Valikko

Irti raaka-aineen ikeestä

Jalostusasteen nostaminen, asiakkaan kuunteleminen ja tehokas tuotantotuovat tulosta puutuotevalmistajille,vaikka puu onkin kallista.
Suomalaisen puutuoteteollisuuden suuret irtisanomiset ja tehtaiden lopetukset kertovat isoista ongelmista. Ala on kärsinyt kalliista puusta ja kovista palkoista vuosien ajan.

Nyt alan yritykset ovat joutuneet jälleen kerran tiukan kysymyksen eteen; onko myös strategiassa jotain vikaa?

On, vastaavat alan ihmiset itse. Kauppa- ja teollisuusministeriön teettämä kysely alan yritysten joukossa nosti esiin useita kehityskohtia, joiden ratkaisu voi olla alan yrityksille elämän ja kuoleman kysymys.

Vikkelä uudistuminen olisi tärkeää monelle puutuotealan yritykselle. Tästä kertoo jo se, että puun hinta on niin kohtalokas kysymys monelle yritykselle. Yritys ei voi kehua kovin innovatiivisilla ratkaisuilla, jos raaka-aineen hinta voi katkaista elämänlangan.

– Pyrimme jalostamaan tuotetta mahdollisimman paljon. Sahaaminen ei riitä, sen osaa moni. Asiakkaalla täytyy tuottaa jotain lisää, pohtii noin 40 maahan parketteja vievän Karelia Yhtymän toimitusjohtaja Tommi Lindbom..

Puuraaka-aineet tuovat vain noin kolmanneksen yhtymän parkettituotteiden hinnasta. Jalostusarvoa syntyy riittävästi, ettei yhtiö hengitä täysin puun hinnan tahdissa.

Lisäksi yhtiö tuo puuta noin 15 maasta ja jokaisesta maanosasta, joten suomalaiset puun hintaneuvottelut eivät yksin ratkaise menestystä.

Hetkinen! Miksi metsien maassa toimiva parkettivalmistaja tuo puuta ulkomailta ja vieläpä niin monesta maasta?

– Koska asiakkaiden maku vaihtelee maittain. Jokaisessa maassa on oma värimaailmansa ja omat erikoistuotteensa, vastaa Lindbom.

Pitkään puuta käyttäneet saksalaiset kannattavat vaaleita puulajeja ja lähes olemattomia värivaihteluita, mikä saa parketin näyttämään lähes synteettiseltä.

Vasta viime vuosina parketista innostuneet britit puolestaan haluavat, että oksan jäljet näkyvät, jotta puun tunnistaa puuksi.

Hollantilaiset taas haluavat jopa käsittelemätöntä parkettia, jotta saavat itse käsitellä lattian vaikkapa oranssiksi tai vihreäksi.

Tässä onkin monen puutuotevalmistajan suuri haaste. Ala tietää itsekin olevansa liian tuotantolähtöinen, mikä on toki monen muunkin teollisuusalan perisynti.

Puuala on keskittynyt hiomaan tuotantokoneistonsa huippukuntoon päästäkseen maailman parhaaseen tehokkuuteen.

ME-tehokkuus ei kuitenkaan auta, jos asiakkaat eivät haluaa tuotetta.

Asiakkaan toiveet saattavat toisinaan sekoittaa pahasti tuotantoprosessin. Tai ainakin omat odotukset oikeasta saattavat mennä sekaisin.

– Yrityksen pitää mukautua asiakkaan toiveisiin. Ei siinä auta moittia, että on hassua käsitellä parketti vihreäksi.

Yritykselle voi olla suuri vallankumous oivaltaa, että toiminta perustuu asiakkaan toiveisiin eikä omaan tuotantoon. Silloin yritys voi myös oivaltaa, että jälleenmyyjät eivät ole pelkästään jakelukanava, vaan yhtä paljon myös markkinatutkimusväline.

Lindbom korostaakin paikallisten yhteistyökumppaneiden merkitystä, koska suomalaisten kulttuuri- ja markkinatuntemus on väistämättä useimmissa tapauksissa ohut.

– Monet yrittävät varmastikin liikaa myydä ja markkinoida itse, kun pitäisi olla enemmän vuorovaikutusta paikallisten kanssa.

Paikallista yhteistyötä kannattaa myös Japaniin koko tuotantonsa vievän Finland Laminated Timberin, FLT:n toimitusjohtaja Antti Väyrynen.

Liimattuja palkkeja ja pilareita valmistavalle yhtiölle paikallisuutta tulee jo sitä kautta, että yrityksen yksi kolmesta omistajasta on japanilainen.

Tämä mahdollistaa muun muassa sen, että yhtiö voi pitää suoria kontakteja talotehtaiden kaltaisiin loppuasiakkaisiin.

– Kauppahuoneiden kanssa voisimme toimia englannin kielellä, mutta silloin katkeaisi kontaktimme asiakkaisiin. Asioiden kehittäminen asiakkaan kanssa on kuitenkin konkreettisempaa kuin välikäden kautta, sanoo Antti Väyrynen.

Yhteistyö asiakkaiden kanssa on onnistunut, sillä monien kilpailijoiden seisottaessa tehtaitaan siirtyy FLT viiteen vuoroon, jolloin tehdas pyörii 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa.

Tällä viikolla yhtiön 60 työntekijän joukkoon liittyi 20 uutta ihmistä.

Asiakasstrategian korostaminen ei tarkoita, että tuotannon tehokkuus olisi jotenkin vähämerkityksinen asia. FLT uskoo oman tuotantonsa olevan toimialan tehokkainta maailmassa.

Tehokkuus on väistämättä tärkeää toimialalla, jolla raaka-aine on suurin yksittäinen kustannustekijä, vaikka tuote onkin keskimääräistä pidemmälle jalostettu.

– Koko kokonaisuuden täytyy olla kunnossa. Yhdellä asialla ei voi ratsastaa, pohtii Väyrynen.

Väyrysen maailmassa tehokas tuotanto, korkea laatu sekä hyvä myynti- ja markkinointi ovat strategian perusta, jonka täytyy olla kunnossa.

Myös Karelia Yhtymä on kehittänyt tehokkuuttaan hurjalla investointiohjelamalla. Vähän yli sadan miljoonan liikevaihtoa tekevä yhtiö on uudistanut tuotantolaitoksia kolmen vuoden aikana 36 miljoonalla eurolla.

Nyt yli 10 prosenttia liikevaihdosta vienyt ohjelma on ohitse ja edessä on lähinnä pienempiä laatua ja tehokkuutta parantavia investointeja.

– Tällä alalla laatu on kaikki kaikessa. Huippulaatua ei tehdä vanhoilla työkaluilla, painottaa Lindbom.

Tuotannon kehittämisessä Karelia Yhtymä on mennyt niin pitkälle, että yhtiö nostaa itse laitenopeuksia ja puristustehoja tuotantovälineisiin.

– Sen jälkeen emme enää päästää laitetoimittajaa saman tuotantolaitteen kimppuun. Emme haluaa valmistajan myyvän samaa konseptia muille, kun olemme tehneet omia räätälöintejä, sanoo Lindbom.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    3. 3

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    4. 4

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    8. 8

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    9. 9

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    2. 2

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    8. 8

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    9. 9

      Väitöskirja: Intialaisten työntekijöiden perään pitää katsoa

    10. 10

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    11. Näytä lisää