Valikko

Intia on valinnut palvelutuotannon

Kaakkois-Aasian maat, Kiina, Taiwan ja Korea ovat rakentaneet viime vuosikymmeninä menestyvän vientiteollisuuden. Miksi edullisen työvoiman maa Intia ole tehnyt tai tee samaa?

Vastausta täytyy hakea Amerikasta.

Meillä Suomessa saatetaan keskustella ylpeästi HIMin ja villevalojen maailmanvalloituksesta. Samoin keskustellaan Intiassa intialaista syntyperää olevien maailmanvalloituksesta. Tässä keskustelussa tunteet ovat lyöneet kuumina vaihdellen mustasukkaisuudesta ylpeyteen.

Usein tässä yhteydessä muistutetaan tietysti aivovuodosta. Onhan Intiassa tuotettu paljon insinöörejä, lääkäreitä ja muita oppineita, jotka ovat mielellään lähteneet paremmille päiville meren taakse.

Nyt intialaisessa keskustelussa poliitikot ja oppineetkin yrittävät keksiä erilaisia muotoja, joilla nämä kyvyt saataisiin takaisin. Jos Intia olisi todellinen demokratia eikä kasti- ja luokkajärjestelmän säätelemä osademokratia, maa olisi varmaan tehnytkin jotain. Nyt seurauksena on ollut vain loputon intialainen keskustelu, koska maastamuuttajat ovat kuitenkin ansainneet hyvin ja lähettäneet paljon rahaa Intiaan.

Miten suurta aivovuoto siten todellisuudessa on ollut?

Vuonna 1998 tehty tutkimus osoitti, että vain vajaat 3 prosenttia lukion käyneistä intialaisista muutti ulkomaille. Vertailun vuoksi sanottakoon, että teollisuusmaista Kanada menettää vuosittain 0,1-0,2 prosenttia oppineistaan. Aasian tiikereistä Taiwan menettää yli 8 % koulutetusta väestään.

Ongelman ydin on osin siinä, etteivät meren takaiset intialaiset investoi rahojaan takaisin kotimaahansa niin paljon kuin esimerkiksi kiinalaiset. Toisaalta eivät venäläisetkään luota Äiti Venäjään, vaan he ostavat mieluummin jalkapalloseuroja ulkomailta.

Suuri osa Kiinan saamista sijoituksista tulee kiinalaisilta, jotka asuvat hyvin lähellä emämaata: Taiwanissa, Thaimaassa tai Malesiassa. Kaikissa näissä maissa lähes koko liikemiesluokka muodostuu kiinalaista syntyperää olevista liikemiehistä ja -naisista.

Nämä liikemiehet tekivät omaisuutensa usein 1970-luvulla, kun heidän nykyiset kotimaansa nousivat taloudellisesti. Mutta 1980-luvalla samat tehtailijat kohtasivat jo nousevat työvoimakustannukset ja he halusivat etsiä halvempia paikkoja. Näin kävi erityisesti Taiwanissa, Hongkongissa ja Singaporessa. Oli siis luonnollista, että nämä lelujen, paitojen ja muovirihkaman tekijät siirsivät tuotantonsa Kiinaan, jonka talous oli avautumassa.

Tämä selittää pitkälti sen, miksi Kiina sai vientikoneensa niin kovaan vauhtiin. Siitä tuli erilaisten pienten tavaroiden tuotantokeskus siksi, että ulkomailla asuvat kiinalaiset osasivat niiden teon ja tuotannon.

Se myös johti siihen, että Pekingistä tuli hyvin riippuvainen Yhdysvaltain markkinoista. Se taas johtui siitä, että ulkomailla asuvat kiinalaiset tunsivat markkina-alueen parhaiten ja siellä heillä olivat jo heidän asiakkaansakin.

Merentakaisten intialaisten taloudellinen luonne on hyvin toisenlainen. Taloustieteilijät Amit Ray ja Ashok Guha tekivät Intian kansainvälisten taloussuhteiden tutkimuslaitokselle selvityksen, miten sijoituksia virtaa takaisin kotimaahan.

