Tutkimus paahtaa tienhaarassa

Lisää työnjakoa yliopistojen välillä

Teknillinen tutkimus ja koko akateeminen maailma elää pahenevan pyörityksen keskellä. Rahat ja ihmisvoimat eivät riitä kaikkiin vaatimuksiin.

It-buumin aikoina oli pula teknisistä osaajista. Teknilliset korkeakoulut lisäsivät aloituspaikkoja ja keskittivät voimansa perusopetukseen. Tutkimuksen teko jäi taka-alalle.

Samoista isänmaan toivoista ilmestyi uusia kilpailijoita. Pakkaa ovat sekoittaneet ammattikorkeakoulut, joiden kunnianhimoisiin suunnitelmiin kuuluu saada itselleen yliopiston status ja tutkinnoilleen maisterin arvo.

Lisää paineita tulee kansainvälistymisvaatimuksista. Suomalaisten yliopistojen toivotaan tekevän enemmän yhteistyötä yli maan rajojen ja edistävän opiskelijoiden verkostoitumista.

Budjettirahoitus ei ole kuitenkaan vastaavassa suhteessa kasvanut. Ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvaakin kaikissa yliopistoissa. Ulkopuolinen raha nostaa pintaan ikuisen kysymyksen tutkimuksen puolueettomuudesta.

– Valtiovallan pitäisi tehdä poliittisia valintoja, Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Jarl-Thure Eriksson näkee.

Opetukselle kurssimaksut

Viime viikolla selvitysmies Jaakko Rantanen jätti raportin, joka ehdotti työnjakoa yliopistojen välillä. Työnjako merkitsee yliopistojen rankkausta opetus- ja tutkimustyötä tekeviin opinahjoihin.

Suurten kaupunkien yliopistot voisivat keskittyä kansainväliseen huippututkimukseen. Maakuntayliopistot ja ammattikorkeakoulut suuntaisivat voimansa alueellisiin hankkeisiin ja perusopetukseen.

Ylijohtaja Anne Brunilan globalisaatiotyöryhmän esityksiin kuuluu, että yliopistot voivat ryhtyä perimään maksuja ulkopuolisilta.

– Meille on tullut tiedusteluja ulkomaisilta organisaatiolta, saavatko he lähettää opiskelijaryhmiä. Brunilan ehdotus toisi kevennystä. Suomessa yliopisto-opetus on mielletty maksuttomaksi opiskeluksi, vaikka opetus ei ole ilmaista. Meillä on lukukausimaksut, Eriksson kertoo.

Tampere on noudattanut mallioppilaan tavoin valtiovallan toiveita kansainvälistymisestä. Tampereen teknillisessä yliopistossa on ulkomaisia diplomi-insinööriksi opiskelevia yhtä paljon kuin on opiskelijoita tohtorikoulutuksessa.

– Ulkomaiset opiskelijat auttavat verkostoitumisessa. Meillä on ollut opiskelijoita Afrikasta, joista on sittemmin tullut maansa ministereitä.

Jyviä erotellaan akanoista

Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osaston johtaja Olli Simula kannattaa Rantasen esitystä yliopistojen fokusoitumisesta.

– Ei ole mitään järkeä siinä, että kaikki haluavat erikoistua kaikille alueille.

Otaniemen spesialiteetteja ovat neuroverkkotutkimukset, oppivat menetelmät ja laitteiden personointi. Kun tähän asti käyttäjä on joutunut taipumaan kännykän vaatimuksiin, Otaniemessä selvitetään, miten kännykkä voisi oppia kuuntelemaan paremmin käyttäjäänsä. Konsertissa se osaisi laittaa itsensä äänettömälle.

Rankkaus a- ja b-luokan yliopistoihin saa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun rehtorin Markku Lukan niskavillat pystyyn.

– Me emme ole raportin esittämä monialainen yliopisto. Meillä on samassa yliopistossa sekä tekniikka että talous. Yhdistelmä on osoittautunut hyödylliseksi ja tuonut uudenlaisia näkymiä.

Ammattikorkeat kisaavat nuorista

Ammattikorkeakoulujen tulo on lisännyt kilpailua osaavista nuorista.

Suomessa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin on 20 000 aloituspaikkaa vuodessa. Ylioppilaaksi valmistuu vuodessa 30 000 henkeä.

Simulan mielestä koulutuspaikkojen suuri määrä vääristää kilpailua. Käsillä tekemisen taitoa ei tarpeeksi arvosteta.

– Jos 70 prosenttia ikäluokasta menee korkeakouluihin, kuka tekee duunit. Tarvitseeko hankkia kauppatieteen maisterin koulutus, jos työskentelee Valintamyymälän kassalla.

Professoreista tullutmyyntimiehiä

Yliopistojen säästökuuri kirpaisee teknillisiä tieteitä muita karvaammin.

