Valikko

Länsi-Euroopan pitkä alamäki?

Saksassa, Ranskassa ja Italiassa on alkamassa vaalikausi, mikä tarkoittaa, että rakenneuudistusten aika on ohi.

Ironista kyllä, tämä saattaa merkitä hyviä uutisia niille, joiden mielestä Euroopan olisi ryhdyttävä edistämään maailmantalouden kasvua laajentamalla kotimaista kysyntäänsä.

Itse asiassa nykykäsityksen mukaan syy Ranskan kasvuvauhdin äskettäiseen kiihtymiseen kaksi kertaa Saksaa nopeammaksi on siinä, että ranskalaiset kuluttajat ovat lakanneet kantamasta huolta yhteiskunnallisista uudistuksista.

Heti kun Ranskan valtiovarainministeri Nicolas Sarkozy päätti jättää hallituksen ja ryhtyä kampanjoimaan puolueensa presidenttiehdokkuudesta, istuva presidentti Jacques Chirac heitti sikseen kaikki uudistussuunnitelmat, jotka saattaisivat herättää vastustusta äänestäjissä. Niinpä terveydenhuollon uudistukset ja eläkejärjestelmän edes osittainen uudistaminen saavat odottaa vielä muutaman vuoden.

Samanaikaisesti Kansainvälisen valuuttarahaston entisen johtajan Michel Camdessusin johtaman työryhmän hiljattainen raportti kasvun edellyttämistä rakennemuutoksista sai osakseen ay-liikkeen tavanomaiset vastalauseet.

Useimpia siinä esitetyistä perustelluista uudistuksista odottaa piakkoin sama unholaan vaipuminen kuin monia muitakin hyviä aikomuksia. Ranska palaa tavanomaiseen marssijärjestykseen.

Vaikutusvaltaisessa Die Welt -lehdessä äskettäin julkaistun kyselyn mukaan saksalaiset kotitaloudet ovat sitä vastoin maltillisemmalla mielellä: useimmat aikovat vähentää lomamatkailuaan – mikä ei tietenkään tarkoita työnteon lisäämistä, vaan ainoastaan sitä, että ihmiset viettävät joitakin monista palkallisista lomaviikoistaan kotona – ja lykätä suurempia hankintoja tuonnemmaksi.

Miksi? He ovat huolissaan eläkeuudistuksesta, terveydenhuoltojärjestelmän muutoksista ja uusista säädöksistä koskien oikeutusta työttömyyskorvauksiin.

Saksalaisten mieliala on kuitenkin varmasti lähiaikoina muuttumassa valoisammaksi, sillä myös liittokansleri Gerhard Schröder on valmistautumassa esivaaliin.

Hänellä saattaa olla jopa voitonmahdollisuuksia, sillä SDP on mielipidemittauksissa nousussa. Niinpä hänen puheistaan ovat kadonneet viittaukset uudistusten ajamisen tarpeellisuuteen.

Tämän seurauksena saksalaisten lähes vuosikymmenen ajan alhaisena pysytelleessä kulutuksessa saattaa vihdoinkin olla tapahtumassa kauan odotettu käänne.

Italiassa pääministeri Silvio Berlusconi odotti kolme ja puoli vuotta ennen kuin päätti ryhtyä toteuttamaan tärkeintä vaalilupaustaan, verojenkevennystä. Todelliset veronkevennykset edellyttävät kuitenkin myös menojen leikkaamista, ja koska vaalit häämöttävät vain vajaan vuoden päässä, uudistusten aika on mennyt ohi.

Huolestuneena menojen leikkausten mahdollisesti aiheuttamasta äänten menetyksestä Berlusconi on ehdottamassa alle 0,3 prosentin suuruisia veronkevennyksiä – jotka on lisäksi tarkoitus rahoittaa osittain muilla veroilla. Jos Saksaa vaivaa taantuma, on Italia puolestaan koomassa.

Nämä kokemukset opettavat meille jotakin. Eurooppalaiset eivät oikeastaan haluakaan uudistuksia, ja poliitikot ovat tästä hyvin tietoisia. Tai toisella tavoin ilmaistuna, erityisryhmien edut ovat juurtuneet niin syvälle ja niistä on tullut niin voimakkaita, että mikä tahansa uudistuspyrkimys törmää mahtavien eturyhmien vastustukseen.

Siksi vaalikampanjaansa käyvät poliitikot lupaavat mahdottomia: uudistuksia, jotka synnyttävät välitöntä vaurautta eivätkä maksa kenellekään mitään. Kun tämä – yllätys, yllätys – osoittautuu mahdottomaksi, he luopuvat uudistuksista kokonaan. Samalla he saavat aikaan vakavaa tuhoa, sillä eurooppalaiset ovat niin huolissaan uudistuksista, että jo pelkästään niiden toteuttamisen mahdollisuus saa heidät kavahtamaan.

Itse asiassa rakenteellisten uudistusten "paljon porua, vähän villoja" -tilanteeseen liittyy kaksi ongelmaa. Ensinnäkin se tekee kuluttajat levottomiksi ja painaa alas kysyntää. Toiseksi se jättää uudistuksia vastustaville eturyhmille kylliksi aikaa järjestäytyä ja ehkäistä kaikkinainen edistys uudistuspyrkimysten läpiviemisessä.

Poliittisesti menestyksekkäämpi strategia olisi järjestää niin sanottu "suuri pamaus": panna nopeasti toimeen laaja joukko uudistuksia, jotka murskaisivat erityisetuja puolustavan opposition ja jättäisivät tarpeeksi aikaa ennen seuraavia vaaleja, jotta äänestäjät pääsisivät kokemaan uudistuksista koituvan hyödyn.

Kun kuluttajat huomaavat esimerkiksi markkinoiden vapauttamisesta seuraavat edut, he tuntevat kenties saavansa riittävästi korvausta siitä, että heidän on työskenneltävä pidempään ennen eläkeikää. Kukaan Euroopan nykypoliitikoista tuskin kuitenkaan omaksuu tällaista strategiaa.

Tarkoittaako tämä, että Eurooppa – ainakin läntinen Manner-Eurooppa – on tuhoon tuomittu?

Ei välttämättä. Saksa, Ranska ja Italia ovat rikkaita maita. Ne pystyvät kustantamaan sivistyneen elämänmuodon vielä useiden vuosien ajan ilman uudistuksiakin.

Tosin niistä tulee lopulta köyhiä suhteessa toisiin, nopeammin kasvaviin talouksiin. Mutta kykenihän Argentiinakin kestämään lähes sata vuotta huonoa hallintoa, ennen kuin se vajosi per capita -tulotasoltaan maailman rikkaimpien valtioiden joukosta nykyiseen suhteellisen köyhyyden tilaansa.

Alberto Alesina on kansantaloustieteen professori Harvardin yliopistossa; Francesco Giavazzi on kansantaloustieteen professori Bocconin yliopistossa Milanossa.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    3. 3

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    4. 4

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    7. 7

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    8. 8

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    9. 9

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    10. 10

      Onko käyttötililläsi 1000 €? Katso miten sille käy

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näin 3 ammattilaista sijoittaa rahansa – jännitystä, fanitusta ja varmoja kohteita

    2. 2

      Kommentti: ”Työstä kieltäytyminen” ei tarkoita työstä kieltäytymistä

    3. 3

      Köyhimmille eläkeläisille 760 e/kk – Kela: Ei riitä

    4. 4

      KL: Talvivaaran osake liikkuu taas

    5. 5

      Nolottaako tinkiminen? ”Syytä anoppia” ja 5 muuta vinkkiä alennuksen saamiseksi

    6. 6

      1200 euroa, 170 euroa, 132 euroa – näin paljon 1000 euroa olisi poikinut muualla kuin tilillä

    7. 7

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    8. 8

      Kaasuputki Venäjältä Saksaan kuumentaa tunteita – Merkelin hallituksen toimia ihmetellään

    9. 9

      TS: Olkiluodon avaus saattaa taas viivästyä

    10. 10

      Koulupakko 17- tai 18-vuotiaaksi? ”Meillä on kasvava joukko nuoria, joilla on heikot taidot lukutaidossa, matematiikassa ja luonnontieteissä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    4. 4

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    5. 5

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    6. 6

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    7. 7

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    8. 8

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    9. 9

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    10. 10

      5 vinkkiä – näin siirrät omaisuutta lapsille pienellä verolla

    11. Näytä lisää