Valikko

Tanskan joustoistasyytä ottaa oppia

Suomen elinkeinoelämä kehottaa ottamaan mallia Tanskasta, jotta työmarkkinat saataisiin toimimaan ja väki töihin kortistoista.

Tanskassa työmarkkinat ovat Euroopan vähiten säädellyt. Siellä irtisanomisturvaa ei käytännössä ole lainkaan. Työttömyysturva on avokätinen, mutta sen saaminen edellyttää aitoa työttömyyttä. Työnvälityspalvelut ovat tehokkaita. Työttömiä aktivoidaan eri tavoin työnhakuun ja työn vastaanottoon. Hanttihommat eivät syö samassa määrin sosiaaliturvaa kuin Suomessa. Työttömille tarjotaan sekä keppiä että porkkanaa.

Tanska on pohjoismainen hyvinvointivaltio. Siellä elintaso on korkeampi kuin Suomessa. Suomen tapaan Tanska on konsensusyhteiskunta. Lisäksi työntekijöiden järjestäytymisaste on suuri, yli 80 prosenttia. Tanskan työllisyysaste on maailman korkein. Naisista 75 prosenttia ja miehistä 82 prosenttia on työmarkkinoilla.

Suomen hallitus voi vain kadehtien katsella noita lukuja samalla, kun sen oma työllisyystavoite karkaa yhä kauemmaksi.

Tanskan malli tuskin on yksi yhteen kopioitavissa Suomeen. Ensinnäkin se on kallis. Tanska on yksi maailman kovimmista verottajista. Ykkösverottajan vakanssista se kisaa Ruotsin kanssa. Silti Tanskan tarinaa on hyvä tarkastella. Tanska oli nimittäin samanlaisessa rakennetyöttömyyden kurimuksessa vuosikymmen sitten kuin Suomi nyt. Kymmenessä vuodessa maahan saatiin yli 200 000 työpaikkaa. Ne syntyivät lähinnä pienyrityksiin.

Meillä ay-liike on ottanut tulevan tuloratkaisun keskeisimmäksi tekstikysymykseksi niin sanotun muutosturvan. Jos se merkitsee työntekijän irtisanomisen vaikeuttamista esimerkiksi työnantajan kustannuksia lisäämällä, on se omiaan vain nostamaan yritysten työllistämiskynnystä. Yritykset eivät huvin vuoksi irtisano työntekijöitään. Jo lain mukaan irtisanominen edellyttää tuotannollis-taloudellisia syitä. Tähän tilanteeseen yritykseen kohdistettu taloudellinen raipanisku sopii varsin huonosti.

Suomalaista työttömyysturvaa pidetään avokätisenä. Sitä se ei ole. Ansiopäivärahoja on leikattu suuremmitta puheitta ja leikataan koko ajan, kun korotetut sosiaalivakuutusmaksut syövät päivärahojen laskentaperustaa. Sen sijaan työttömyysturvajärjestelmä on passivoiva. Se mahdollistaa siedettävän kituuttamisen aina vajaan kahden vuoden jaksoissa. Ei ole mikään salaisuus, että väliin tehdyillä työpätkillä ponnistetaan tarkoituksella uudelle ansiopäivärahajaksolle.

Valtiovarainministeriö on useaan otteeseen ehdottanut ansiosidonnaisen turvan porrastamista. Ehdotus on kannatettava. Turva voisi olla tuntuvasti parempi alussa, esimerkiksi Tanskan mallin mukaisesti neljä viidesosaa palkasta, josta se voisi merkittävästi pudota esimerkiksi 250 työttömyyspäivän jälkeen. Porrastus olisi selvä taloudellinen signaali siitä, milloin on syytä etsiytyä työn kuin työn pariin.

Työlle tarvitaan myös kysyntää. Palvelusektori kasvaa nopeimmin. Elinkeinorakenteen muutos edellyttää rakennemuutosta myös tulopolitiikkaan. Palkkaratkaisut on syytä tehdä ala- ja yrityskohtaisesti, jos työpaikkoja halutaan lisätä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    9. 9

      Kiinassa rakennetaan aidon kokoinen Titanic-kopio

    10. 10

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    2. 2

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    3. 3

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    4. 4

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Nordea selvitti, kuinka paljon joulu maksaa suomalaiselle – onko oma joulubudjettisi isompi vai pienempi?

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Neljä suurkaupunkia aikoo kieltää dieselautot

    9. 9

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    10. 10

      Suomi hävisi roaming-äänestyksessä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      Miten saa mukavan paikan lentokoneeseen? 7 keinoa

    10. 10

      Vastike vain 1 euron – tällaisessa taloyhtiössä se on mahdollista

    11. Näytä lisää