Kun valtion budjetista tulee niukasta rahaa, teknilliset opinahjot rahoittavat tutkimustyönsä ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tietotekniikkayritykset ovat opinnäytteiden ja tutkimusten tärkeitä rahoittajia. Viime vuosien hiljaiselo näkyy siinä, että raha ei heltiä yrityksiltä helposti.

– Rahoitus muodostuu pienistä puroista ja neuvottelut vievät aiempaa enemmän aikaa, Lukka kertoo Lappeenrannan kokemuksista.

– Pitäisi päästä keskittymään väitöskirjojen ohjaukseen, mutta aika menee rahan perässä juoksemiseen ja myyntimiehen työhön, Simula lisää.

Teekkarikoulutuksen yksi ongelma ovat laiteinvestoinnit. Ala joutuu investoimaan uusiin välineisiin muita enemmän. Ulkopuolista rahoitusta on kuitenkin vaikea saada laitehankintoihin.Lappeenrannan yliopiston budjetista 40 prosenttia tulee ulkopuolisilta rahoituksilta. Otaniemen tietotekniikan osastolla ulkopuolinen osuus on 60-70 prosenttia.

Suuri osa ulkopuolisesta avustuksesta on valtion rahaa Suomen Akatemian ja Tekesin kautta. Lisäksi Lappeenranta pystyy nauttimaan EU-rakennerahaston kakkosalueen tuesta. Otaniemelle Nokia on tärkeä rahoittaja.

Teknisten alojen tilaustutkimuksessa on ikuinen rajanveto, missä raja menee bisneksen ja puhtaan tutkimuksen välillä.

– Jos Nokian tukemassa tutkimuksessa syntyy keksintö tai liiketoimintaidea, kyllä keksintöilmoituksen voi tehdä ja tieteelliset asiat voi erottaa kokonaisuudesta, Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osaston johtaja Olli Simula sanoo.

Puhdas akateeminen tutkimus ei istu tekniseen maailmaan.

– Meillä koko ajan kannustetaan opiskelijoita ryhtymään yritystoimintaan ja kehittämään yrityskelpoja ideoita. Mutta yrittäjyyden ja tutkijan rooleissa pelisääntöjen pitää olla selkeitä, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun rehtori Markku Lukka lisää.Bisneksen ja tutkimuksen raja häilyy

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      Finlaysonin ja Musti & Mirrin johtajat aloittivat Trump-boikotin – ”Ei tätä menoa voi enää hyväksyä”

    2. 2

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    3. 3

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    4. 4

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    5. 5

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    6. 6

      Bill Gates ehdottaa: Verotetaan robotteja – ”Mitä työtä robotti tuo?”

    7. 7

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    8. 8

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    9. 9

      Varoitus terveyssovelluksista – ”Osa kehittäjistä kuin käärmeöljykauppiaita”

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    2. 2

      Suomalaismies yritti saada 25 000 euron sairaalakuluja vakuutusyhtiöiltä – joutui mustalle listalle

    3. 3

      Onko sinulla näitä ominaisuuksia? Tällaiset ihmiset saavat enemmän palkkaa

    4. 4

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    5. 5

      Kelan käsittelyajat rikkovat lakia – ”Hyvin kriittisiä tilanteita näillä perheillä”

    6. 6

      Näin sijoittaa kuopiolainen, helsinkiläinen ja oululainen – katso, onko salkkusi kuin naapurilla

    7. 7

      Uusi ennätys: 37 936 lopettanutta yritystä

    8. 8

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    9. 9

      Mitä ihmettä? Yritysten ei pitänyt haastatella työttömiä, mutta haastattelijoita palkataan jo

    10. 10

      Verottaja töppäsi – liikkeellä aiheettomia karhukirjeitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sunnuntailisät pois, työpäivän pituus 12 tuntiin? ”Tehdään työtä silloin, kun sitä on”

    2. 2

      Yle: Kirjeessä koteihin jaettu oikea seteli hämmentää suomalaisia – osa palauttaa, vaikkei tarvitsisi

    3. 3

      ABC-asemien S-bonus muuttuu – ”Aion äänestää jaloillani”

    4. 4

      50 000 miestä parhaassa iässä ei tee töitä tai opiskele – ”Mitä heille tapahtui?”

    5. 5

      Näin suomalainen mies putoaa työelämästä – ”Ajatellaanko todella, että ihmiset haluavat elää tuilla?”

    6. 6

      Venäläismiljardöörin purjelaiva takavarikoitiin – jättimäinen merilelu maksoi 400 miljoonaa

    7. 7

      Metalliliitto: Työpaikalla pidettiin mustaa listaa työntekijöistä – levisi vahingossa kaikille

    8. 8

      Uusi eläkemuoto houkuttelee työttömiä – hetken helpotus voi kostautua

    9. 9

      Sunnuntailisistä nautittu 100 vuotta – joko riittää?

    10. 10

      Katsastuksiin ehdotetaan tiukennuksia – ”Turhia kustannuksia autoilijalle”

    11. Näytä lisää