Voiko öljyn korkea hinta olla hyväksi?

Öljyn maailmanmarkkinahinnat ylittivät 40 dollarin tynnyrihinnan viime kesän puolivälissä ja ovat sen jälkeen kohonneet yli 50 dollariin tynnyriltä. Öljyn nykyhinnat ovat edelleen vain kaksi kolmannesta Iranin vuoden 1979 vallankumouksen aikaisesta huipputasostaan, ja tulevaisuudessa öljyn markkinahintojen odotetaan putoavan ja vakiintuvan kenties 45 dollariin tynnyriltä. Öljyn nykyinen korkea hinta on kuitenkin saanut aikaan sen, että ennustajat ovat alkaneet jarrutella talouskasvuodotuksia.

Amerikkalainen talousennustaja Allen Sinai väittää öljyn korkeaa hintaa pysyväksi ilmiöksi. Sinain mukaan tämä vähentää pakostakin kasvua ja saattaa myös johtaa ydininflaation kiihtymiseen. Itse asiassa öljyn korkea hinta on Sinain mielestä merkittävin vaaratekijä sitten vuosien 2000–2001 pörssikuplan puhkeamisen.

Sinai ei ole mielipiteineen yksin. Jos öljyn hinta pysyy 40 dollarissa tynnyriltä, tällä ei oletettavasti ole juuri mitään vaikutusta maailman bruttokansantuotteen kasvuun lyhyellä aikavälillä. Jos öljyn hinta sen sijaan pysyy lähellä 60 dollaria tynnyriltä, kaikkien bruttokansantuotteen kasvuennusteiden voidaan olettaa laskevan prosentin vuodessa.

Öljyn korkea hinta on myös vaarassa hidastaa tuottavuuden pitkän aikavälin kasvua. Korkeiden – ja epävakaiden – öljyn hintojen vallitessa yritykset eivät niinkään investoi tuottavuuden lisäämiseen kuin joustavan energiankäytön ylläpitämiseen. Öljyn 40 dollarin tynnyrihinnan voidaan olettaa hidastavan maailman potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin kasvuastetta 0,1 prosentilla vuodessa. Öljyn maksaessa 60 dollaria tynnyriltä maailman potentiaalisen tuotannon pitkän aikavälin ”tasaisen” kasvuasteen voidaan sitä vastoin olettaa hidastuvan noin 0,3 prosenttia vuodessa.

Useimmat maailmantalouteen kohdistuvat iskut saavat meidät odottamaan, että keskuspankit ryhtyisivät toimenpiteisiin niiden vaikutusten tasaamiseksi. Kun yritysten investoinneista päättävät elimet muuttuvat varovaisemmiksi, odotamme Yhdysvaltain, Euroopan, Englannin ja muiden keskuspankkien alentavan korkotasoa lukujen kaunistamiseksi. Jos kuluttajat valtaa tuhlausvimma, odotamme maailman keskuspankkien nostavan korkotasoa ylikuumenneen rakennustoiminnan jäähdyttämiseksi ja tarvittavien varojen vapauttamiseksi, jotta niukkuuteen johtava inflaatio saataisiin ehkäistyksi.

Tämä taloudellinen logiikka ei kuitenkaan toimi öljyn hintojen noustessa. Vaikka korkeat öljyn hinnat näyttävät yritystoimintaan kohdistuvalta rasitukselta, joka supistaa kokonaiskysyntää, ne myös kiihdyttävät inflaatiota suoraan ja epäsuorasti.

Keskuspankit vastaavat kysynnän supistumiseen alentamalla korkotasoa ja inflaatio-odotusten lisääntymiseen korottamalla korkoja. Koska öljyn korkeat hinnat sekä alentavat kysyntää että kiihdyttävät inflaatiota, keskuspankit vastaavat tilanteeseen pidättäytymällä toimimasta. Öljyn korkeiden hintojen vaikutukset pääsevät näin vaikuttamaan koko talouden tasolla ilman maailman keskuspankkien tasoittavia toimia.

Erittäin pitkällä aikavälillä ei kuitenkaan ole niin selvää, että öljyn korkeat hinnat olisivat haitaksi koko maailmalle. Jos korkeat hinnat olisivat esimerkiksi seurausta verotuksesta, jonka avulla saatu hyöty jaettaisiin uudelleen öljyn kuluttajille, korkea hintataso olisi yksiselitteisen hyvä asia.

Tietenkin useimmat verot tuovat mukanaan huomattavia ”ylimääräisiä rasitteita”: niiden kustannukset ylittävät merkittävästi kerättyjen tulojen arvon siksi, että koko joukko potentiaalisia veronmaksajia pyrkii kiertämään ja välttelemään maksuja. Öljyn verottamisesta ei kuitenkaan aiheudu tällaisia ylimääräisiä rasitteita. Siitä koituu päinvastoin ylimääräisiä etuja. Siirtyminen energiaa säästäviin kulkuneuvoihin poistaa ruuhkia. Pyrkimykset leikata kustannuksia säästämällä energiankulutuksessa vähentävät saastumista. Korvaavien energialähteiden hinnannousu kannustaa tutkimaan muita energiateknologioita – tätä tutkimusta tarvitaan nykypäivänä kipeästi huomisen globaalin ilmastomuutoksen synnyttämiin ongelmiin vastaamiseksi.

Hyvin suunniteltu öljyvero supistaisi myös kysyntää ja vähentäisi tätä kautta öljyesiintymien sijaintipaikoilla maata omistaville tai hallitseville lankeavien satunnaisvoittojen mahdollisuuksia.

Vähän yli kymmenen vuotta sitten Bill Clintonin hallituksen valtiovarainministeri Lloyd Bentsen pyrki varmistamaan juuri tämän esittämällä niin sanottua ”BTU-veroa” Yhdysvaltain julkisen talouden alijäämän poistamiseksi.

Yhdysvaltain republikaaninen puolue ja Amerikan öljyinstituutti (API) tyrmäsivät ehdotuksen. Kymmenen vuotta myöhemmin öljyn hinnat ovat korkealla, mutta syynä tähän eivät ole hyvin suunnitellut verot sen enempää Amerikassa kuin muuallakaan. Siksi hinnannousu lisää öljyesiintymien omistajien satunnaisia voittoja sen sijaan, että se auttaisi parantamaan valtioiden julkista taloutta.

J. Bradford DeLong on kansantaloustieteen professori Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa ja Yhdysvaltain entinen apulaisvaltiovarainministeri.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Lähteet: Trumpin päästrategi Bannon tapasi Saksan suurlähettilään – viesti EU:lle oli kylmäävä

    2. 2

      Kauppojen aukiolot vapautettiin – näin kävi ABC-asemien markettimyynnin

    3. 3

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    4. 4

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    5. 5

      Kommentti: Perustuslaista viis – työnvälitystä yksityistetään nyt väkipakolla

    6. 6

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    7. 7

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    8. 8

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    9. 9

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    10. 10

      Bill Gates ehdottaa: Verotetaan robotteja – ”Mitä työtä robotti tuo?”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    4. 4

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    5. 5

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    6. 6

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    7. 7

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    8. 8

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    9. 9

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää