Valikko

Voiko öljyn korkea hinta olla hyväksi?

Öljyn maailmanmarkkinahinnat ylittivät 40 dollarin tynnyrihinnan viime kesän puolivälissä ja ovat sen jälkeen kohonneet yli 50 dollariin tynnyriltä. Öljyn nykyhinnat ovat edelleen vain kaksi kolmannesta Iranin vuoden 1979 vallankumouksen aikaisesta huipputasostaan, ja tulevaisuudessa öljyn markkinahintojen odotetaan putoavan ja vakiintuvan kenties 45 dollariin tynnyriltä. Öljyn nykyinen korkea hinta on kuitenkin saanut aikaan sen, että ennustajat ovat alkaneet jarrutella talouskasvuodotuksia.

Amerikkalainen talousennustaja Allen Sinai väittää öljyn korkeaa hintaa pysyväksi ilmiöksi. Sinain mukaan tämä vähentää pakostakin kasvua ja saattaa myös johtaa ydininflaation kiihtymiseen. Itse asiassa öljyn korkea hinta on Sinain mielestä merkittävin vaaratekijä sitten vuosien 2000–2001 pörssikuplan puhkeamisen.

Sinai ei ole mielipiteineen yksin. Jos öljyn hinta pysyy 40 dollarissa tynnyriltä, tällä ei oletettavasti ole juuri mitään vaikutusta maailman bruttokansantuotteen kasvuun lyhyellä aikavälillä. Jos öljyn hinta sen sijaan pysyy lähellä 60 dollaria tynnyriltä, kaikkien bruttokansantuotteen kasvuennusteiden voidaan olettaa laskevan prosentin vuodessa.

Öljyn korkea hinta on myös vaarassa hidastaa tuottavuuden pitkän aikavälin kasvua. Korkeiden – ja epävakaiden – öljyn hintojen vallitessa yritykset eivät niinkään investoi tuottavuuden lisäämiseen kuin joustavan energiankäytön ylläpitämiseen. Öljyn 40 dollarin tynnyrihinnan voidaan olettaa hidastavan maailman potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin kasvuastetta 0,1 prosentilla vuodessa. Öljyn maksaessa 60 dollaria tynnyriltä maailman potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin ”tasaisen” kasvuasteen voidaan sitä vastoin olettaa hidastuvan noin 0,3 prosenttia vuodessa.

Useimmat maailmantalouteen kohdistuvat iskut saavat meidät odottamaan, että keskuspankit ryhtyisivät toimenpiteisiin niiden vaikutusten tasaamiseksi. Kun yritysten investoinneista päättävät elimet muuttuvat varovaisemmiksi, odotamme Yhdysvaltain, Euroopan, Englannin ja muiden keskuspankkien alentavan korkotasoa lukujen kaunistamiseksi. Jos kuluttajat valtaa tuhlausvimma, odotamme maailman keskuspankkien nostavan korkotasoa ylikuumenneen rakennustoiminnan jäähdyttämiseksi ja tarvittavien varojen vapauttamiseksi, jotta niukkuuteen johtava inflaatio saataisiin ehkäistyksi.

Tämä taloudellinen logiikka ei kuitenkaan toimi öljyn hintojen noustessa. Vaikka korkeat öljyn hinnat näyttävät yritystoimintaan kohdistuvalta rasitukselta, joka supistaa kokonaiskysyntää, ne myös kiihdyttävät inflaatiota suoraan ja epäsuorasti.

Keskuspankit vastaavat kysynnän supistumiseen alentamalla korkotasoa ja inflaatio-odotusten lisääntymiseen korottamalla korkoja. Koska öljyn korkeat hinnat sekä alentavat kysyntää että kiihdyttävät inflaatiota, keskuspankit vastaavat tilanteeseen pidättäytymällä toimimasta. Öljyn korkeiden hintojen vaikutukset pääsevät näin vaikuttamaan koko talouden tasolla ilman maailman keskuspankkien tasoittavia toimia.

Erittäin pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan ole niin selvää, että öljyn korkeat hinnat olisivat haitaksi koko maailmalle. Jos korkeat hinnat olisivat esimerkiksi seurausta verotuksesta, jonka avulla saatu hyöty jaettaisiin uudelleen öljyn kuluttajille, korkea hintataso olisi yksiselitteisen hyvä asia.

Tietenkin useimmat verot tuovat mukanaan huomattavia ”ylimääräisiä rasitteita”: niiden kustannukset ylittävät merkittävästi kerättyjen tulojen arvon siksi, että koko joukko potentiaalisia veronmaksajia pyrkii kiertämään ja välttelemään maksuja. Öljyn verottamisesta ei kuitenkaan aiheudu tällaisia ylimääräisiä rasitteita. Siitä koituu päinvastoin ylimääräisiä etuja. Siirtyminen energiaa säästäviin kulkuneuvoihin poistaa ruuhkia. Pyrkimykset leikata kustannuksia säästämällä energiankulutuksessa vähentävät saastumista. Korvaavien energialähteiden hinnannousu kannustaa tutkimaan muita energiateknologioita – tätä tutkimusta tarvitaan nykypäivänä kipeästi huomisen globaalin ilmastomuutoksen synnyttämiin ongelmiin vastaamiseksi.

Hyvin suunniteltu öljyvero supistaisi myös kysyntää ja vähentäisi tätä kautta öljyesiintymien sijaintipaikoilla maata omistaville tai hallitseville lankeavien satunnaisvoittojen mahdollisuuksia.

Vähän yli kymmenen vuotta sitten Bill Clintonin hallituksen valtiovarainministeri Lloyd Bentsen pyrki varmistamaan juuri tämän esittämällä niin sanottua ”BTU-veroa” Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämän poistamiseksi.

Yhdysvaltain republikaaninen puolue ja Amerikan öljyinstituutti (API) tyrmäsivät ehdotuksen. Kymmenen vuotta myöhemmin öljyn hinnat ovat korkealla, mutta syynä tähän eivät ole hyvin suunnitellut verot sen enempää Amerikassa kuin muuallakaan. Siksi hinnannousu lisää öljyesiintymien omistajien satunnaisia voittoja sen sijaan, että se auttaisi parantamaan valtioiden julkista taloutta.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Teslan valtava akkutehdas halutaan Vaasaan

    3. 3

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    4. 4

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    5. 5

      Omakotitaloissa hintahyppäys pk-seudulla

    6. 6

      Pelko euron tuhosta voi avata Saksan rahahanat

    7. 7

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    10. 10

      Eurolla vain 0,8 dollaria? ”Voi kuulostaa äärimmäiseltä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    3. 3

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    4. 4

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    5. 5

      SS: Myykö lapsesi sukkia päästäkseen luokkaretkelle? Yrityksille miljoonabisnes

    6. 6

      Kommentti: Eurokriisin sytytyslanka palaa – Italia sanoi ”ei”

    7. 7

      HS: Koulutettuja suomalaisia kaikkoaa ulkomaille – vain harva aikoo palata

    8. 8

      Näkökulma: Kapina jatkuu – Brexit ja Trump olivat vasta alkua

    9. 9

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    10. 10

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Vakava varoitus Suomelle: ”Nämä kotitaloudet erityisen haavoittuvia”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Katso, kuulutko velkaisten riskiryhmään – tämä raja ei saisi ylittyä

    5. 5

      Ville, 33, kasvatti menestyvän bisneksen Kiinaan – kuukaudessa 8 000 pakettia elektroniikkaa Suomeen

    6. 6

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    7. 7

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    8. 8

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    9. 9

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    10. 10

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    11. Näytä lisää