Valikko

SAK-vetoisen tulopolitiikan aika on ohi

Toimihenkilökeskusjärjestö on valmis liikahtamaan tulopolitiikassa työnantajien haluamaan suuntaan. Puheenjohtaja Mikko Mäenpään mukaan toimihenkilöjärjestölle käy yritystason sopimisen lisääminen. Mäenpään mielestä yrityskohtaista palkkajoustoa voitaisiin toteuttaa esimerkiksi tulospalkkausjärjestelmillä.

Yrityksissä tulospalkkaukseen suhtaudutaan myönteisesti. Valtaosa yrityspäättäjistä pitää tulospalkkioita parhaina keinoina sitouttaa työntekijät yritykseen. Tulospalkkauksen piirissä on varsinkin ylempiä toimihenkilöitä. Myös teollisuusyritykset palkitsevat esimerkiksi työryhmiään tulosten perusteella.

Tyypillistä tulospalkkaukselle on palkkausjärjestelmien erilaisuus. Kriteerit räätälöidään yrityskohtaisesti. Niitä myös muutetaan tarpeen mukaan.

Palkansaajapuoli on valmis tukemaan tulospalkkausjärjestelmän nykyistä laajempaa käyttöä. Tuki on kuitenkin ehdollinen. Palkansaajat haluavat sopia yhteisistä pelisäännöistä. Työnantajat ovat toistaiseksi tyrmänneet nämä haaveet. Ne eivät halua työmarkkinakoneistoa häärimään yritysten sisälle tilanteessa, jossa nimenomaan haetaan yritys- ja yksilökohtaista joustoa palkitsemiseen.

Työnantajat haluavat ylipäätään siirtää tulopoliittista päätösvaltaa yrityksiin. Vasta tuloneuvottelukierros näyttää, kuinka pitkälle ay-liike on valmis tulemaan työnantajia vastaan.

Suomalainen tulopolitiikka on näihin päiviin saakka ollut SAK-vetoista. Keskitetystä sopimisesta suhteellisesti eniten on hyötynyt tavallinen teollisuustyöntekijä. Teollistuvassa yhteiskunnassa tälle oli perusteensa. Tupo turvasi laajalle palkansaajakunnalle nousevan elintason. Se hyödytti koko kansantaloutta.

Tilanne on nyt toinen, vaikka muutosta on muutoksessa vaikea havaita. Suomi kuuluu selkeästi jälkiteollisten yhteiskuntien joukkoon. Tietoyhteiskunta on siinä mielessä realisoitunut, että maan vauraus perustuu enenevästi koulutukseen ja osaamiseen. Myös erilaiset palvelut syrjäyttävät perinteistä teollisuustyötä, joka globalisoituvassa maailmassa siirtyy halvemman työvoiman ja muutenkin alhaisempien kustannusten maihin.

Tulopolitiikka on talouspolitiikan yksi osa-alue. Yhteiskunnan dynamiikkaa ei enää turvata sillä, että palkkapolitiikan keskiössä on teollisuustyöntekijä. Sellainen politiikka on omiaan karkottamaan maasta niin yritykset kuin korkeasti koulutetut osaajat. Se on omiaan karkottamaan maasta menestystekijät.

Mutta onko maalla viisautta ottaa huomioon toimintaympäristössä tapahtunut muutos varsinkin, kun muutostarve ei koske pelkästään tulopolitiikkaa. Myös talouspolitiikan toinen palikka, finanssipolitiikka, pitäisi virittää tukemaan Suomen menestymistä globaalissa kilpailussa. Tämä tarkoittaa kannustavuuden ulottamista verotukseen.

Suomalaista yhteiskuntaa on rakennettu sotien jälkeen konsensuksella. Tulokset ovat olleet hyviä. Muuttuneessa maailmassa pärjääminen merkitsee sitä, että joudutaan hyväksymään perinteisessä mielessä nykyistä eriarvoisempi yhteiskunta.

Politiikka on aina taiteilua järjen ja tunteen, terveen itsekkyyden ja toisista välittämisen välillä. Kova fakta kuitenkin on, että vain menestys tuo jaettavaa. Palkansaajaliikkeellä ja hallituksella pitää olla uskallusta katsoa eteenpäin. Nyt tarvitaan uusia avauksia ja rohkeita valintoja.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    2. 2

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    3. 3

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    4. 4

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    5. 5

      Barnier: Brexit-neuvotteluille aikaa vain 18 kuukautta

    6. 6

      WSJ: IBM:n Romettystä tulee Trumpin neuvonantaja

    7. 7

      Yle: Ruotsalainen kauppa on rekisteröinyt Kodin1.com-osoitteen

    8. 8

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    9. 9

      Wahlroos: Tässä on Suomen työttömyysongelman perimmäinen syy – ”Ihan käsittämätöntä”

    10. 10

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    3. 3

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    4. 4

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    5. 5

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    6. 6

      Saitko postia Sammolta? Aikaa ensi keskiviikkoon

    7. 7

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    8. 8

      Suomalainen elää luotolla ”luonnollisena asiana”

    9. 9

      Helsingin työmaita tarkastettiin – työntekijöiden tietoja puuttui yli puolelta

    10. 10

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    6. 6

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    10. 10

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    11. Näytä lisää