Onko Euroopan unioni romahtamassa kasaan?

Mahdollisuus tulla hyväksytyksi EU:n jäseneksi oli Itä- ja Keski-Euroopan maille voimakas kannustin saattaa julkinen taloutensa tasapainoon - prosessi oli jossain määrin samankaltainen kuin Länsi-Euroopassa euron käyttöönoton aikoihin. Molemmissa tapauksissa alun edistyksen jälkeen maat ovat kuitenkin alkaneet osoittaa selviä poliittisen "uupumuksen" merkkejä: euroalueella vakaus- ja kasvusopimus on romahtanut ja Itä-Euroopassa budjettivajeet ovat alkaneet taas nousta.

Tsekin tasavallassa vaje hyppäsi viime vuonna 13 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä merkitsi kolminkertaista nousua suhteessa vuoden 1999 jälkeiseen tilanteeseen.

Vaikka tuohon summaan sisältyikin pankkien rakenneuudistuksen aiheuttama kertaluontoinen menoerä, tänä vuonna budjettivaje kohoaa jälleen yli 6 prosenttiin.

Puolassa vaje liikkuu niin ikään 6 prosentin tuntumassa, kun se vuonna 2001 oli vain 2,9 prosenttia.

Unkarissa budjettivaje on jälleen kasvamassa, kun se vuonna 2001 oli supistunut 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Myös Maltalla vaje on lähellä 10 prosenttia, mikä merkitsee 4 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 2001.

Ainoastaan Baltian maat näyttävät pystyvän ylläpitämään vakaata finanssipolitiikkaa.

Prosessi ei monessakaan mielessä ole yllättävä: kun poliitikkojen ei enää tarvitse varautua EU:n vuosittaisiin raportteihin maansa edistymisestä - eikä näin ollen yhteisön ulkopuolelle jäämisen uhkaan - finanssipoliittinen lepsuilu muuttuu huomattavasti helpommaksi.

Kun euroalueen suurilla mailla, Ranskalla ja Saksalla, ei lisäksi ole varaa arvostella toisten maiden finanssipolitiikkaa, EU:n jäsenmaiden budjettivajeisiin ei kohdistu käytännössä minkäänlaisia kansainvälisiä pakotteita.

Pakotteet ovat itse asiassa osoittautuneet täysin hyödyttömiksi sen jälkeen, kun maa on päässyt EU:n jäseneksi, ja niiden asettaminen jäsenyyden hyväksymiskriteeriksi tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa.

Kenties yllättävämpiä ovat ne näkyvät poliittiset takaiskut, jotka ovat kohdanneet maansa EU:hun johtaneiden maiden hallituksia. Jälleen kerran prosessi muistuttaa hämmästyttävästi sitä, mitä Länsi-Euroopan maissa tapahtui euron voimaantulon aikoihin.

Romano Prodin hallitus, joka oli kaikkien odotusten vastaisesti onnistunut luotsaamaan Italian Euroopan rahaliittoon, hajosi kolme kuukautta myöhemmin. Tsekin tasavalta, Puola ja Unkari ovat kaikki kokeneet hallituskriisin EU:hun pääsynsä jälkeen.

Keski- ja Itä-Euroopan maissa EU ei enää ole yhtä suosittu kuin ennen.

Uusien jäsenmaiden äänestysinto oli EU:n kesäkuisissa parlamenttivaaleissa kiusallisen laimea: se vaihteli Slovakian 17 prosentista Unkarin 38,5 prosenttiin.

Näiden maiden kansalaiset, jotka osallistuivat ensimmäisiin EU-vaaleihinsa, äänestivät paitsi huomattavasti alle yleiseurooppalaisen keskiarvon (joka on noin 47 prosenttia) jopa alle englantilaisen keskiarvon.

Tähän voidaan löytää kahdentyyppisiä syitä. Jäseniksi hyväksytyt maat kokivat, että yhteisöön pääsemiseksi niiltä vaadittiin huomattavia julkisen talouden sopeutuksia. Riippumatta siitä, olivatko nämä toimenpiteet kyseisille maille pitkällä aikavälillä edullisia, lyhyellä aikavälillä niiden poliittinen hinta oli kova.

Tätä "sopeutusväsymystä" - termillä kuvattiin Latinalaisen Amerikan maiden kokemusta talouden vapauttamisesta 1990-luvulla - lisää nyt tunne, ettei EU oikeastaan ollutkaan niin loistava kauppa.

Kaikkein näkyvintä on kenties ollut Länsi-Euroopan maiden kiihkeä pyrkimys suojella omia työmarkkinoitaan Keski- ja Itä-Euroopasta tulevaa siirtolaisuutta vastaan - hankauskohta, joka nousee säännöllisesti esiin kaikissa idän ja lännen poliitikkojen välisissä tapaamisissa.

Ei siis ihme, että Keski- ja Itä-Euroopan äänestäjät kokevat nyt saaneensa huonoa vastiketta hallituksilta, jotka veivät heidät EU:hun: vyönkiristystä, työmarkkinoita koskevia rajoituksia ja EU-säädösten pahamaineisia muureja. Seurauksena on ollut hallituksenvastainen reaktio ja EU:n asioihin kohdistuvan yleisen mielenkiinnon puute.

Kaiken Euroopan laajenemista koskeneen juhlinnan jälkeen vastassamme on siis varsin ennustettava joukko ongelmia.

Kaikesta (ulkopolitiikasta työmarkkinapolitiikkaan) eri mieltä olevien maiden "liitto", jonka jäsenten taloudelliset intressit ovat lisäksi erilaiset; laajalle levinnyt pettymys uusien jäsenmaiden äänestäjäkunnissa; perustuslakiuudistus, jonka tulevaisuus on epävarma; ja viimeiseksi kaikki ne tavanomaiset poliittiset kiistat, joita oman valtansa lisäämisestä ahnaasti taistelevat maat käyvät Brysselissä.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa

Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    2. 2

      Töistä jäädään pois yhä useammin mielenterveyden pettäessä – ”Erityisen huolestuttavaa”

    3. 3

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    4. 4

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    5. 5

      Lapsi hoitoon viimeistään 1,5-vuotiaana, isälle 6 kk vapaa – näin EK uudistaisi perhevapaita

    6. 6

      Masentuneen eläkehakemus hylätään yhä useammin – ”Syy ei ole tiedossa”

    7. 7

      Kiirettä pitää, koska kiire on statusta

    8. 8

      Postin liiketulos heikkeni – ”Haemme uutta kasvua elintarvikkeiden kuljetuksesta”

    9. 9

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    10. 10

      Berner: Seuraavan sukupolven 5G-verkot voivat tuoda Suomeen uusia operaattoreita

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    2. 2

      Näin suomalaiset lorvailevat töissä: olemattomia palavereja ja harhauttavia ruutukaappauksia

    3. 3

      Miljardöörisijoittaja: Pankit lypsävät sinulta rahaa turhaan – sijoita sen sijaan näin

    4. 4

      HS: Useat kaapelikanavat saattavat sittenkin pimetä tiistaiyönä

    5. 5

      Viljelijät uivat syvissä vesissä: ”Tilanne pahempi kuin 90-luvun lamassa”

    6. 6

      Suomeen vuokrakatto 20 euroa neliöltä? Näin se vaikuttaisi tuensaajiin

    7. 7

      Toisissa paikoissa kikytetään, toisissa ei – näin kävi Metalliliiton työpaikoilla

    8. 8

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    9. 9

      Asuntokaupan kahtiajako repesi entisestään

    10. 10

      Autokonserni Laakkosen yt:t päätökseen – 77 irtisanotaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä kuitit kannattaa säästää – ”Silloin kuittien on löydyttävä”

    2. 2

      Joukko tv-kanavia uhkaa pian pimentyä yli 1,5 miljoonassa kodissa

    3. 3

      Suomalaismies aikoo miljonääriksi 500 päivässä – näin hän sen tekee

    4. 4

      51 Siwaa ja Valintataloa suljetaan – tässä koko lista

    5. 5

      Asuntovelallinen, korkosi laskutapa on muuttumassa – varaudu nousuun

    6. 6

      Asuntojen hinnoissa saattaa piillä yllätyksiä – meri voi laskea arvoa jopa -20 %

    7. 7

      Yhä useampi menettää kotinsa – ”Ostetaan liian iso talo tai kallis asunto”

    8. 8

      Ammattilainen heivasi Stockmannin – "Kuihtuva, syvästi tappiollinen tavaratalo"

    9. 9

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    10. 10

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    11. Näytä lisää