Valikko

yö löytyy museosta

Työelämä: Suomessa on enemmän museoita kuin museoissa henkilökuntaa. Yleisöäkin riittää, sillä suomalaiset vierailevat museoissa ahkerammin kuin urheilukilpailuissa. Tekniikkamuutosten takia alalla olisi tarjolla yhä lisää työtä.
Museot varjelevat ja välittävät kansallista kulttuuriperintöämme vajaatehoisesti. Hyvästä lainsäädännöstä huolimatta alalla on 300 henkilötyövuoden vajaus eli väkeä tarvittaisiin kolmannes lisää.

Alan työpaikkojen niukkuudella on pitkät perinteet. Akavan työmarkkinakatsaus-kirjanen on jankuttanut vuosikaudet, että museoalalle "uusia vakinaisia työpaikkoja ei perusteta juuri lainkaan." Väen vaihtuvuus on ollut pientä, mutta nyt sukupolvenvaihdos näyttää alkaneen. Etenkin nuorille tekniikkaosaajille on tullut kysyntää.

– Työllisyystilanne on viime aikoina parantunut, sillä saimme vuoden alussa 44 uutta virkaa, kertoo Museoalan ammattiliiton puheenjohtaja, Porvoon museon johtaja, amanuenssi Merja Herranen. Uusia työpaikkoja on tullut erityisesti kokoelmien digitalisointiin. Kaikki kokoelmat luetteloidaan nykyisin sähköisesti.

Museoalan työttömyys on pudonnut 8,5 prosenttiin. Vielä muutama vuosi sitten se oli kaksinkertainen.

Museoalalla on pölyinen imago. Tylsimmillään museo nähdään viljamakasiinien nurkkiin pinottuna vanhojen maatalousesineiden kokoelmana.

– Kotiseutumuseot hoidetaan harrastajavoimin ja ne syntyvät kotiseuturakkaudesta. Meidän työmme on puhtaasti ammatillista kansallisen kulttuuriperinnön vaalimista, Merja Herranen määrittelee.

Uusi museolaki antoi museolaitokselle selkeitä viranomaistehtäviä. Tämän tietävät ainakin ne, joiden rakennussuunnitelmat ovat menneet viraston lausunnon takia uusiksi.

Museoihmiset ovat koulutettuja ammattilaisia. Tutkijoilla, amanuensseilla, intendenteillä ja museonjohtajilla on ylempi korkeakoulututkinto. Konservaattoreilla on takanaan 160 opintoviikon eli neljän vuoden monipuoliset opinnot ammattikorkeakoulussa.

Koulutetut museomestarit vastaavat näyttelyiden rakentamisesta ja muista käden taitoja vaativista museotehtävistä. Museolehtorit hoitavat opetustoimintaa yhteistyössä koulujen kanssa.

Arkeologit tutkivat pääasiassa esihistoriallisia maalöytöjä, vaikka nykyisin jo sataa vuotta vanhemmat maalöydöt kuuluvat arkeologeille. Todellisia huippuammattilaisia ja median lellikkejä ovat sukeltavat meriarkeologit, jotka kisaavat laivanhylkyjen esineistä kaupallisten keräilijöiden ja meripelastusyhtiöiden kanssa.

Työpaikkojen niukkuuden lisäksi museoalan työt ovat koulutukseen verrattuna alipalkattuja.

– Ammattilaismuseoita rasittaa kotiseutumuseosyndrooma. Palkka ei vastaa koulutusta eikä erityisosaamista, Merja Herranen toteaa.

Ideana onkin rekisteröidä ammattimaisesti hoidetut museot. Eräissä Euroopan maissa rekisteri on jo käytössä.

Museoalan keskipalkka on 2 300 euroa. Lähes kolme neljäsosaa ammatissa toimivista on naisia. Myös museo-käsitteen kirjavuus sekoittaa kuvaa.

– Nykyisin kuka tahansa voi ruveta kutsumaan esinekokoelmaansa museoksi ja itseään museonjohtajaksi, Herranen puuskahtaa.

Tästä esimerkkinä ovat vaikkapa maan eri puolille nousseet yksityiset "traktorimuseot", jotka sinänsä voivat olla alan harrastajille kiinnostavia kohteita. Herrasen mukaan WC-pönttöjen tai perämoottoreiden kokoelmaa voi kutsua museoksi yhtä vähän kuin yksityisen keräilijän postimerkkikokoelmaa.

– Keräilemisen periaate ei yksin täytä yleisen ja yhteisen kulttuuriomaisuuden vaalimisen kriteeriä. Vasta ihmistyö tekee museon, jolla on jotain kulttuuri- tai taidehistoriallista tai tutkimuksellista annettavaa.

Kirkolla on Suomen vanhimmat ja arvokkaimmat esinekokoelmat mutta ei kirkkoa silti kutsuta museoksi. Kirkkomuseota on kyllä suunniteltu pitkään mutta muodosta ei olla päästy yksimielisyyteen. Kenties meille tulee virtuaalinen kirkkomuseo.

Museoala on epätrendikäs, koska se ei tule toimeen ilman valtion rahaa. Museoiden palkka- ja toimintamenoja rahoitetaan budjetista tietty summa henkilötyövuotta kohti mutta rakentamismenot museon on yleensä itse hankittava. Yhteensä valtionosuus on 18 miljoonan euron luokkaa.

– Moni museo saa rahoitusta myös kunnilta ja erityisesti taidemuseot säätiöiltä. Aika paljon hankitaan rahaa myös omalla toiminnalla mutta edes suuren maailman miljoonien kävijöiden museot eivät tule ilman yhteiskunnan varoja toimeen.

– Sanotaan, että kulttuuri ei tuota mitään. Pitäisi kuitenkin muistaa ne eurot, jotka museoissa kävijät jättävät paikkakunnalle, Herranen muistuttaa.

Tarvitsevatko museot kipeämmin rahaa vai lisää henkilökuntaa?

– Molempia tarvitaan. Jos näyttelyitä ei pystytä järjestämään, sitten vain luetteloidaan kokoelmia. Se ei vastaa tarkoitustaan ja veronmaksajilla onkin syy vaatia, että museon toiminta näkyy ulospäin, Merja Herranen muistuttaa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Sähköinen postilaatikko kerää kritiikkiä: ”Pitää olla mahdollisuus asioida miten parhaiten sopii”

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Paperiosakkeet hukassa? Sampo antoi lisäaikaa

    7. 7

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    8. 8

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    9. 9

      Berner ihmettelee Postin laskelmia kustannusten kasvusta

    10. 10

      Nobel-voittaja Hart: Trumpin talouspolitiikka uhka USA:n ja maailman taloudelle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Yle: Kodin1-nimen ostaja selvisi – aikoo kilpailla hinnoilla

    3. 3

      Stark sulkee kuusi myymälää – irtisanoo jopa 160

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Autojen ominaisuudesta tuli ongelma – piti säästää energiaa, voikin aiheuttaa kolareita

    6. 6

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    7. 7

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    8. 8

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää