Valikko

Yksipuolinen tehokkuusajatteluei ole kestävällä pohjalla

Julkinen sektori tuottaa runsaasti kansalaisten ja elinkeinoelämän tarvitsemia palveluja. Saatuihin palveluihin suhteessa maksettuihin veroihin ollaan enimmäkseen tyytyväisiä. Kuntakyselyissä on myös usein käynyt ilmi, että enemmistö kansalaisista suostuisi veronkorotuksiin, jos näin varmistetaan hyvät kunnalliset terveyspalvelut. Tyytyväisyys kuitenkin vähenee tulojen ja verojen kasvun myötä, koska julkisten palvelujen laatu ei välttämättä riitä suurituloisille. Kaikkiin julkisiin palveluihin tai tulonsiirtoihin ei myöskään olla yhtä valmiita lisäämään verorahoitusta kuin terveyspalveluihin.

Valtaosa julkisista menoista suuntautuu peruspalveluihin ja tulonsiirtoihin eli sosiaali-, terveys- ja koulutusalojen katteeksi. Oikeuslaitos, sisäinen ja ulkoinen turvallisuus sekä infrastruktuurin rakentaminen ja ylläpito käyttävät selvästi vähemmän varoja.

Varsinaiseen hallinnolliseen byrokratiaan kuluu Suomessa kansainvälisesti vertaillen suhteellisen vähän rahaa. Byrokratiaa tarvitaan varmistamaan toiminnan laillisuus ja ohjautuminen hallituksen, eduskunnan ja kunnanvaltuustonkin haluamalla tavalla. Byrokratian menettelytavat auttavat myös esimerkiksi oikeudellisten vastuiden jälkiselvittelyissä, jos sattuisi käymään vahinko.

Julkisen sektorin toimintaa suunnitellaan ja ohjataan paljolti tulosohjauksen avulla. Kyse on yhteiskunnallisista tavoitteista ja julkisen sektorin palvelukyvystä kaikilla osa-alueillaan. Tavoitteita asetetaan sekä pidemmälle että lyhyemmälle aikavälille, ja vuotuiset budjetit mitoitetaan niin, että toiminnalliset tulokset periaatteessa kyetään saavuttamaan. Vuosikertomusten ja tilinpäätösten kautta, joita kehitetään erityisessä tilivelvollisuushankkeessa, tulosohjausta ja tulostavoitteiden asettamista pyritään edelleen terävöittämään.

Budjetin tulostavoitteet kirjataan periaatteessa sellaisessa muodossa, että tavoitteen saavuttaminen tai saavuttamatta jääminen voidaan jälkikäteen todeta. Selkeitä esimerkkejä ovat oikeusministeriön tavoitteet juttujen enimmäiskäsittelyajoille eri oikeusasteissa tai sisäministeriön tavoitteet toimintavalmiusajoille poliisille ja pelastuslaitoksille. Hankala esimerkki on hallituksen työllisyysastetavoite – 70 prosenttia hallituskauden loppuun mennessä – koska tavoitteen saavuttamiseen vaikuttavat myös monet hallituksen vaikutusvallan ulkopuolella olevat asiat, eikä tavoitteen saavuttamiseen enää oikein uskota.

Samaan hankalaan tavoitejoukkoon lukeutuvat tuottavuus ja tehokkuus. Hallitus on asettanut tavoitteeksi hallinnonalakohtaisten tuottavuusohjelmien laatimisen niin, että tavoitteiden saavuttaminen on todennettavissa. Tänä vuonna tehdään työtä viidessä pilottiministeriössä, ja jatkossa kaikki hallinnonalat pitäisi saada mukaan. Koska suuri osa julkisista palveluista tuotetaan kunnissa, tuottavuushanke on ulotettu myös sinne. Tuottavuudelle ei silti ole vielä olemassa julkisia määrällisiä tavoitteita – tämä saattaa olla viisasta varovaisuutta, mutta tavoitteet pitäisi voida muotoilla selkeiksi.

Tuottavuus käsitteenä on periaatteessa yksiselitteinen – tuotokset suhteessa panoksiin – mutta tuottavuuden sateenvarjon alle kerätään helposti kaikki tehokkuuteen liittyvät asiat, jolloin tuloksena on lähinnä hallinnollista mössöä. Kustannustehokkuus tavoitteena tuottavuuden asemasta voisi selkeyttää ja ohjata tuotteistamaan ja kehittämään julkisen sektorin kustannuslaskentaa.

Ongelma syntyy myös siitä, että hallinnonalakohtaisesti käsiteltynä tuottavuus- ja tehokkuustavoitteet määritellään kapea-alaisesti. Suurimmat tehokkuushyödyt voisivat syntyä hyppäyksinä vanhoista prosesseista kokonaan uusiin yhdistämällä hallinnonaloja, uutta tekniikkaa ja käyttäen ehkäpä kokonaan uusia toimintatapoja. Toiminnan tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelu yksittäisissä virastoissa tai yksittäisissä toiminnoissa saattaa vaarantaa yhteiskunnan kokonaisedun, jos järjestelmiä ei nähdä kokonaisuuksina.

Hyviä esimerkkejä uudesta ajattelusta on olemassa. Julkisen sektorin ei tarvitse itse toimia palvelutuottajana, vaikka se edelleen toimisi rahoittajana. Julkista palvelutuotantoa tai rakentamista voi korvata tulonsiirroilla, lainoilla, takauksilla tai vaikkapa korkotuella tai verohuojennuksilla. Korvaavia toimintamalleja ja kokemuksia niistä on olemassa, ja uusi it-tekniikka mahdollistaa entistä keveämmän tuntuisen hallintobyrokratiankin, jos lainsäädäntö ei tätä estä. Eräänlainen ongelma on, että uusi tekniikka mahdollistaa myös entistä raskaamman valvonnan, ja tähän on selvästikin myös halukkuutta.

On nähtävissä, että julkinen ja yksityinen sektori ovat jakamassa palvelutuotantoa uudella tavalla siten, että yksityinen sektori kasvattaa osuuttaan nimenomaan suurissa kasvukeskuksissa, joissa ovat toimivat markkinat ja varakkaimmat ja laatutietoisimmat asiakkaat. Silti näilläkin alueilla ja vielä enemmän haja-asutusalueilla jää tarvetta julkisen sektorin omalle palvelutuotannolle. Tämä johtuu siitä, että julkisella sektorilla on yleisvastuu ja yksityisen sektorin palvelukyky on rajoitettu.

Huono-osaisimmat ja vaikeimmat asiakkaat jäänevät myös jatkossa julkisen sektorin palveluvastuulle. Tehokkuus- ja tuottavuuslaskelmissa tämä asiakkaiden uudelleenjako merkitsee sitä, että julkisen sektorin hoitamissa laitoksissa tekninen tuottavuus pyrkii edelleen laskemaan, vaikka yksityisissä saman alan laitoksissa tuottavuus voi kohota. Järjestelmän kokonaistehokkuus voi silti parantua tällaisessa työnjaossa, ja vähintäänkin epäreilua on tällöin syyttää julkista palvelutuottajaa, esimerkiksi kunnallista vanhainkotia, tehottomuudesta.

Kirjoittaja on valtiovarainministeriössä työskentelevä finanssineuvos.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    2. 2

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    6. 6

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    9. 9

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    10. 10

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    7. 7

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    8. 8

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    9. 9

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    10. 10

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää