Valikko

Rupla seuraa edelleen dollaria

Ruplan arvo seuraa lähes kiinteästi Yhdysvaltojen dollaria, vaikka muut Itä-Euroopan valuutat hakeutuvat koko ajan tiiviimmin euron vanaveteen. Forintti ja Tsekin koruna ovat seuranneet euroa jo jonkin aikaa, ja aiemmin omia polkujaan vaeltanut zlotykin on kesän aikana lipunut yhteisvaluutan vanaveteen. Rupla on sen sijaan säilynyt jo joitakin kuukausia lähes muuttumattoman vakaana dollariin nähden ja vaihdellut siksi sekä euroa että muita Euroopan valuuttoja vastaan suhteellisen voimakkaasti.

Dollari on maksanut toukokuun alusta lukien melko tarkkaan 29 ruplaa, kun hinta vielä vuosi sitten oli hieman alle 31 ruplaa ja kävi alimmillaan 28,5 ruplassa helmi-maaliskuun aikana. Vuoden takaisesta dollari on heikentynyt ruplaan nähden noin viisi prosenttia, kun se on euroa vastan heikentynyt kahdeksan, zlotyyn nähden reilut kymmenen ja tsekin korunaa vastaan hieman yli 11 prosenttia.

Itä-Euroopan valuuttojen vakaus euron suhteen on luonnollinen seuraus EU:n itälaajentumisesta ja Euroopan taloudellisen integraation etenemisestä. Ruplan ja dollarin suhteen vakaus taas kertoo, että Venäjän taloussidokset Länsi-Eurooppaan eivät vielä ole kovinkaan voimakkaat. Dollarin merkitys Venäjän taloudessa ja politiikassa on yhä selvästi euroa suurempi, ja dollarin ja ruplan välisen suhteen vakaus syntyy monien tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Niistä tärkein on se, että pääosa Venäjän viennistä, energia, hinnoitellaan dollareina. Suuri osa Venäjälle tehtävistä ulkomaisista investoinneista kohdistuu myös energian tuotantoon, ja ruplan ja dollarin suhteen vakaus on tärkeää sekä jo tehtyjen että suunniteltujen investointien arvon kehitykselle.

Tilanne saattaa muuttua, mikäli Venäjän ja EU:n taloudellinen yhteistyö tiivistyy ja eurovyöhykkeen merkitys Venäjän ulkomaankaupassa kasvaa. Se vaatii kuitenkin sekä euroalueelta Venäjälle tehtävien investointien että Venäjältä Eurooppaan toimitettavien energian ja raaka-aineiden määrän voimakasta kasvua muutenkin kuin hallitusten julkilausumien tasolla. EU ja Venäjä ovatkin maantieteellisistä ja historiallisista syitä luontevat yhteistyökumppanit.

Dollarin ja ruplan välisen suhdetta vakauttavat myös puhtaasti historialliset ja psykologiset syyt. Venäjän kansa oppi neuvostoaikana luottamaan dollariin, eikä euro ole vielä ehtinyt saavuttaa samanlaista statusta. Saksan markkakin oli neuvostoaikana melko merkittävässä asemassa Venäjän epävirallisessa taloudessa, mutta se ei silti mitenkään uhannut dollarin ylivaltaa. Vielä nykyisinkin dollari on varsinkin uusrikkaiden venäläisten suosituin käyttöraha.

Venäjän hallituksellekin sopii dollarin ja ruplan suhteen pysyminen vakaana juuri energiaviennistä saatavien tulojen vuoksi. Samalla vakaus suojelee Venäjän muita vientialoja vahvistuvan euron aiheuttamilta hankaluuksilta ja jarruttaa Kiinasta ja kaakkois-Aasian maista Venäjälle suuntautuvan tuonnin dollarin heikentymisestä saamaa kilpailuetua.

Vakiintunut rupla on myös luottamuslause presidentti Putinille. Mikäli Putin ei nauttisi Venäjän pääomapiirien luottamusta, ruplia vaihdettaisiin muihin valuuttoihin ja nimenomaan dollari vahvistuisi suhteessa ruplaan. Luottamuksen kasvusta kertoo esimerkiksi se, että euro on laskenut vuoden vaihteen 37 ruplasta 34 ja 35 ruplan välille.

Ruplan vakiintuminen kesän kuluessa lähes kiinteään vaihtosuhteeseen dollariin nähden on pääomapiireiltä vankka luottamuslause sekä presidentille että Venäjän öljyteollisuudelle. Se, että öljy-yhtiö Jukosin ympärillä käyty omistuskamppailu näyttää päättyneen Venäjän valtion edustajien voittoon, todennäköisesti kasvattaa luottamusta Putiniin ja säilyttää ruplan vakaampana dollarin kuin euron suhteen.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    4. 4

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    7. 7

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    8. 8

      Helsingissä reipas pörssipäivä, Nokia ja Kotipizza ponkaisivat

    9. 9

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    10. 10

      IMF huolissaan: Velkaantuminen lisännyt kotitalouksien haavoittuvuutta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    10. 10

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää