Valikko

Sähköverkot sotkeutuivat byrokratiaan

Kymmenienmiljardien eurojeninvestointitarpeetseisovat epäselvänsääntelyn vuoksi, sanoo ABB:njohtokunnan jäsenPeter Smits

Maailman suurin sähköverkkojen myyjä ABB on saanut tänä vuonna rajusti viime vuotta enemmän tilauksia verkkoyhtiöiltä, mutta kasvu tulee pääosin Kiinasta ja Intiasta. Viime vuoden massiiviset sähkökatkot USA:ssa ja Euroopassa eivät ole käynnistäneet länsimaissa verkkoinvestointien vyöryä, vaikka tarvetta niille olisi.

ABB Sähkövoimateknologia-divisioonan johtaja Peter Smits on tuskastunut länsimaiseen byrokratiaan, joka jarruttaa sähköverkkojen välttämättömiä parannusinvestointeja ja samalla ABB:n bisneksen kasvua Euroopassa ja USA:ssa.

– Päätösten pitäisi syntyä nopeammin, olemme aivan liian hitaita. Kiinassa päätöksiä syntyy viikoissa isoistakin projekteista. Paljon pienemmissä projekteissa Euroopassa aikaa kuluu aivan liikaa byrokratiaan ja neuvotteluihin, harmittelee Smits.

Esimerkiksi ympäristöselvityksiin kuluu tolkuttomasti aikaa.

Estlink uudestaan ja uudestaan

Smitsiä eniten riepova esimerkki byrokratiasta löytyy Pohjolan vapaan sähkömarkkinan laidalta. Kamppailu Eestin ja Suomen välisen Estlink-merikaapelin urakasta on ollut ABB:n johtajille ja insinööreille turhauttava kokemus.

– Estlinkistä on neuvoteltu kuusi vuotta. On käyty kolme tarjouskilpailua, joka kerralla ABB:llä on ollut halvin ja kilpailukykyisin tarjous. Ja joka kerralla kilpailu on aloitettu uudestaan muodollisuuksien vuoksi, puhisee Smits.

– Tässä on niin moni osallisena Eestissä, Latviassa, Liettuassa ja Suomessa. Paljon hallintoa, tämä ilmeisesti tekee sen niin monimutkaiseksi, Smits arvelee.

Tavoite kaukana

Kaikkiaan Eurooppa on kaukana jäljessä EU:n asettamasta tavoitteesta, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä maiden välisten rajajohtojen siirtokapasiteetin pitäisi olla 20 prosenttia alueen sähköntuotantokapasiteetista. Tällä hetkellä rajojen yli mahtuu johtoihin kulkemaan enintään seitsemän prosenttia tuotetusta sähköstä.

Riittävä siirtokapasiteetti on edellytys toimiville yleiseurooppalaisille sähkömarkkinoille. Jopa Euroopan parhaiten toimivalla usean maan sähkömarkkina-alueella Pohjolassa rajajohtojen kapasiteetti on niin niukka, että yhteisen sähköpörssin alueella on turvauduttava keinotekoisiin aluehintoihin.

– Eurooppalainen sähköverkko ei ole alun perin rakennettu sähkökauppaan rajojen yli, Smits kuvaa perusongelman.

ABB:n verkkokaupan kannalta huono lähtötilanne on hyvä, koska EU:n tavoitteen saavuttaminen vaatii kymmenien miljardien eurojen verkkoinvestointeja. Niistä tilauksista ABB voi laskea saavansa lihavan siivun, kunhan investoinnit lopulta pääsevät vauhtiin.

Byrokratian hitauden lisäksi verkkoinvestointeja Euroopassa ja USA:ssa hillitsevät epämääräiset säännöt. Epävarmuus estää investoinnit, verkot rappeutuvat ja häiriöiden riski kasvaa.

– Tarvitsemme selkeitä sääntöjä Euroopassa ja USA:ssa esimerkiksi siitä, mitä operaattori saa veloittaa verkon käytöstä. Toiseksi pitää olla selkeät kiihokkeet yhtiöille investoida verkon luotettavuuteen. Yhtiöt investoivat kyllä verkkojen parannuksiin ja luotettavuuteen, kunhan ne voivat laskea investointien tuoton, sanoo Smits.

Pahin rappio USA:ssa

Hänen mielestään itse sähkömarkkinoiden vapautusta ja yksityistämistä ei voi syyttää verkkojen rappiosta.

– Tarvitsemme vain joitakin sääntöjä ja markkinat hoitavat loput, vakuuttaa Smits.

Pahiten varsinaisesta vanhenemisesta seuraava rappio uhkaa verkkoja USA:ssa, jossa vuotuiset investoinnit sähköverkkoihin ovat pudonneet vuoden 1975 viiden miljardin dollarin tasolta vaatimattomalle parin miljardin dollarin tasolle.

Tänä vuonna USA:n verkkoinvestointeja ovat jarruttaneet presidentinvaalit, jotka ovat jumiuttaneet lakiuudistukset.

– Ihan sama kenestä tulee presidentti. Sähköverkkojen investointien tarve USA:ssa on joka tapauksessa niin suuri, että niiden on pakko lisääntyä, Smits nauraa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    3. 3

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    8. 8

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    9. 9

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    10. 10

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    3. 3

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    4. 4

      Leikkaukset iskivät lapsilisään – mitä menetetyllä summalla saisi?

    5. 5

      Raju luku lapsilisien leikkauksista – ”Lisäävät pienituloisuutta”

    6. 6

      Kodin1-tavaratalon sivuille ilmestyi viesti: ”Pian täällä taas...”

    7. 7

      Koeaika on pian yhä pidempi – ”Pitäisi sanoa selkeästi, mikä meni pieleen”

    8. 8

      Kemijärven sillan ja Turun sairaalan betoniongelman syy selvisi: liikaa ilmaa

    9. 9

      Taliseteli aiheutti kohun Britanniassa – keskuspankki ”suhtautuu huoleen erittäin vakavasti”

    10. 10

      Nämä Siwat ja Valintatalot muuttuvat K-marketeiksi tammikuussa – katso koko lista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Kelan pääjohtaja SK:lle ”Miksi ylläpidämme järjestelmää, joka maksaa ihmiselle olemisesta?

    3. 3

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    4. 4

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    5. 5

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    6. 6

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    7. 7

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    8. 8

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    9. 9

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää