Valikko

Tutkimus paahtaa tienhaarassa

Lisää työnjakoa yliopistojen välillä

Teknillinen tutkimus ja koko akateeminen maailma elää pahenevan pyörityksen keskellä. Rahat ja ihmisvoimat eivät riitä kaikkiin vaatimuksiin.

It-buumin aikoina oli pula teknisistä osaajista. Teknilliset korkeakoulut lisäsivät aloituspaikkoja ja keskittivät voimansa perusopetukseen. Tutkimuksen teko jäi taka-alalle.

Samoista isänmaan toivoista ilmestyi uusia kilpailijoita. Pakkaa ovat sekoittaneet ammattikorkeakoulut, joiden kunnianhimoisiin suunnitelmiin kuuluu saada itselleen yliopiston status ja tutkinnoilleen maisterin arvo.

Lisää paineita tulee kansainvälistymisvaatimuksista. Suomalaisten yliopistojen toivotaan tekevän enemmän yhteistyötä yli maan rajojen ja edistävän opiskelijoiden verkostoitumista.

Budjettirahoitus ei ole kuitenkaan vastaavassa suhteessa kasvanut. Ulkopuolisen rahoituksen osuus kasvaakin kaikissa yliopistoissa. Ulkopuolinen raha nostaa pintaan ikuisen kysymyksen tutkimuksen puolueettomuudesta.

– Valtiovallan pitäisi tehdä poliittisia valintoja, Tampereen teknillisen yliopiston rehtori Jarl-Thure Eriksson näkee.

Opetukselle kurssimaksut

Viime viikolla selvitysmies Jaakko Rantanen jätti raportin, joka ehdotti työnjakoa yliopistojen välillä. Työnjako merkitsee yliopistojen rankkausta opetus- ja tutkimustyötä tekeviin opinahjoihin.

Suurten kaupunkien yliopistot voisivat keskittyä kansainväliseen huippututkimukseen. Maakuntayliopistot ja ammattikorkeakoulut suuntaisivat voimansa alueellisiin hankkeisiin ja perusopetukseen.

Ylijohtaja Anne Brunilan globalisaatiotyöryhmän esityksiin kuuluu, että yliopistot voivat ryhtyä perimään maksuja ulkopuolisilta.

– Meille on tullut tiedusteluja ulkomaisilta organisaatiolta, saavatko he lähettää opiskelijaryhmiä. Brunilan ehdotus toisi kevennystä. Suomessa yliopisto-opetus on mielletty maksuttomaksi opiskeluksi, vaikka opetus ei ole ilmaista. Meillä on lukukausimaksut, Eriksson kertoo.

Tampere on noudattanut mallioppilaan tavoin valtiovallan toiveita kansainvälistymisestä. Tampereen teknillisessä yliopistossa on ulkomaisia diplomi-insinööriksi opiskelevia yhtä paljon kuin on opiskelijoita tohtorikoulutuksessa.

– Ulkomaiset opiskelijat auttavat verkostoitumisessa. Meillä on ollut opiskelijoita Afrikasta, joista on sittemmin tullut maansa ministereitä.

Jyviä erotellaan akanoista

Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osaston johtaja Olli Simula kannattaa Rantasen esitystä yliopistojen fokusoitumisesta.

– Ei ole mitään järkeä siinä, että kaikki haluavat erikoistua kaikille alueille.

Otaniemen spesialiteetteja ovat neuroverkkotutkimukset, oppivat menetelmät ja laitteiden personointi. Kun tähän asti käyttäjä on joutunut taipumaan kännykän vaatimuksiin, Otaniemessä selvitetään, miten kännykkä voisi oppia kuuntelemaan paremmin käyttäjäänsä. Konsertissa se osaisi laittaa itsensä äänettömälle.

Rankkaus a- ja b-luokan yliopistoihin saa Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun rehtorin Markku Lukan niskavillat pystyyn.

– Me emme ole raportin esittämä monialainen yliopisto. Meillä on samassa yliopistossa sekä tekniikka että talous. Yhdistelmä on osoittautunut hyödylliseksi ja tuonut uudenlaisia näkymiä.

Ammattikorkeat kisaavat nuorista

Ammattikorkeakoulujen tulo on lisännyt kilpailua osaavista nuorista.

Suomessa sekä yliopistoihin että ammattikorkeakouluihin on 20 000 aloituspaikkaa vuodessa. Ylioppilaaksi valmistuu vuodessa 30 000 henkeä.

Simulan mielestä koulutuspaikkojen suuri määrä vääristää kilpailua. Käsillä tekemisen taitoa ei tarpeeksi arvosteta.

– Jos 70 prosenttia ikäluokasta menee korkeakouluihin, kuka tekee duunit. Tarvitseeko hankkia kauppatieteen maisterin koulutus, jos työskentelee Valintamyymälän kassalla.

Professoreista tullutmyyntimiehiä

Yliopistojen säästökuuri kirpaisee teknillisiä tieteitä muita karvaammin.