Merentakaiset intialaiset ovat jaettavissa selvästi kolmeen ryhmään: Persianlahden alueella työskennelleet intialaiset työläiset, Gujaratin ja Sindhin liikemiehet sekä etupäässä Englannissa ja USA:ssa asuvat keskiluokan osaajat. Intialaisten keskuudesta puuttuu kokonaan tehtaiden omistamiseen ja pyörittämiseen erikoistunut liikemiesjoukko.

Jokainen kolmesta ryhmästä on tietysti vaurastuttanut Intiaa omien kykyjensä mukaan. Persianlahden alueen siirtotyöläiset yksinkertaisesti lähettivät kotiin vahvaa valuuttaa tai sitten myöhemmin ostivat rahallaan Intian valtion obligaatioita.

Varsinaiset älymystön edustajat eli tohtorit, tiedemiehet ja insinöörit ovat hekin lähettäneet kotimaahansa rahaa. Mutta nyt he lähettävät yhä useammin myös aivoja eli tietoa. Tästä on paras esimerkki heidän roolinsa Intian tietoteollisuuden synnyttäjinä.

Kalifornian yliopistossa tehdyn selvityksen mukaan Piilaaksoon yrityksensä perustanut intialainen perustaa kustannuksia alentaakseen välittömästi myös tytäryhtiön Intiaan. Piilaakson intialaiset insinöörit ovat olleet avainasemassa, kun Yhdysvaltain liike-elämä on linkitetty yhteen Intian edullisen ohjelmistotuotannon kanssa.

Valtameren takana asuvilla intialaisilla on sormensa pelissä myös monilla muilla aloilla kuin tietotekniikassa: he toimivat terveydenhuollossa, koulutuksessa, lääkevalmistuksessa ja biotekniikassa.

Jokaisessa vähänkään suuressa intialaisessa kaupungissa on vähintään tusinan verran yksityisiä lääkärikeskuksia ja sairaaloita, joiden osakkaita ovat Yhdysvalloissa tai Britanniassa työskentelevät lääkärit. Sama koskee myös koulutusta tai biotekniikan yrityksiä.

Kiina avasi omat ovensa noin 10 vuotta aikaisemmin kuin Intia. Jos ottaa tämän huomioon, voi hyvinkin laskea, että Intia on suurin piirtein samassa vauhdissa kuin Kiina 10 vuotta sitten. Tavallaan maat ovat kulkeneet hyvin samanlaista vauhtia.

Toistaiseksi intialaiset sijoittavat kotimaahansa vähemmän kuin kiinalaiset, mutta toisaalta ohjelmistoalan yrityksen, lääkärikeskuksen tai koulun perustaminen Intiaan vaatii erilaisia toimia kuin paitaompelimon perustaminen.

Tämä saattaisi antaa ainakin osaselityksen siihen, miksi Intia ei ole ainakaan toistaiseksi onnistunut tekemään tavaraviennistä samanlaista menestystä kuin Kaakkois-Aasian maat.

Intia ja sen liikemiehet löysivätkin kilpailuedun nimenomaan palvelutuotannosta.

Aikoinaan Intian nehrulainen talousjärjestelmä vei Intian pitkään lamaan. Samalla se viritti päälle puolustelumekanismin, jossa pitkä siirtomaavalta oli syyllinen kaikkeen. Jos ei ollutkaan, aina saattoi puolustautua sanomalla, että intialaiset nyt ovat tällaisia. Ulkomailla asuvat intialaiset ovat todistaneet olevansa kuitenkin erilaisia.

Toisenlaisessa ympäristössä intialainen ei menesty ainoastaan hyvin, hän menestyy erittäin hyvin.

Sen perusteella voisi arvioida, että Intia nousee yhtä merkittäväksi tai merkittävämmäksikin vaikuttajiksi kuin Kiina. Mutta ei teollisuudessa vaan palveluissa.

Kirjoittaja on Aasian taloutta seuraava vapaa toimittaja ja tietokirjailija.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    3. 3

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    4. 4

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    7. 7

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Nobel-voittaja Hart: Trumpin talouspolitiikka uhka USA:n ja maailman taloudelle

    10. 10

      Berner ihmettelee Postin laskelmia kustannusten kasvusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    9. 9

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    10. 10

      Nobel-voittaja Holmström: Luulen, että jatkossa olen varovaisempi lausunnoissani

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    4. 4

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    5. 5

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    6. 6

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    7. 7

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    8. 8

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää