Valikko

Metsä kasvaa

Suomalaiset metsäyhtiöt ovat kansainvälistyneet ja siirtäneet tuotantoaan ulkomaille. Stora Enson toimitusjohtajan Jukka Härmälän mielestä Suomi elää tulevaisuudessakin metsistään.

Suomi on pieni maa, jolla on kokoonsa nähden suuret metsävarat. Vihreä kulta on rajallinen luonnonvara, jota ei täällä riitä metsäyhtiöiden tarpeisiin.

Kansan ei silti tarvitse olla huolissaan, alan teollisuudella on tulevaisuus kotimaassa.

– Metsäteollisuuden osaaminen on keskittynyt vahvasti Suomeen. Olemme alan edelläkävijöitä, vaikka bisnes onkin kansainvälistynyt. Metsäteollisuutta ei vain pidä enää tarkastella pelkästään Suomen näkökulmasta, sanoo Stora Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä.

Stora Enson pääkonttorissa Helsingin Katajanokalla Alvar Aallon kädenjälki vie väistämättä ajatukset menneeseen aikaan. Vanha aika palautuu ajoittain mieleen toimitusjohtaja Härmälän jämäkästä olemuksesta, jossa on aavistus perinteistä metsäpatruunaa.

Sitäkin enemmän hänessä on kansainvälisesti suuntautunutta bisnesajattelua.

– Aikanaan suurimmat metsäyhtiöt olivat Yhdysvalloissa, jonne metsäteollisuutta mentiin opiskelemaan. Nykyään maailman suurimpiin kuuluvia metsäyhtiöitä on Suomessa. Metsäteollisuuden osaaminen on Suomelle vientiartikkeli, jota voitaisiin hyödyntää nykyistä paremmin.

Härmälää vaikuttaa häiritsevän se tapa, jolla metsäklusteria on Suomessa vähätelty.

– Mielestäni on hyvin erikoista, että juhlapuheissa on pidetty tavoitteena metsäteollisuuden osuuden laskemista viennistä ja kansantaloudesta. Eihän metsäteollisuuden kasvu Suomessa ole pysähtynyt.

Metsäklusteri työllistää Suomessa yli 200 000 ihmistä ja vaikuttaa kansantalouteen suuresti. EU ja yhteinen valuutta ovat muuttaneet teollisuutta voimakkaasti. Kansallisista, sukujen omistamista metsäyhtiöistä on kasvanut kansainvälisiä suuryrityksiä.

– Suomalaisittain ajatellen suurin muutos on ollut devalvaatiotalouden loppuminen, mikä on tuonut vakautta markkinoille. Aikanaan sanottiin, että devalvoinnilla korjattiin metsäteollisuuden tekemiä virheitä. Se ei ole aivan väärin sanottu.

– Yhteisvaluutan aikana metsäteollisuuden keskeiseksi tavoitteeksi on tullut kannattavuuden ja taseen varjeleminen, jolla hallitaan suhdannevaihtelua.

Muutokset eivät ole vaikuttaneet metsäyhtiöiden merkitykseen kotimaisessa metsätaloudessa.

– Suomessa valmistetun paperin pääraaka-aine on suomalainen puu ja sitä ostetaan suomalaisilta metsänomistajilta. Tuskin missään muualla maailmassa puuraaka-aineen kokonaiskasvu on yhtä tehokkaasti käytössä kuin Suomessa. Metsänomistus takaa Suomessa vakaan tuoton.

Härmälä ei ole huolissaan siitä, että kansainvälinen kilpailu houkuttelisi metsäteollisuutta Suomesta pois. Täällä on poikkeuksellisen korkeatasoista puunjalostuksen ja metsäteollisuuden osaamista.

– Suomessa on valmistettava tuotteita, jotka kestävät puun korkean hinnan. Käytännössä tämä merkitsee jalostusasteen nostamista ja sellaisten tuotteiden valmistamista, joissa puun osuus on pienempi.

Suomessa tehtiin aikanaan valtavia investointeja metsäteollisuuteen. Tänne rakennettiin maailman uudenaikaisimpia paperikoneita. Härmälän mukaan investoinneissa ei tehty ylilyöntejä, vaikka puun korkea hinta Suomessa oli yleisesti tiedossa.

– Vanhaan aikaan metsäteollisuuden merkitys valuutan lähteenä oli Suomessa täysin ylivoimainen.

Eurovaluuttaan siirtyminen merkitsi metsäyhtiöille kilpailuasetelman muuttumista suhteessa niihin markkina-alueisiin, joissa kauppaa käydään dollareilla. Mitä heikompi dollari on suhteessa euroon, sitä vähemmän tulee metsäyhtiöille dollarikaupoista euroilla laskettuna rahaa kassaan.

– Paljon enemmän merkitystä on kuitenkin sillä, miten vahva euro vaikuttaa kansainvälisiin kauppavirtoihin. Vahva dollari suorastaan imi metsäteollisuuden tuotteita Euroopasta ja Kaakkois-Aasiasta Pohjois-Amerikkaan. Tämä osaltaan lisäsi Pohjois-Amerikan metsäteollisuuden ahdinkoa.

– Mielenkiintoista on ollut havaita, että paperin vienti Pohjois-Amerikkaan ei ole loppunut, vaikka dollari on heikentynyt.

Suurimmat muutokset metsäteollisuudessa tapahtuvat alan päämarkkina-alueella Yhdysvalloissa. Siellä paperikoneiden on annettu vanhentua, eikä niillä pian enää voida valmistaa riittävän korkealaatuista paperia yhtä kustannustehokkaasti kuin Euroopassa ja Aasiassa.

– Sijoittajien vaatimus maksimoida kassavirta on johtanut Yhdysvalloissa siihen, että tuotantokapasiteettia ei ole uusittu. Viime vuosien aikana siellä on suljettu noin sata paperikonetta. Yhdysvallat on maailman suurin paperimarkkina-alue. On täysin selvää, että sinne tarvitaan uusia koneita.

Stora Ensolla on Pohjois-Amerikassa yhdeksän tuotantolaitosta. Yhtiö on toteuttanut siellä runsaan kahden vuoden ajan kannattavuuden parantamisohjelmaa. Härmälä ei pidä mahdottomana ajatusta, että Stora Enso rakentaisi uuden paperikoneen Yhdysvaltoihin. Viimeksi yhtiö on avannut sellutehtaan Brasiliassa.

– Kyllä se hieman pidemmällä aikavälillä on ajankohtainen kysymys.

Yhdysvaltojen tilannetta huolestuttavampana Härmälä näkee Kiinan, jonne rakennetaan parasta aikaa erittäin suuria ja huippunykyaikaisia paperikoneita.

– Olen huolissani siitä, että Kiinaan rakennetaan uutta kapasiteettia näin nopeasti. Kiinan suuret koneet toimivat lähes täysin tuontipuulla, joten tuotannon pohja ei ole riittävän vakaa. Kiinassahan vasta istutetaan teolliseen käyttöön sopivia metsiä.

Stora Enso pyrkii viemään tuotantonsa puuvarojen äärelle. Yhtiö ei juuri osta sellua, vain keittää sen itse omissa tuotantolaitoksissaan.

– Eteläisen pallonpuoliskon puuvarojen vaikutus on vasta aivan viime aikoina kasvanut. Siellä pystytään valmistamaan laadullisesti erinomaista sellua täysin eri kustannustasolla. Stora Enso on lähtenyt mukaan tähän bisnekseen varmistaakseen kilpailukykynsä, Härmälä sanoo.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näkökulma: Liian kallis asuminen jakaa sukupolvet voittajiin ja häviäjiin

    2. 2

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    3. 3

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    4. 4

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    5. 5

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    6. 6

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    7. 7

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    8. 8

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    9. 9

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    10. 10

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    3. 3

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    4. 4

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    5. 5

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      Näkökulma: Liian kallis asuminen jakaa sukupolvet voittajiin ja häviäjiin

    8. 8

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    9. 9

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    10. 10

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    8. 8

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    9. 9

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    10. 10

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    11. Näytä lisää