Intia on valinnut palvelutuotannon

Kaakkois-Aasian maat, Kiina, Taiwan ja Korea ovat rakentaneet viime vuosikymmeninä menestyvän vientiteollisuuden. Miksi edullisen työvoiman maa Intia ole tehnyt tai tee samaa?

Vastausta täytyy hakea Amerikasta.

Meillä Suomessa saatetaan keskustella ylpeästi HIMin ja villevalojen maailmanvalloituksesta. Samoin keskustellaan Intiassa intialaista syntyperää olevien maailmanvalloituksesta. Tässä keskustelussa tunteet ovat lyöneet kuumina vaihdellen mustasukkaisuudesta ylpeyteen.

Usein tässä yhteydessä muistutetaan tietysti aivovuodosta. Onhan Intiassa tuotettu paljon insinöörejä, lääkäreitä ja muita oppineita, jotka ovat mielellään lähteneet paremmille päiville meren taakse.

Nyt intialaisessa keskustelussa poliitikot ja oppineetkin yrittävät keksiä erilaisia muotoja, joilla nämä kyvyt saataisiin takaisin. Jos Intia olisi todellinen demokratia eikä kasti- ja luokkajärjestelmän säätelemä osademokratia, maa olisi varmaan tehnytkin jotain. Nyt seurauksena on ollut vain loputon intialainen keskustelu, koska maastamuuttajat ovat kuitenkin ansainneet hyvin ja lähettäneet paljon rahaa Intiaan.

Miten suurta aivovuoto siten todellisuudessa on ollut?

Vuonna 1998 tehty tutkimus osoitti, että vain vajaat 3 prosenttia lukion käyneistä intialaisista muutti ulkomaille. Vertailun vuoksi sanottakoon, että teollisuusmaista Kanada menettää vuosittain 0,1-0,2 prosenttia oppineistaan. Aasian tiikereistä Taiwan menettää yli 8 % koulutetusta väestään.

Ongelman ydin on osin siinä, etteivät meren takaiset intialaiset investoi rahojaan takaisin kotimaahansa niin paljon kuin esimerkiksi kiinalaiset. Toisaalta eivät venäläisetkään luota Äiti Venäjään, vaan he ostavat mieluummin jalkapalloseuroja ulkomailta.

Suuri osa Kiinan saamista sijoituksista tulee kiinalaisilta, jotka asuvat hyvin lähellä emämaata: Taiwanissa, Thaimaassa tai Malesiassa. Kaikissa näissä maissa lähes koko liikemiesluokka muodostuu kiinalaista syntyperää olevista liikemiehistä ja -naisista.

Nämä liikemiehet tekivät omaisuutensa usein 1970-luvulla, kun heidän nykyiset kotimaansa nousivat taloudellisesti. Mutta 1980-luvalla samat tehtailijat kohtasivat jo nousevat työvoimakustannukset ja he halusivat etsiä halvempia paikkoja. Näin kävi erityisesti Taiwanissa, Hongkongissa ja Singaporessa. Oli siis luonnollista, että nämä lelujen, paitojen ja muovirihkaman tekijät siirsivät tuotantonsa Kiinaan, jonka talous oli avautumassa.

Tämä selittää pitkälti sen, miksi Kiina sai vientikoneensa niin kovaan vauhtiin. Siitä tuli erilaisten pienten tavaroiden tuotantokeskus siksi, että ulkomailla asuvat kiinalaiset osasivat niiden teon ja tuotannon.

Se myös johti siihen, että Pekingistä tuli hyvin riippuvainen Yhdysvaltain markkinoista. Se taas johtui siitä, että ulkomailla asuvat kiinalaiset tunsivat markkina-alueen parhaiten ja siellä heillä olivat jo heidän asiakkaansakin.

Merentakaisten intialaisten taloudellinen luonne on hyvin toisenlainen. Taloustieteilijät Amit Ray ja Ashok Guha tekivät Intian kansainvälisten taloussuhteiden tutkimuslaitokselle selvityksen, miten sijoituksia virtaa takaisin kotimaahan.

Merentakaiset intialaiset ovat jaettavissa selvästi kolmeen ryhmään: Persianlahden alueella työskennelleet intialaiset työläiset, Gujaratin ja Sindhin liikemiehet sekä etupäässä Englannissa ja USA:ssa asuvat keskiluokan osaajat. Intialaisten keskuudesta puuttuu kokonaan tehtaiden omistamiseen ja pyörittämiseen erikoistunut liikemiesjoukko.

Jokainen kolmesta ryhmästä on tietysti vaurastuttanut Intiaa omien kykyjensä mukaan. Persianlahden alueen siirtotyöläiset yksinkertaisesti lähettivät kotiin vahvaa valuuttaa tai sitten myöhemmin ostivat rahallaan Intian valtion obligaatioita.