Kun valtion budjetista tulee niukasta rahaa, teknilliset opinahjot rahoittavat tutkimustyönsä ulkopuolisen rahoituksen turvin. Tietotekniikkayritykset ovat opinnäytteiden ja tutkimusten tärkeitä rahoittajia. Viime vuosien hiljaiselo näkyy siinä, että raha ei heltiä yrityksiltä helposti.

– Rahoitus muodostuu pienistä puroista ja neuvottelut vievät aiempaa enemmän aikaa, Lukka kertoo Lappeenrannan kokemuksista.

– Pitäisi päästä keskittymään väitöskirjojen ohjaukseen, mutta aika menee rahan perässä juoksemiseen ja myyntimiehen työhön, Simula lisää.

Teekkarikoulutuksen yksi ongelma ovat laiteinvestoinnit. Ala joutuu investoimaan uusiin välineisiin muita enemmän. Ulkopuolista rahoitusta on kuitenkin vaikea saada laitehankintoihin.Lappeenrannan yliopiston budjetista 40 prosenttia tulee ulkopuolisilta rahoituksilta. Otaniemen tietotekniikan osastolla ulkopuolinen osuus on 60-70 prosenttia.

Suuri osa ulkopuolisesta avustuksesta on valtion rahaa Suomen Akatemian ja Tekesin kautta. Lisäksi Lappeenranta pystyy nauttimaan EU-rakennerahaston kakkosalueen tuesta. Otaniemelle Nokia on tärkeä rahoittaja.

Teknisten alojen tilaustutkimuksessa on ikuinen rajanveto, missä raja menee bisneksen ja puhtaan tutkimuksen välillä.

– Jos Nokian tukemassa tutkimuksessa syntyy keksintö tai liiketoimintaidea, kyllä keksintöilmoituksen voi tehdä ja tieteelliset asiat voi erottaa kokonaisuudesta, Teknillisen korkeakoulun tietotekniikan osaston johtaja Olli Simula sanoo.

Puhdas akateeminen tutkimus ei istu tekniseen maailmaan.

– Meillä koko ajan kannustetaan opiskelijoita ryhtymään yritystoimintaan ja kehittämään yrityskelpoja ideoita. Mutta yrittäjyyden ja tutkijan rooleissa pelisääntöjen pitää olla selkeitä, Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun rehtori Markku Lukka lisää.Bisneksen ja tutkimuksen raja häilyy

Kommentit

    Näytä lisää

    Näitä luetaan!

    1. 1

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    2. 2

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    3. 3

      Trump esitti kovaa Kiina-kritiikkiä ja nimitti konkarin maan suurlähettilääksi

    4. 4

      Yhä useammalta työttömältä evätään tuet – ”Seuranta on tehostunut”

    5. 5

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    6. 6

      Tänään selviää, milloin Länsimetro valmistuu – ISTV näyttää tilaisuuden suorana

    7. 7

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    8. 8

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    9. 9

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    10. 10

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    2. 2

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    3. 3

      XXL:n mainonta voi edetä korkeimpaan oikeuteen

    4. 4

      ”Ikänsä kunniallisesti työtä tehneet kokevat tämän nöyryyttävänä” – kiistelty eläkealoite eduskuntaan

    5. 5

      10 yleisintä syytä: näiden vuoksi työtön menettää tuet

    6. 6

      AKT:n Piirainen vastaa ahtaajakommentteihin: ”Liikemies Kakkonen heittää mielipiteitään faktoina”

    7. 7

      Konsultit alkavat valmentaa työttömiä ennen te-keskusten haastatteluja – palkkio riippuu tuloksesta

    8. 8

      Betoniala: Hauraaksi jäänyt betoni jakautuu kahteen ryhmään

    9. 9

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    10. 10

      3 956 €/kk, 3 826 €/kk... – näissä ammateissa on lyhyt koulutus ja töitä tarjolla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      WhatsApp katoaa miljoonista puhelimista – katso, onko omasi listalla

    2. 2

      Varo perintöloukkua – ”Voi olla järkevää jopa kieltäytyä perinnöstä”

    3. 3

      Katso, mitä tapahtui asuntolainan hinnalle – ”Pankin vaihtajia on liikkeellä”

    4. 4

      Keskiansio 160 000 euroa vuodessa – tämä ammattiryhmä vaatii lakoilla lisää

    5. 5

      Kyösti Kakkonen Karjalaisessa: Työntekijät nousevat pian kapinaan ay-liikettä vastaan

    6. 6

      Alkon kilpailutus hämmentää: 100-vuotiaan Suomen juhlalikööriksi virolainen Vana Tallinn

    7. 7

      Näkökulma: Liian pieni osa kasvusta valuu palkkoihin – toteutuuko Marxin ennustus?

    8. 8

      20-vuotiaita autoja huristelee Suomen teillä paljon – tiedätkö, onko yleisin malli Golf, Astra vai Corolla?

    9. 9

      Suomalaiset myivät tätä juuri joukolla – nyt suositellaan ostamaan

    10. 10

      Terrafame-johtaja Ratia toimii myös yhtiön konsulttina – satojen tuhansien palkkiot

    11. Näytä lisää