

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Omakotitaloissa hintahyppäys pk-seudulla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    3. 3

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    6. 6

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    9. 9

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    10. 10

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää