Valikko

Heikko dollari vahvistaaglobalisaation vaikutusta

Suomessa totuttiin hoitamaan talouspolitiikassa tehtyjä virheitä valuuttakurssipolitiikalla. Kadotettu kilpailukyky palautettiin heikentämällä markan arvoa eli devalvoimalla. Suomen liityttyä eurooppalaiseen yhteisvaluuttaan uskottiin, että devalvaatioiden aika on ohi.

Näin ei kuitenkaan täysin käynyt, vaan euro devalvoitui vuosina 1999–2000 suhteessa dollariin kymmeniä prosentteja. Suomen kannalta tilanne oli todella hyvä. Yhteisvaluutta piti korot alhaalla, talous kasvoi nopeasti viennin vetämänä. Suomen talouden pelättiin jopa ylikuumenevan, koska vauhtia ei voinut hillitä edes korkoja nostamalla.

Parin viime vuoden aikana tilanne on muuttunut radikaalisti eikä talouden ylikuumenemisesta tarvitse enää kantaa huolta. Keskustelua hallitsevat globalisaatio ja Kiina-ilmiö. Työpaikkoja siirretään kiihtyvällä vauhdilla halvemman kustannustason maihin.

Euroalueen kilpailukykyä rasittaa lisäksi jo pari vuotta jatkunut euron vahvistuminen suhteessa dollariin. Alhaisimmillaan euro oli lokakuussa vuonna 2000. Sen jälkeen euro on vahvistunut suhteessa dollariin lähes 58 prosenttia ja suhteessa jeniin noin 52 prosenttia.

Yhdysvaltain budjetti- ja vaihtotasealijäämien perusteella näyttää siltä, että dollarin heikkeneminen jatkuu edelleen.

Tilanne ei ole tällä hetkellä mitenkään epänormaali, koska euron suhde dollariin on lähellä tasoa, jolla se oli euron aloittaessa vuonna 1999. Eurovaluutoista koostuvan korin arvo on aikaisemminkin vaihdellut voimakkaasti suhteessa dollariin. Esimerkiksi huhtikuussa 1992 eurokori kävi noin 1,7 dollarissa, kun se nyt on noin 1,3 dollarissa.

Suomen kannalta euron devalvoituminen ja revalvoituminen ovat osuneet vääriin aikoihin. Euron devalvoituessa Suomella meni muutenkin hyvin ja valuuttakurssin tuoma kilpailukyky peitti alleen rakenteelliset ongelmat. Euron revalvoituminen puolestaan vaikeuttaa globalisaation puserrukseen joutunutta talouskasvua.

Dollarin heikkenemisen vaikutuksia ei pidä liioitella, mutta Suomen työllisyyskehityksen kannalta tilanne on ongelmallinen.

Eniten euron vahvistumisesta kärsivät vientiyritykset, jotka toimivat täysin Suomesta käsin. Sellaiset yritykset, joiden tulot ovat dollareissa ja menot euroissa, ovat vaikean paikan edessä. Tuotantoa on tehostettava nopeasti ja se vaikuttaa vääjäämättä yritysten mahdollisuuteen työllistää.

Euron vahvuudella on myös myönteisiä vaikutuksia. Esimerkiksi öljyn hinta on pysynyt jonkinlaisessa kurissa, koska se hinnoitellaan dollareissa.

Esimerkiksi Rautaruukki on hyötynyt kurssimuutoksesta. Dollarin heikkeneminen on parantanut yhtiön liikevoittoa tänä vuonna noin 30 miljoonalla eurolla.

Valuuttakurssimuutoksille ja globalisaation etenemiselle ei Suomessa voida mitään. Kilpailukyvyn säilyttämiseksi pitää keskittyä sellaisiin asioihin, joihin itse voi vaikuttaa. Menossa olevissa tupo-neuvotteluissa on paljon pelissä.

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    2. 2

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    3. 3

      Postiväki pelkää: Jopa tuhansia työpaikkoja häviää

    4. 4

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    5. 5

      5 kuukautta kestäneestä euribor-korkojen manipuloinnista valtavat sakot

    6. 6

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    7. 7

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    8. 8

      Posti lakiuudistuksesta: Asiakkaiden kulut kasvavat, irtisanomisia voi olla luvassa

    9. 9

      Ikean tulos paisui +20 %

    10. 10

      Arveluttavatko lääkärien lääkeyhtiöiltä saamat rahat? – Nyt ne ovat julkisia

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      ”Vei mahdollisuuden huippu-uraan” – entinen opiskelija vaatii Oxfordin yliopistolta miljoonakorvauksia

    4. 4

      Saadaanko Teslan jättitehdas Vaasaan? ”Puhumme tuhansista työpaikoista”

    5. 5

      Jättikauppa: Konecranes myy nosturiyhtiön

    6. 6

      Kaksi yllättäjää – mitä tapahtui kananmunille ja jauhelihalle?

    7. 7

      Tärkeän lääkkeen hinta 23-kertaistui – yhtiölle sakot nimikikkailusta

    8. 8

      Yhä useampi on tänään töissä ”Linnan juhlien alkaessa kauppa saattaa hiljetä”

    9. 9

      Tuloerojen kuilu: Rikkaimmat +70 % – köyhimmät +30 %

    10. 10

      Kuluttaja: Lastentarvikkeissa sama hinta joka kaupassa – missä kilpailu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Nyt se on lopullista: koeaika menee uusiksi

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    6. 6

      Suomalaiset saavat liikaa palkkaa? ”Perheen elo muuttuu selviytymistaisteluksi”

    7. 7

      Kevytmaito, kahvi, meetwursti, konetiskiaine... Näin paljon arkisten tuotteiden hinnat nousivat 10 vuodessa

    8. 8

      Nobel-voittaja Bengt Holmström: Suomalaiset saavat liikaa palkkaa

    9. 9

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    10. 10

      Suomen ilmasto on myrkkyä autoille – arvaatko, mikä lämpötila on pahin?

    11. Näytä lisää