Varsinaiset älymystön edustajat eli tohtorit, tiedemiehet ja insinöörit ovat hekin lähettäneet kotimaahansa rahaa. Mutta nyt he lähettävät yhä useammin myös aivoja eli tietoa. Tästä on paras esimerkki heidän roolinsa Intian tietoteollisuuden synnyttäjinä.

Kalifornian yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan Piilaaksoon yrityksensä perustanut intialainen perustaa kustannuksia alentaakseen välittömästi myös tytäryhtiön Intiaan. Piilaakson intialaiset insinöörit ovat olleet avainasemassa, kun Yhdysvaltain liike-elämä on linkitetty yhteen Intian edullisen ohjelmistotuotannon kanssa.

Valtameren takana asuvilla intialaisilla on sormensa pelissä myös monilla muilla aloilla kuin tietotekniikassa: he toimivat terveydenhuollossa, koulutuksessa, lääkevalmistuksessa ja biotekniikassa.

Jokaisessa vähänkään suuressa intialaisessa kaupungissa on vähintään tusinan verran yksityisiä lääkärikeskuksia ja sairaaloita, joiden osakkaita ovat Yhdysvalloissa tai Britanniassa työskentelevät lääkärit. Sama koskee myös koulutusta tai biotekniikan yrityksiä.

Kiina avasi omat ovensa noin 10 vuotta aikaisemmin kuin Intia. Jos ottaa tämän huomioon, voi hyvinkin laskea, että Intia on suurin piirtein samassa vauhdissa kuin Kiina 10 vuotta sitten. Tavallaan maat ovat kulkeneet hyvin samanlaista vauhtia.

Toistaiseksi intialaiset sijoittavat kotimaahansa vähemmän kuin kiinalaiset, mutta toisaalta ohjelmistoalan yrityksen, lääkärikeskuksen tai koulun perustaminen Intiaan vaatii erilaisia toimia kuin paitaompelimon perustaminen.

Tämä saattaisi antaa ainakin osaselityksen siihen, miksi Intia ei ole ainakaan toistaiseksi onnistunut tekemään tavaraviennistä samanlaista menestystä kuin Kaakkois-Aasian maat.

Intia ja sen liikemiehet löysivätkin kilpailuedun nimenomaan palvelutuotannosta.

Aikoinaan Intian nehrulainen talousjärjestelmä vei Intian pitkään lamaan. Samalla se viritti päälle puolustelumekanismin, jossa pitkä siirtomaavalta oli syyllinen kaikkeen. Jos ei ollutkaan, aina saattoi puolustautua sanomalla, että intialaiset nyt ovat tällaisia. Ulkomailla asuvat intialaiset ovat todistaneet olevansa kuitenkin erilaisia.

Toisenlaisessa ympäristössä intialainen ei menesty ainoastaan hyvin, hän menestyy erittäin hyvin.

Sen perusteella voisi arvioida, että Intia nousee yhtä merkittäväksi tai merkittävämmäksikin vaikuttajiksi kuin Kiina. Mutta ei teollisuudessa vaan palveluissa.

Kirjoittaja on Aasian taloutta seuraava vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    4. 4

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    5. 5

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    6. 6

      Lounaan hinta muuttuu 10 minuutin välein – helsinkiläisravintola kokeilee ensimmäisenä maailmassa

    7. 7

      Suomen Yrittäjien tutkimus: Enemmistö kannattaa paikallista sopimista - ja vastustaa työtä alle minimipalkan

    8. 8

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    9. 9

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    10. 10

      Ruotsissa ollaan lähellä asuntokuplan puhkeamista – ”pitäisi olla jo huolissaan”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Viis sijoittajavastuusta, pian Suomi pelastaa taas finanssipelureita

    2. 2

      Lääkäri näpäyttää työnantajia Fennia-lehdessä: Työkyky ei ole pajatso

    3. 3

      WSJ: Norwegian aloittaa suorat lennot Euroopasta Yhdysvaltoihin - Liput halvimmillaan noin 60 euroa

    4. 4

      Nokia yllätti: 5g-verkkojen rakennus alkaa jo tänä vuonna

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Velkaneuvoja LM:lle: Tästä syystä asuntovelalliset joutuvat maksuvaikeuksiin

    7. 7

      Ex-kokki Tuomaksesta tuli autojen huippumyyjä – näin hän myy auton ja vähän muutakin

    8. 8

      Asuntopula kärjistyy Uudessakaupungissa – ”Tuolla rahalla pitäisi saada enemmän”

    9. 9

      Kalevala Koru irtisanoi noin 100 jälleenmyyntisopimusta - ”Jakelua järjestellään uudelleen”

    10. 10

      Uusi velkaennätys on ovella – maailman yhteenlaskettu velka on käsittämätön summa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää