Valikko

Onko Euroopan unioni romahtamassa kasaan?

Mahdollisuus tulla hyväksytyksi EU:n jäseneksi oli Itä- ja Keski-Euroopan maille voimakas kannustin saattaa julkinen taloutensa tasapainoon - prosessi oli jossain määrin samankaltainen kuin Länsi-Euroopassa euron käyttöönoton aikoihin. Molemmissa tapauksissa alun edistyksen jälkeen maat ovat kuitenkin alkaneet osoittaa selviä poliittisen "uupumuksen" merkkejä: euroalueella vakaus- ja kasvusopimus on romahtanut ja Itä-Euroopassa budjettivajeet ovat alkaneet taas nousta.

Tsekin tasavallassa vaje hyppäsi viime vuonna 13 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä merkitsi kolminkertaista nousua suhteessa vuoden 1999 jälkeiseen tilanteeseen.

Vaikka tuohon summaan sisältyikin pankkien rakenneuudistuksen aiheuttama kertaluontoinen menoerä, tänä vuonna budjettivaje kohoaa jälleen yli 6 prosenttiin.

Puolassa vaje liikkuu niin ikään 6 prosentin tuntumassa, kun se vuonna 2001 oli vain 2,9 prosenttia.

Unkarissa budjettivaje on jälleen kasvamassa, kun se vuonna 2001 oli supistunut 4 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Myös Maltalla vaje on lähellä 10 prosenttia, mikä merkitsee 4 prosenttiyksikön kasvua vuodesta 2001.

Ainoastaan Baltian maat näyttävät pystyvän ylläpitämään vakaata finanssipolitiikkaa.

Prosessi ei monessakaan mielessä ole yllättävä: kun poliitikkojen ei enää tarvitse varautua EU:n vuosittaisiin raportteihin maansa edistymisestä - eikä näin ollen yhteisön ulkopuolelle jäämisen uhkaan - finanssipoliittinen lepsuilu muuttuu huomattavasti helpommaksi.

Kun euroalueen suurilla mailla, Ranskalla ja Saksalla, ei lisäksi ole varaa arvostella toisten maiden finanssipolitiikkaa, EU:n jäsenmaiden budjettivajeisiin ei kohdistu käytännössä minkäänlaisia kansainvälisiä pakotteita.

Pakotteet ovat itse asiassa osoittautuneet täysin hyödyttömiksi sen jälkeen, kun maa on päässyt EU:n jäseneksi, ja niiden asettaminen jäsenyyden hyväksymiskriteeriksi tulee olemaan äärimmäisen vaikeaa.

Kenties yllättävämpiä ovat ne näkyvät poliittiset takaiskut, jotka ovat kohdanneet maansa EU:hun johtaneiden maiden hallituksia. Jälleen kerran prosessi muistuttaa hämmästyttävästi sitä, mitä Länsi-Euroopan maissa tapahtui euron voimaantulon aikoihin.

Romano Prodin hallitus, joka oli kaikkien odotusten vastaisesti onnistunut luotsaamaan Italian Euroopan rahaliittoon, hajosi kolme kuukautta myöhemmin. Tsekin tasavalta, Puola ja Unkari ovat kaikki kokeneet hallituskriisin EU:hun pääsynsä jälkeen.

Keski- ja Itä-Euroopan maissa EU ei enää ole yhtä suosittu kuin ennen.

Uusien jäsenmaiden äänestysinto oli EU:n kesäkuisissa parlamenttivaaleissa kiusallisen laimea: se vaihteli Slovakian 17 prosentista Unkarin 38,5 prosenttiin.

Näiden maiden kansalaiset, jotka osallistuivat ensimmäisiin EU-vaaleihinsa, äänestivät paitsi huomattavasti alle yleiseurooppalaisen keskiarvon (joka on noin 47 prosenttia) jopa alle englantilaisen keskiarvon.

Tähän voidaan löytää kahdentyyppisiä syitä. Jäseniksi hyväksytyt maat kokivat, että yhteisöön pääsemiseksi niiltä vaadittiin huomattavia julkisen talouden sopeutuksia. Riippumatta siitä, olivatko nämä toimenpiteet kyseisille maille pitkällä aikavälillä edullisia, lyhyellä aikavälillä niiden poliittinen hinta oli kova.

Tätä "sopeutusväsymystä" - termillä kuvattiin Latinalaisen Amerikan maiden kokemusta talouden vapauttamisesta 1990-luvulla - lisää nyt tunne, ettei EU oikeastaan ollutkaan niin loistava kauppa.

Kaikkein näkyvintä on kenties ollut Länsi-Euroopan maiden kiihkeä pyrkimys suojella omia työmarkkinoitaan Keski- ja Itä-Euroopasta tulevaa siirtolaisuutta vastaan - hankauskohta, joka nousee säännöllisesti esiin kaikissa idän ja lännen poliitikkojen välisissä tapaamisissa.

Ei siis ihme, että Keski- ja Itä-Euroopan äänestäjät kokevat nyt saaneensa huonoa vastiketta hallituksilta, jotka veivät heidät EU:hun: vyönkiristystä, työmarkkinoita koskevia rajoituksia ja EU-säädösten pahamaineisia muureja. Seurauksena on ollut hallituksenvastainen reaktio ja EU:n asioihin kohdistuvan yleisen mielenkiinnon puute.

Kaiken Euroopan laajenemista koskeneen juhlinnan jälkeen vastassamme on siis varsin ennustettava joukko ongelmia.

Kaikesta (ulkopolitiikasta työmarkkinapolitiikkaan) eri mieltä olevien maiden "liitto", jonka jäsenten taloudelliset intressit ovat lisäksi erilaiset; laajalle levinnyt pettymys uusien jäsenmaiden äänestäjäkunnissa; perustuslakiuudistus, jonka tulevaisuus on epävarma; ja viimeiseksi kaikki ne tavanomaiset poliittiset kiistat, joita oman valtansa lisäämisestä ahnaasti taistelevat maat käyvät Brysselissä.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa

Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    4. 4

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    5. 5

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    6. 6

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    7. 7

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    8. 8

      Veikkaukseen yhdistyvä RAY jättää jälkeensä 500 miljoonan perinnön

    9. 9

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    10. 10

      Lähteet: EKP:n neuvostossa erimielisyyttä satojen miljardien osto-ohjelman jatkosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    4. 4

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    5. 5

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    6. 6

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    7. 7

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    8. 8

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    9. 9

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    10. 10

      3 956 €/kk, 3 826 €/kk... – näissä ammateissa on lyhyt koulutus ja töitä tarjolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää